Jos myös korkein oikeus torjuu Trumpin tullit, Yhdysvallat voi joutua maksamaan suuria korvauksia ja menettää neuvotteluvalttinsa kauppasopimuksissa.
Avaa kuvien katselu
Presidentti Donald Trump esitteli huhtikuussa niin sanottuja vastavuoroisia tulleja muulle maailmalle. Kuva: All Over PressJuttu tiivistettynä
- Yhdysvaltain liittovaltion valitustuomioistuin katsoo, että Trumpin tuontitullit ovat pitkälti laittomia, sillä ne ylittävät presidentin hätävaltuudet.
- Trumpin hallinto aikoo valittaa päätöksestä korkeimpaan oikeuteen, joka todennäköisesti ottaa asian käsittelyyn.
- Jos tullit torjutaan korkeimmassa oikeudessa, Yhdysvallat saattaa joutua maksamaan suuria korvauksia perusteettomista tulleista ja menettää neuvotteluvalttinsa kauppasopimuksissa.
- Vaikka Trumpin hallinto häviäisi oikeusjutun, presidentillä on silti oikeus asettaa tulleja kansallisen turvallisuuden perusteella.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Presidentti Donald Trumpilla ei ole ollut valtuuksia asettaa valtaosaa tuontitulleistaan ja kyseiset tullit ovat siksi laittomia, katsoo Yhdysvaltain liittovaltion valitustuomioistuin.
Päätös on kova isku Trumpille, joka on käyttänyt tulleja laaja-alaisena talouspoliittisena työkaluna. Hän on toisen presidenttikautensa aikana asettanut tuontitulleja sekä Yhdysvaltain kilpailijoille että liittolaisille.
Tässä jutussa kerromme kolmella pointilla, mitä oikeuden tuore päätös tarkoittaa ja mitä siitä voi seurata.
1. Trumpilla ei ollut oikeutta asettaa tulleja, sanoo oikeus
Valitustuomioistuimen päätös vahvisti alemman oikeusasteen päätöksen. Sen mukaan Trump oli ylittänyt toimivaltansa käyttäessään hätävaltuuksiaan laaja-alaisten tullien asettamiseen.
Trump julisti keväällä kansallisen hätätilan kaupalle, koska hänen mukaansa muun muassa Yhdysvaltojen kauppataseen alijäämä on uhka kansalliselle turvallisuudelle.
Kaupan alijäämä tarkoittaa, että maa ostaa ulkomailta enemmän tavaraa kuin niihin myy.
Valitustuomioistuin oli eri mieltä Trumpin hallinnon perusteluista. Sen mukaan presidentin hätävaltuudet eivät mene tullien asettamisessa kongressin valtuuksien edelle. Aiemmin presidentit ovat käyttäneet kyseisiä hätävaltuuksia vain asettaakseen talouspakotteita muille maille.
Näin ollen Trumpilla ei ollut useimmissa tapauksissa oikeutta asettaa suuria ”vastavuoroisia tulleja” lähes kaikille maailman maille, eikä muunlaisia tulleja Kiinalle, Meksikolle ja Kanadalle, kuten hän kautensa alussa teki.
Trump on perustellut aggressiivisia tullejaan vastatoimena kauppataseen alijäämälle. Alla olevalla videolla Trumpin puheenvuoroja EU:n toimista, jotka hän kokee epäreiluiksi Yhdysvaltoja kohtaan.
2. Kiista mennee korkeimpaan oikeuteen
Trump sanoi heti valittavansa tuoreesta päätöksestä korkeimpaan oikeuteen.
Valitustuomioistuimen päätös astuu voimaan vasta lokakuun puolivälissä eli tullit pysyvät voimassa ainakin siihen saakka ja hallinnolla on hyvin aikaa valittaa päätöksestä. Korkein oikeus ottaa asian erittäin todennäköisesti käsittelyyn.
Trump syytti valitustuomioistuinta puolueellisuudesta. Tällä hän viittasi ehkä siihen, että sen tuomareista valtaosa on demokraattien nimittämiä.
Sen sijaan korkeimmassa oikeudessa voimasuhteet ovat periaatteessa Trumpin eduksi, sillä yhdeksästä tuomarista kuusi on republikaanien nimittämiä. Trump itse on nimittänyt heistä kolme.
Presidentin tullipolitiikan menestyminen korkeimmassa oikeudessa ei ole kuitenkaan läpihuutojuttu. Oikeus on viime vuosina ollut vähemmän suopea presidenttien yrityksille tehdä laajoja uudistuksia ilman kongressin hyväksyntää, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.
Korkein oikeus muun muassa rajoitti presidentti Joe Bidenin yrityksiä vähentää kasvihuonepäästöjä ja antaa opintolainoja anteeksi ilman kongressin suostumusta.
Trumpin tullien kohdalla edessä lienee samansuuntainen punninta siitä, onko presidentti ylittänyt valtaoikeutensa vai ei.
Valkoista taloa lähellä oleva lähde arvioi kesällä Politico-lehdelle, että tulleilla on paljon vähäisempi kuin 50 prosentin todennäköisyys tulla korkeimman oikeuden hyväksymiksi.
3. Yhdysvallat voisi joutua jättikorvauksiin
Tullien torppaaminen myös korkeimmassa oikeudessa olisi Trumpin hallinnolle painajainen. Se nimittäin tarkoittaisi, että Yhdysvallat joutuisi maksamaan miljardikorvauksia väärin perustein keräämistään tulleista.
Korvausvelvollisuus olisi mittava epäonnistuminen Trumpin ajamalle talouspolitiikalle.
Muun muassa tällä uhkakuvalla Trumpin hallinto on perustellut oikeudelle sitä, että tulleja ei pitäisi purkaa. Yhdysvallat on kuluvana vuonna kerännyt yli kaksinkertaisen määrän tullimaksuja viime vuoteen verrattuna.
Trump on painostanut kovakätisellä tullipolitiikallaan muita maita neuvottelupöytiin. Valitustuomioistuimen näkemys voikin herättää kysymyksiä kauppasopimuksista, joita esimerkiksi EU ja monet muut maat ovat tehneet Yhdysvaltain kanssa helpottaakseen Trumpin niille asettamia tuontitulleja.
Videolla Trump ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen hehkuttivat Yhdysvaltain ja EU:n välistä kauppasopimusta heinäkuun lopulla.
Kauppasopimukset eivät välttämättä purkaudu oikeuden päätösten myötä, mutta Trumpin hallinto on ainakin vaarassa menettää neuvotteluvalttinsa muiden maiden kanssa. Näin arvioi uutistoimisto AP:n haastattelema, suuren Holland & Knight -lakitoimiston juristi Ashley Akers.
Vaikka Trumpin hallinto häviäisi tullikiistan korkeimmassa oikeudessa, presidentillä on edelleen paljon lain suomia valtaoikeuksia tullien suhteen, muistuttaa The New York Times.
Presidentti pystyy kauppalain nojalla asettamaan tulleja, joita perustellaan kansallisella turvallisuudella. Näin Trump on jo tehnyt ulkomaisten autojen ja teräksen suhteen, ja hän suunnittelee näillä perusteilla tulleja myös esimerkiksi puolijohteille ja lääkkeille.
Lisäksi presidentillä on oikeus asettaa myös laajempia, väliaikaisia tulleja.
Lähteet: Reuters, AP, AFP