Kansainvälisessa miekkailussa on riittänyt viime vuosina skandaaleja. Hiljattain monien urheilijoiden mieliin on hiipinyt pelko, että raja on ylittynyt lopullisesti.
– Minulla on lähde Kansainvälisessä olympiakomiteassa. Hänen mukaansa miekkailusta on tullut myrkyllinen olympialaisten imagolle. Se pakottaa kysymään, milloin miekkailu korvataan toisella lajilla, yhdysvaltalainen valmentaja Andrew Fischl sanoo videopuhelun välityksellä Yle Urheilulle.
Heinäkuussa Georgiassa pidetyt MM-kisat herättivät vahvoja tunteita jo ennen kuin yksikään ottelu ehti alkaa. Kansainvälinen miekkailuliitto FIE päästi kisoihin venäläisurheilijoita, joilla oli siteet Venäjän armeijaan ja jotka olivat osallistuneet maan hallinnon propagandatapahtumiin.
Avaa kuvien katselu
Venäläinen miekkailutähti Jana Jegorjan juhli kesän MM-kisoissa kultamitalia. Jegorjan on armeija-arvoltaan luutnantti ja hän on tukenut näkyvästi presidentti Vladimir Putinia. Kuva: DAVID MDZINARISHVILI / EPA
Ukrainalainen olympiavoittaja Olha Harlan kutsui FIE:n toimintaa iskuksi vasten miekkailijoiden kasvoja.
Harlanin ja Andrew Fischlin kaltaiset lajin ystävät ovat huolissaan, että lajiliiton sooloilu johtaa miekkailun sulkemiseen olympiakisoista. Se olisi olympiastatuksesta elävälle perinnelajille tuhoisa isku.
Ymmärtääkseen kuohuntaa FIE:n ympärillä on ymmärrettävä viime vuosien myrskyisiä tapahtumia ja sitä, miten lajista tuli riippuvainen maailmankuulun venäläisen miljardöörin rahasta.
Suomen miekkailuliiton entinen puheenjohtaja Joonas Lyytinen muistaa elävästi viime syksyn hämmentävät tapahtumat Uzbekistanin pääkaupungissa Taškentissa.
Kaupungissa valittiin marraskuussa 2024 Kansainvälisen miekkailuliiton FIE:n uusi puheenjohtaja. Voittoon nousi selvästi venäläinen miljardööri Ališer Usmanov, vaikka Suomen ja monen muun maan edustajan mielestä hänen ei olisi pitänyt olla edes ehdolla.
Uzbekistanissa syntynyt Usmanov, 71, kuuluu Venäjän rikkaimpiin ihmisiin. Forbes on arvioinut hänen omaisuutensa arvoksi yli 14 miljardia euroa.
Kaivos- ja mediamoguli on ollut Euroopan Unionin ja USA:n pakotelistoilla siitä saakka, kun Venäjä aloitti Ukrainassa täysimittaisen sodan vuonna 2022.
Usmanov on myös entinen huippumiekkailija, joka johti Kansainvälistä miekkailuliittoa vuosina 2008–2022.
Kansainväliset pakotteet saivat Usmanovin luopumaan puheenjohtajan virasta keväällä 2022, mutta loppuvuodesta 2024 miljardööri pyrki taas FIE:n johtoon. Ukrainassa ja Pohjoismaissa tyrmistyttiin, mutta monissa miekkailumaissa Usmanovin ehdokkuus otettiin ilolla vastaan.
Miljardööri on ollut vuosikausia FIE:n ylivoimaisesti suurin rahoittaja. Puheenjohtajavuosinaan Usmanov tuki Kansainvälistä miekkailuliittoa useilla kymmenillä miljoonilla euroilla.
– Usmanov tuo lahjoituksensa hyvin selvästi esiin. Hänen esiintymisestään jää kuva, ettei hän edes yritä peittää, kuinka on ostanut ihmiset puolelleen. Se on hämmentävää. Siinä ei demokratia paljon paina, vaan ruplat ja dollarit, Suomen miekkailuliittoa vuosina 2020–2024 johtanut Joonas Lyytinen sanoo.
Avaa kuvien katselu
Usmanov vitsaili FIE:n kongressissa vuonna 2021 suurilla lahjoitussummillaan. Vuonna 2020 Usmanovin yli viiden miljoonan euron lahjoitus muodosti 93 prosenttia FIE:n tuloista. ”Tämä ei ole normaalia muiden lajien liitoissa”, Usmanov heitti tuolloin. Kuva: Kansainvälisen miekkailuliiton FIE:n pöytäkirja
Muun muassa Pohjoismaiden liitot ovat kutsuneet FIE:n rahoituspohjaa epäterveeksi.
