Teatterineuvos Ritva Oksanen ehti kesäkiireittensä jälkeen katsomaan Jussi Moilan Kuningatarnäytelmää. Se aloitti Helsingin kaupunginteatterin syksyn esityskauden pienellä näyttämöllä. Kuningatarnäytelmä kertoo Ruotsin hallitsijasta ja yksinvaltiaasta, kuningatar Kristiinasta (1626-1689), joka seurasi isäänsä, Lûtzenin taistelussa 1632 kuollutta soturikuningasta Kustaa II Aadolfia, hallitsi ensin valtionhoitajan avulla ja kruunattiin itsevaltiaaksi hallitsijaksi 1644. Kristiina viihtyi hallitsijana vain kymmenen vuotta ja luopui kruunusta 1654, kääntyi roomalaiskatoliseksi, muutti Roomaan ja vei mukanaan ison kasan valtion omaisuutta.
Ritva Oksanen, kuningatarten tekijä nyt katsomon puolella. Marja Krons
Ritva Oksanen olikin mitä mainiointa seuraa, onhan hän ehtinyt yli 60-vuotisella urallaan esittää monia mahtinaisia. Joukossa on Maria Callas, Marlene Dietrich, Englannin Elisabet I ja monet Niskavuori-sarjan keskeiset naisroolit eri puolilla Suomea. Kuluneena kesänäkin hän veti yleisöä Äänekoskella kesäteatterissa Niskavuoren vanhana emäntänä. Ja kun ikä on vain numero, ura jatkuu edelleen. Tikkurilan Silkkisalissa esitetään edelleen yleisön pyynnöstä myöhemmin syksyllä Vantaan kaupungin 50-vuotisjuhlanäytelmää Silkkitehtaan naiset ja syksyllä käynnistyy myös Ritvan kiertue Hetkinen, Herra! jossa hän lausuu, lukee ja laulaa säestäjänään Mikko Härkin.
Mutta takaisin kaupunginteatterin Kuningatarnäytelmään. Valta, rakkaus ja sukupuoli olivat keskeisiä elementtejä. Kristiinan roolissa on Elsi Sloan, 25-vuotias muunsukupuolinen lupaus, joka itsekin on kuin Kristiina, elänyt epänormatiivista elämää polyamorisessa yhteisössä mormoniuskonsa hylänneenä.
Viimeistä vuottaan Tampereen yliopiston näyttelijätyön osastolla opiskeleva Elsi Sloanin fyysinen läsnäolo oli loistava, vaikka muuten Kristiina hautautui hovinsa menoon. Aleksi Sauran musiikki täydensi sopivasti. Suurimmat pisteet meiltä wanhoilta rouvilta keräsi pukusuunnittelija Henna-Riikka Taskinen, joka oli loihtinut ylellisen epookkiin sopivan pukudraaman.
Kuningatarnäytelmän on ohjannut vauhtia täyteen Sini Pesonen ja koreografina on Kaisa Torkkel, kehokoordinaattorina Kirsi Karlenius. Merkittävän valtiomiehen, Ruotsia oikeasti johtaneen valtakunnankansleri Axel Oxenstiernan (Rauno Ahonen) poliittisen pelin Kristiinan ympärillä kirjailija oli saanut upotettua mukaan. Oxenstiernan kuihtuminen Kristiinan rinnalla kosketti.
Ensimmäinen näytös oli pukudraamaa hovijuonineen, kun tahti muuttui. Toinen näytös synkeä, rankka ja rajukin. Tarkoituksellako absurdia? Moila on kirjoittanut näytelmään paljon aikahyppelyä – milloin ollaan sankarikuninkaan ruumiin vierellä, milloin kuningattaren kruunajaisissa tai rakkaudessa Ebba-hovineidon kanssa. Näyttämöllä nähdään komea kaarti näyttelijöitä: Elsi Sloanin lisäksi Ebbana Aino Sirje, Rauno Ahonen, Pekka Huotari, Vappu Nalbantoglu, Aino Seppo, Vilma Sippola, Alvari Stenbäck. Mikko Vihma ja Joachim Vigelius, kaikki monissa rooleissa. Ketterästi koko ensemble selvitti nopeatempoisen esityksen Tinja Salmen skenografian ja lavastuksen ehdoilla.
Pohjustimme teatterivisiittiä katsomalla suoratoistona Mika Kaurismäen kymmenen vuotta sitten tehdyn elokuvan Tyttökuningas. Pesikö elokuva nyt nähdyn esityksen? Ehkäpä tai sitten ei. Makuja on monia. Onneksi emme saaneet käsiimme historiaa vääristellyttä Greta Garbo -Kristiinaa. Moilan Kristiina on voimallista nuorille tehtyä hyvää historiallista draamaa. Nuoruuden hybristä vai silkkaa asiaa?
Kuningatarnäytelmä 28.8.2025 Helsingin kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä.
