Suomessa sattuu vuosittain tuhansia hirvikolareita, ja suurin osa niistä tapahtuu iltahämärässä. Hirvet liikkuvat aktiivisesti kiima-aikaan syys-lokakuussa sekä keväällä touko–kesäkuussa, jolloin nuoret hirvet lähtevät itsenäisesti liikkeelle ja eksyvät helposti tielle. Riskialueita ovat vilkkaasti liikennöidyt päätiet sekä hirviaitojen päät.

Suomen Metsästäjäliiton tiedotteen mukaan metsästys on keskeinen keino vähentää liikenneonnettomuuksia. Hirvikantojen hallinta pienentää vaaraa tiellä liikkujille ja parantaa liikenneturvallisuutta. Hirvet ja peurat lisäävät liikkumistaan paitsi kiima-aikoina myös siirtyessään talvilaitumille, mikä kasvattaa riskiä kohdata niitä liikenteessä.

Hirvijahti käynnistyy syyskuun alussa eri puolilla Suomea. Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella jahti alkaa heti syyskuun alussa ja jatkuu syyskuun 20. päivään saakka, jolloin alkaa kiimarauhoitus.

Muualla maassa hirvieläinten vahtimismetsästys pellolta on sallittua syyskuun alusta, ja varsinainen hirvenmetsästysaika alkaa porrastetusti koko maassa lokakuun alkupuolella. Hirven metsästys päättyy koko maassa tammikuun puolessa välissä.

Hirvikolari on vältettävissä perusasioilla.

Tarja Korhonen, Liikenneturva

Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran metsästys käynnistyy niin ikään syyskuun alussa. Metsästäjäliiton mukaan myös pienempien sorkkaeläinten metsästys on tärkeä osa kannanhoitoa, ja sen avulla pyritään vähentämään liikennevahinkoja sekä viljelyksille aiheutuvia tuhoja.

Liikenneturvan tiedotteen mukaan paras tapa varautua lähistöllä liikkuviin hirviin on ajaa rauhallisesti ja tarkkailla liikennettä ja teiden ympäristöä tarkkaavaisesti. Liikenneturvan kyselyn mukaan onnettomuudet ovat vain pieni osa kohtaamisista hirven kanssa.

Liikenneturvan kyselyn mukaan 19 prosenttia suomalaisista on ollut kuljettajana tilanteessa, jossa vain tuuri, voimakas jarrutus tai väistöliike esti hirvikolarin. Matkustajana läheltä piti -tilanteeseen oli joutunut 13 prosenttia. Viime vuonna hirvionnettomuuksia sattui noin 1600.

– Onnettomuudet ovat vain jäävuoren huippu hirvieläinten kanssa kohtaamisista. Kuljettajan kannattaa tarkkailla tien vierustoja erityisesti paikoissa, joissa puita tai pensaikkoa kasvaa tien lähellä. Jos havaitset liikettä, hidasta vauhtia, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tarja Korhonen muistuttaa.

Hirvionnettomuuksista 30 prosenttia tapahtui syys-lokakuussa. Hirvet ovat aktiivisia etenkin hämärän aikaan, jolloin ne saattavat yllättää kuljettajan. Suurin kolaririski on tunti ennen auringonnousua ja tunti auringonlaskun jälkeen.

– Hirvikolari on vältettävissä perusasioilla. Maltillinen ajonopeus, ajamiseen keskittyminen ja riittävä turvaväli voivat pelastaa onnettomuudelta, Korhonen ohjeistaa.

Kun hirvi ryntää tielle, se yleensä jatkaa päättäväisesti tien yli. Siksi väistäminen kannattaa tehdä hirven takaa, mikäli mahdollista.

– Muista myös, että siellä missä on yksi hirvi, on usein toinenkin. Hidasta heti, jos näet hirven, vaikka se vain seisoisi paikoillaan, Korhonen täydentää.

Hirvivaaramerkkiä ei ole ikinä asetettu turhaan. Merkin vaikutusalueella hirvivaara on määritelty erityisen suureksi onnettomuustilastojen, hirvien ylityspaikkatutkimusten sekä liikennettä ja eläinkantaa koskevien tietojen pohjalta.

1600

Viime vuonna sattui 1600 hirvionnettomuutta.

Vinkit hirvionnettomuuden välttämiseksi

Vähennä nopeutta hirvivaara-alueella tai jos näet metsästäjiä tien läheisyydessä. Hiljennä heti, jos havaitset jotain poikkeavaa.

Käytä mahdollisimman paljon kaukovaloja hämärällä ja pimeässä.

Tarkkaile tien vierustoja, erityisesti paikoissa, joissa puita tai pensaikkoa kasvaa tien lähellä tai pienet metsätiet liittyvät isompaan tiehen.

Jos eläin juoksee tielle, yritä väistää sen takaa.