– Se on osoitus, että laji on epäonnistunut kansainvälisellä tasolla, koska se ei ole saanut muita tukijoita, entinen arvokisamiekkailija Niko Vuorinen sanoo.
Kriitikoiden mukaan rahoituskuvio on johtanut siihen, että Usmanovilla on liitossa poikkeuksellisen paljon valtaa.
– Usmanovin rahoilla on tehty myös paljon hyvää. Mutta se, että liittoamme edustaa venäläinen oligarkki, on pitkässä juoksussa todella huolestuttavaa. Usmanovilla on valtavasti valtaa FIE:n kulisseissa ihmisten kautta, jotka hän on nimittänyt tehtäviinsä tai jotka ovat muuten vain hänen kanssaan hyvissä väleissä, Andrew Fischl kertoo.
Avaa kuvien katselu
Miekkailu on harvoja lajeja, joka on ollut kisaohjelmassa modernien olympialaisten alusta saakka eli vuodesta 1896. Kuva: Elsa / Getty Images
Kriittisistä äänistä huolimatta antelias rahoittaja on haalinut kansainvälisessä miekkailussa laajaa suosiota muun muassa Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.
Suosio näkyi marraskuussa 2024, kun Usmanov voitti puheenjohtajaäänestyksessä Pohjoismaiden tukeman vastaehdokkaan, Ruotsin Otto Drakenbergin ylivoimaisesti äänin 120–26.
Taškentin kongressi oli Usmanovin show.
– Kun kongressin asialistalla alettiin lähestyä puheenjohtajan valintaa, Usmanov käveli suurieleisesti saliin. Hänen ympärilleen kerääntyi saman tien noin 50 henkilön lauma kättelemään ja taputtamaan. Siinä oli Aurinkokuningas-meininkiä, Joonas Lyytinen muistelee huvittuneena.
Avaa kuvien katselu
Usmanov on tarkka maineestaan. Viime vuosina miljardööri on haastanut aktiivisesti oikeuteen muun muassa hänen Kreml-kytköksistään ja omistuksistaan kirjoittaneita mediataloja. Kuvassa Usmanov Kremlissä vuonna 2019. Kuva: Mikhail Svetlov / Getty Images
Lyytinen ja muut Drakenbergia tukeneet tunsivat vastarinnan seuraukset monella tapaa.
Äänestystä edeltävänä päivänä Pohjoismaiden ja muutamien länsimaiden edustajat saapuivat hotellin ravintolaan, jossa odotti kongressin ohjelmaan merkitty buffet-illallinen. Lyytinen ja kumppanit katsoivat ympärilleen ja ihmettelivät, miksi paikalla tuntui olevan niin vähän väkeä.
Totuus paljastui myöhemmin eteläamerikkalaisen miekkailijan Instagram-tarinoista.
– Sieltä huomasimme, että Usmanov oli järjestänyt valtavat pidot muualla. Hän oli kutsunut sinne niin sanotut ystävällismieliset maat.
”Ei istu oikeustajuuni”
Muutama päivä vaalivoittonsa jälkeen Ališer Usmanov iski pöytään jälleen yhden ässän.
Vastavalittu puheenjohtaja ilmoitti hyllyttävänsä taas itsensä tehtävässään. Joonas Lyytinen ja Andrew Fischl sanovat, ettei sellaisen menettelyn pitäisi olla FIE:n sääntöjen perusteella mahdollista.
– Usmanov teki niin silti, Fischl hymähtää.
Moni uskoo Usmanovin sanan painavan yhä kulisseissa, etenkin viimeaikaisten tapahtumien perusteella.
Kesällä yli 440 urheilijaa 40 maasta allekirjoitti julkisen kirjeen, jossa tuomittiin kansainvälisen liiton toiminta. FIE päästi heinäkuun MM-kisoihin muun muassa venäläistähdet Jana Jegorjanin ja Sofja Velikajan, vaikka heillä on korkeat armeijatittelit ja he ovat tukeneet näkyvästi presidentti Vladimir Putinia.
