Presidentti Stubbin kouluarvosana kansalaisilta on nousussa.
Presidentti Stubb Kultaranta-keskusteluissa kesällä 2025. Pete Anikari
Tyytyväisyys tasavallan presidentin Alexander Stubbin toimintaa kohtaan kasvaa. Tämä käy ilmi Iltalehden Iro Researchilta tilaamasta kyselystä. Tutkimuksen aineisto kerättiin 18.–26. elokuuta 2025.
Lähes viidennes kansalaisista (19 %) antaa Stubbille täyden kympin. Yli puolet (51 %) antaa kiitettävän eli arvosanan kymmenen tai yhdeksän. Alle kahdeksan antaa arvosanaksi 20 prosenttia vastaajista.
– Presidentin uuttera jalkatyö maailmalla ja myös täällä kotimaassa alkaa nyt näkyä myös kansalaisten arvostuksessa: hänen kouluarvosanansa on nyt 8,36, kun kahdessa edellisessä mittauksessa (joulukuu 2024 ja maaliskuu 2025) se oli 8,03, sanoo Iro Reserchin tutkimus- ja asiakkuusjohtaja Juho Rahkonen.
Rahkosen mukaan on helppo nähdä, mistä syistä Stubbin arvosana on kansalaisten silmissä noussut.
– Presidentti on nostanut Suomen profiilia ja omaakin profiiliaan maailmalla lähes ennennäkemättömiin mittoihin. Heikkouksia ei juuri ole. Hänen poikansa harjoittelupaikasta syntynyt kohu ei liene vaikuttanut arvosanaan millään tavalla, koska presidentin ei ole osoitettu vaikuttaneen asiaan eikä hänen siihen presidenttinä edes odoteta ottavan kantaa, Rahkonen analysoi.
Ei enää tasapainoilua
Rahkosen mukaan aikaisemmissa kyselyissä Stubbin lievänä heikkoutena oli, miten hänen toimintansa ”koko kansan presidenttinä” koettiin.
– Hän on ottanut ne tiedot vakavasti ja petrannut myös sillä osa-alueella. Esimerkkinä käy rientäminen Washingtonista suoraan kouluvierailulle Naantaliin, Rahkonen pohtii.
Stubb on korottanut arvonsanaansa etenkin nuorten keskuudessa. Vielä viime talvena alle nelikymppiset suomalaiset antoivat Stubbille keskiarvoltaan seitsemällä alkavia lukemia, nyt nuorimmissa vastaajissa arvosana lähentelee jo kahdeksaa ja puolta.
– Tietyssä mielessä Suomen presidentin tehtävä on nyt asetelmaltaan selkeämpi kuin hänen edeltäjiensä aikana: Ukrainan sota on ampunut Suomessakin rivit suoriksi. Enää ulkopolitiikassa ei tarvitse yrittää tasapainoilla idänsuhteiden kanssa – niitä kun ei käytännössä ole. Stubb on sanonut suorat sanat Venäjästä ja paaluttanut Suomea aiempaa vahvemmin länsiliittouman leiriin, Rahkonen sanoo.
Stubb Valkoisessa talossa 18. elokuuta yhdessä Euroopan isojen maiden ja Ukrainan johtajien kanssa neuvottelemassa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa. Daniel Torok
Demareiltakin kiitosta
Rahkonen analysoi, että ottamalla kantaa Palestiinan tunnustamiseen Stubb on vedonnut myös vasemmistolaisempiin väestönosiin.
– Nyt vasemmistoliiton kannattajatkin antavat Stubbille arvosanaksi peräti seitsemän ja puoli (7,45), kun aikaisemmassa Iltalehden teettämässä mittauksessa viime joulukuussa Stubb sai vasemmistoliiton kannattajilta seitsemän miinuksen (6,98).
