Ukrainan neuvottelut jumittavat, ja yksi syy on alueluovutukset. Iltalehden kartat näyttävät, miltä neuvotteluiden kohteena olevien alueiden luovutus näyttäisi, mikäli ne suhteutettaisiin Suomen alueelle.
Mikäli Ukrainan rintamalinjat jäädytetään ja Donbas menetetään, noin 20 prosenttia Ukrainasta jäisi Venäjän haltuun. Tältä noin 20 prosentin aluemenetys näyttäisi suhteutettuna Suomeen. Emil Kastehelmi, Google Earth
Venäjä, Ukraina ja länsi käyvät vaikeaa diplomaattista kamppailua Ukrainan sodan päättämiseksi. Yksimielisyyteen ei ole päästy, vaan Venäjän ja Ukrainan ehdot tulitauon tai muun rauhanratkaisun saavuttamiseksi ovat edelleen hyvin kaukana toisistaan.
Erääksi kiistakapulaksi on noussut kysymys alueluovutuksista. Alustavasti vaikuttaa siltä, että Venäjä haluaisi itselleen kokonaan Donbassin alueen sekä Krimin niemimaan. Se on lisäksi esittänyt vaatimuksia Zaporižžjan ja Hersonin alueiden osalta.
On epävarmaa, tyytyisikö Venäjä lopulta nykyisen rintamalinjan tasaan vai johonkin muuhun. Maayhteyden säilyttäminen Krimille vaatii vähintään kyseisten alueiden eteläosien hallintaa. Venäjä on ilmaissut olevansa valmis luopumaan näiden alueiden täydellisestä hallinnasta osana neuvotteluja, mutta ehdot saattavat muuttua prosessin edetessä.
Venäjän itseensä liittämät Ukrainan alueet suhteessa nykyiseen rintamalinjaan. Luhanskin ja Donetskin alueet muodostavat Donbasin, jota Venäjä tavoittelee kokonaan itselleen. Emil Kastehelmi, Google Earth, Black Bird Group
Donbass on Luhanskin ja Donetskin oblastien muodostama kokonaisuus. Venäjä hallitsee tällä hetkellä noin 99 prosenttia Luhanskista ja noin 75 prosenttia Donetskista. Ukrainalle vaikein pala olisi luopua taisteluitta jäljellä olevasta neljäsosasta.
Venäjä ei vaikuta vaativan pysyvästi hallintaansa miehittämiään maa-alueita Sumyn, Harkovan tai Dnipropetrovskin oblasteista eli hallinnollisista alueista. Venäjän ajatuksena on ollut ilmeisesti näiden alueiden vaihtaminen Donbassin maihin. Lisäksi Venäjä miehittää Mykolajvin oblastiin osin kuuluvaa Kinburnin niemimaata. Sen kohtalo on vielä auki.
Donetskissa kysymys ei ole yhdentekevistä neliökilometreistä, vaan alue on Ukrainalle puolustuksellisesti tärkeä. Oblastin suurimmat kaupungit on miehitetty jo aikaa sitten, mutta jäljellä olevassa osassa asuu edelleen satoja tuhansia ukrainalaisia. Donetskin pohjoisosien läpi kulkee Ukrainan vahvasti linnoitettu pääpuolustuslinja, josta taisteluitta luopuminen olisi hankala ja riskikäs päätös.
Venäjän aiemmat toimet monimutkaistavat mahdollisten tulevien neuvotteluiden aluekysymyksiä entisestään. Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta Venäjän vaatimukset eivät ole legitiimejä, mutta Venäjä ei ole osoittanut välittävänsä siitä.
Donetskin, Luhanskin, Zaporižžjan, Hersonin alueet on julistettu osaksi Venäjän federaatiota vuonna 2022 ja niiden asema osana Venäjää on sementoitu maan perustuslakiin. Krim koki saman kohtalon jo 2014. Kyse on laittomista liitoksista, mutta Venäjän näkökulmasta alueiden osittainen jääminen Ukrainalle tarkoittaa, että Venäjän maaperää on vihollisen hallussa.
Jos Venäjä haluaisi kaikki itseensä liittämät alueet osaksi Venäjää osana rauhansopimusta, Ukraina menettäisi noin 135 900 km² eli 22,5 prosenttia maapinta-alastaan. Jos rintamat jäädytettäisiin nykyiselleen siten, että Venäjä vetäytyisi Harkovasta, Sumysta ja Dnipropetrovskista mutta saisi Donbassiin, Ukraina menettäisi noin 120 800 km² eli noin 20 prosenttia pinta-alastaan.
Noin 22,5 prosentin menetys pinta-alasta voisi näyttää Suomessa esimerkiksi tältä. Emil Kastehelmi, Google Earth
Alueiden suhteuttaminen Suomen kartoille helpottaa ymmärtämään päätöksen vaikeusastetta. Siinä missä Ukrainan lohkominen on ukrainalaisten keskuudessa epäsuosittua, olisi kartoilla osoitettujen alueiden luovuttaminen viholliselle yli vuosikymmenen kestäneessä sodassa hyvin hankala päätös myös suomalaisille.
Maa-alueiden pysyvä valtaaminen Ukrainalta on vain yksi Venäjän tavoitteista. Osana rauhanprosessia Venäjä on esittänyt Ukrainalle myös muita ehtoja. Tällaisia ovat muun muassa rajoituksia asevoimien kyvykkyyksiin, turvatakuisiin ja Ukrainan ulko- ja turvallisuuspoliittiseen asemaan sekä päätöksentekoon.
Ukrainalle ehdot ovat olleet mahdottomia hyväksyä. Viimeisimpien tietojen mukaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi olisi valmis keskustelemaan alueellisista kysymyksistä suoraan Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa, mutta vain Ukrainan lainsäädännön ja yleisen mielipiteen puitteissa.
Alueluovutukset ovat Ukrainan kansalle vaikea paikka, eikä Zelenskyin ja Putinin kahdenvälistä tapaamista ole näköpiirissä. Tällä hetkellä alueluovutuksista ei toisin sanoen olla päästy sopimaan mitään konkreettista, ja ratkaisuja ei välttämättä löydy vielä pitkään aikaan.