Avaa kuvien katselu
MM-kisoissa oli mukana mm. säilän olympiavoittaja Sofja Velikaja. Velikajalla, 40, on majurin arvo. Hän kuului Putinin virallisiin tukijoihin vuoden 2024 presidentinvaaleissa. Kuva: Sefa Karacan / Getty Images
Avaa kuvien katselu
Moninkertainen arvokisavoittaja, Ukrainan Olha Harlan on vastustanut voimakkaasti FIE:n neutraaleja urheilijoita koskevaa linjausta. Kuva: Aytac Unal / Getty Images
Lisäksi FIE antoi neutraalien urheilijoiden kilpailla MM-kisoissa joukkueina, mikä on vastoin Kansainvälisen olympiakomitean suosituksia.
– Nykyään neutraalin statuksen saa, kun vain täyttää hakemuksen ja vannoo olevansa neutraali. Kukaan ei enää tarkista, onko näillä ihmisillä oikeasti tekemistä esimerkiksi Venäjän armeijan kanssa. Se ei istu omaan oikeustajuuni, Suomen miekkailuliiton puheenjohtaja Riina Pitkänen sanoo.
Kansainvälinen miekkailuliitto ei vastannut Ylen kysymyksiin venäläisurheilijoiden mukanaolosta tai Usmanovin asemasta FIE:ssä. Liiton viestintävastaava kehotti lukemaan FIE:n heinäkuussa julkaistun tiedotteen, jossa liitto vakuutti tarkistavansa neutraalien urheilijoiden hakemukset.
Niko Vuorinen, Riina Pitkänen ja Andrew Fischl kertovat videolla ajatuksiaan FIE:n toiminnasta. Kuvaus: Mohamed El Bouari
FIE:n tarkistukset eivät ole vakuuttaneet läheskään kaikkia.
– MM-kisoihin päästetyt Jegorjan ja Velikaja ovat tukeneet Putinia ja kampanjoineet hänen puolestaan. Jana Jegorjan on Telegram-profiilikuvassaan Putinin kanssa. On vaikeaa olla vähemmän neutraali, Andrew Fischl sanoo.
Heinäkuussa julkaistussa, Fischlin ja olympiavoittaja Olha Harlanin alullepanemassa kirjeessä yli 400 miekkailijaa vaati FIE:ta muuttamaan toimintaansa vastaamaan Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n suosituksia.
Niiden mukaan neutraalit urheilijat saavat osallistua kansainvälisiin kisoihin yksilöinä, eivät joukkueina. He eivät saa kuulua maansa armeijaan tai turvallisuuskoneistoihin tai tukea julkisesti sotaa Ukrainassa.
Avaa kuvien katselu
Aktivistit vastustivat venäläismiekkailijoiden osallistumista MM-kisoihin Tbilisissä heinäkuussa 2024. Venäjän miekkailuliiton puheenjohtaja kertoi joukkueen palkanneen kisoihin oman turvallisuusfirman. Kuva: Davit Kachkachishvili / Getty Images
Monet ovat huolissaan, että FIE:n toiminta voi johtaa lajin sulkemiseen olympiakisoista.
– Se on täysin mahdollinen skenaario. Jos mennään jatkuvasti KOK:n suosituksia vastaan, jossain vaiheessa siellä voidaan todeta, ettei teidän tarvitse olla ollenkaan mukana, Suomen miekkailupomo Pitkänen sanoo.
Ylelle lähettämässään vastauksessa Kansainvälinen olympiakomitea totesi jokaisen lajiliiton päättävän itse valintakäytännöistään olympialaisten ulkopuolisissa arvokisoissa. KOK jätti vastaamatta kysymyksiin, jotka koskivat miekkailun olympiastatusta ja sen kohtaloa.
Yhdysvaltalaisluotsi Andrew Fischl uskoo, että FIE:n sooloilu käy ennen pitkää KOK:n hermoille.
– Lähteeni KOK:ssa sanoo, että miekkailu on lähellä menettää olympiastatuksensa. Laji suoltaa jatkuvasti huonoja uutisia, eikä se vedä katsojia kuten monet muut lajit. Jos jotain ei tehdä, pelkään pahoin, että Los Angelesin kisat (2028) jäävät miekkailun viimeisiksi.
Urheilijakirjeen allekirjoittanut pitkän linjan arvokisamiekkailija Niko Vuorinen ei ole arviossaan yhtä jyrkkä.
– Jos se jostain kiikastaa, niin FIE:n päätöksestä antaa neutraalien urheilijoiden kilpailla joukkueina. Mutta aika suuria asioita saa tapahtua, ennen kuin olympiastatus lähtee. Miekkailu on niin perinteikäs olympialaji.