Kun katsotaan Stubbin suosiota sen mukaan, mitä puoluetta vastaajat sanovat tällä hetkellä äänestävänsä eduskuntavaaleissa, tilanne on seuraava:
Kokoomuksen kannattajista 85 prosenttia antaa Stubbin toiminnalle kiitettävän arvosanan (9–10), keskustaa kannattavista 60 %, SDP:tä äänestävistä 52 %, PS:n kannattajista 51 %, vihreiden äänestäjistä 45 % ja vasemmistoliiton kannattajista 24 %.
Vasemmistoliiton kannattajista 22 prosenttia antaisi Stubbin toiminnalle huonon arvosanan (4–6), toisaalta asia jakaa vahvasti puolueen äänestäjiä.
Kritiikkiä Stubbia kohtaan on myös KD:n ja erityisesti Liike Nytin äänestäjien joukossa, mutta heidän lukumääränsä on tässä kyselyssä sen verran pieni, että siitä ei voi vetää luotettavia johtopäätöksiä.
Stubbin arvosana jakautuu myös maantieteellisesti entistä tasaisemmin: hän on suurin piirtein yhtä suosittu isoissa kaupungeissa ja maaseudulla.
Kiitettävien arvosanojen saaminen nousee jonkin verran, mitä enemmän vastaajan kotitaloudella on tuloja. Sama koskee ikää: kiitettävien arvosanojen määrä kasvaa iän noustessa.
Näin tutkimus tehtiin
Iro Research teki tutkimushaastatteluja yhteensä 1000. Tiedonkeruu tehtiin internetissä IroNet -kuluttajapaneelissa.
Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 18.-26.8.2025. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan noin +/- 3,2 prosenttiyksikköä.
LUE MYÖS
Stubbin plussat ja miinukset
Kyselyyn vastanneilta tiedusteltiin myös avoimia vastauksia presidentti Stubbin toiminnasta.
Hyvää presidentti Stubbin toiminnassa:
–Kansainvälisyys, diplomaattisuus ja verkostoituminen ovat keskeisiä vahvuuksia.
– Stubbin aktiivisuus ja näkyvyys kansainvälisissä neuvotteluissa, erityisesti Ukrainan tukemisessa.
– Kyvykkyys toimia maailman johtajien kanssa ja osallistua merkittäviin kansainvälisiin keskusteluihin.
– Hyvä kielitaito, samoin kuin esiintymisvarmuus ja selkeys.
– Rentous ja ihmisläheisyys.
– Asiallisuus, rauhallisuus ja rohkeus.
– Helposti lähestyttävä ja sosiaalisesti taitava.
– Kyky pitää selkeä linja ulkopolitiikassa ja toimia Suomen etujen puolustajana.
Huonoa presidentti Stubbin toiminnassa:
– Stubbia kuvataan välillä etäiseksi, ylimieliseksi tai liian sosiaaliseksi, ja esiintymisessä nähdään myös ylimielisyyttä ja karisman puutetta. Häntä kritisoidaan liiallisesta some-aktiivisuudesta ja viihdejulkisuudesta.
– Kritiikki kohdistuu muun muassa Palestiinan valtion tunnustamisen viivästymiseen tai siihen liittyviin harkitsemattomiin lausuntoihin, hallituksen kanssa eri mieltä olemiseen sekä liialliseen sekaantumiseen kansainvälisiin asioihin. Myös EU- ja globalisaatioasioiden korostaminen koetaan negatiivisena.
– Presidenttiä pidetään toisinaan impulsiivisena, harkitsemattomana ja liian nopeana toimissaan. Lisäksi mainitaan puutteita kriittisyydessä, uskottavuuden heikkenemistä osallistumalla liikaa erilaisiin tapahtumiin sekä kyvyttömyyttä keskittyä kotimaan asioihin.
– Useat kommentoijat kokevat presidentin olevan liian monessa mukana, matkustavan liikaa ja olevan etäinen kansan keskuudessa. Joidenkin mielestä hän on liian poliittinen tai poseeraa liikaa, eikä ole tarpeeksi ”koko kansan” presidentti.