Korkeasaaressa suurten roska-astioiden kestävyyttä on ryhdytty testaamaan karhuilla.
Eläintarhan kahden naaraskarhun aitaukseen on tuotu kahdenlaisia haja-asutusalueilla paljon käytettyjä roska-astioita, joiden sisään on laitettu voimakkaasti tuoksuvia karhujen herkkuja, kuten hunajaa ja kuivattua kalaa.
– Yhteistyö Korkeasaaren kanssa on mahdollistanut roskismallien testauksen ja jatkokehityksen. Olemme testanneet karhuturvallisia roska-astioita tänä kesänä eri puolilla Suomea, mutta kokemuksia luonnonkarhuista ei ole vielä saatu, kertoo riistasuunnittelija Kai-Eerik Nyholm Suomen riistakeskuksesta tiedotteessa.
Astioihin laitetaan karhujen herkkuja, kuten hunajaa ja kuivattua kalaa. Annika Sorjonen / Korkeasaari
Korkeasaaren karhut kiinnostuivat uusista astioista aitauksessaan. Ne kaatoivat ja kierittivät niitä, nousivat niiden päälle, rynkyttivät laitoja ja kokeilivat niihin hampaitaan.
Kumpikaan roskiksista ei auennut karhujen käsittelyssä.
– Tutkimuksen tekeminen luonnossa on hankalaa. Eläintarha voi tarjota kiinnostavan tutkimuskohteen. Osallistumme tutkimukseen, jolla edistetään eläinten suojelua ja hyvinvointia, perustelee Korkeasaaren tutkimustoimintaa koordinoiva kuraattori Ulla Tuomainen tiedotteessa.
Testikäytössä olevat roskikset ovat kestäneet hyvin karhujen käsittelyä. Annika Sorjonen / Korkeasaari
Kokeilun taustalla on Suomen riistakeskus, joka tarvitsi käytännön kokemusta karhunkestävien roskisten pitävyydestä.
Suomen riistakeskus kehittää parhaillaan karhunkestäviä roska-astioita karhujen aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyyn.
Tänä vuonna monen paikkakunnan haja-asutusalueilla on ollut ongelmia roskiksilla käyvistä karhuista. Yksi ratkaisu ongelmaan on jättää karhuille mahdollisimman vähän ravintoa ihmisasutuksen lähistölle. Karhu on viisas ja nopeasti oppiva eläin. Se palaa helpoille ruoka-apajille.
Varsinkin syksyisin karhujen elämä pyörii pitkälti ravinnon haun ympärillä ennen kuin ne menevät talviunille.
Astioiden kehitystyötä ja testaamista jatketaan edelleen.
Samalla Suomen riistakeskuksen tavoitteena on antaa karhujen elinalueiden lähellä asuville ihmisille tietoa, kuinka omasta pihapiiristä voi tehdä karhuturvallisen.