Yksi Donald Trumpin asettama määräaika lähestyy jälleen.

  • Donald Trumpin asettama aikamääre lähestyy.
  • Jotain voi tutkijan mukaan tapahtua, kun se ensi viikolla umpeutuu.
  • Vladimir Putinilla on puolestaan omat haasteensa myös kotirintamalla.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpilta on kuultu toisen presidenttikautensa aikana lukuisia erilaisia uhkauksia ja aikamääreitä.

Viime aikoina hän on esimerkiksi todennut The Atlanticin mukaan, että mikäli Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaaminen ei pian toteudu, on sillä ”erittäin vakavia seurauksia”. Viime viikon torstaina hän puolestaan sanoi, että kahden viikon kuluessa tiedämme, tuleeko Ukrainaan rauha.

– Sen jälkeen meidän on ehkä valittava toinen taktiikka, Trump sanoi.

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Jussi Lassilan mukaan olisi toivottavaa, että Trumpin ”toinen taktiikka” tarkoittaisi jotain hyvin konkreettista uutta. Odotukset ovat kuitenkin matalalla.

– 99 prosentin todennäköisyydellä kyse on taas tyhjästä puheesta, eikä sieltä tule yhtään mitään.

Monista aiemmin toteutumattomista lupauksista ja uhkauksista huolimatta Putin matkusti Alaskaan, mikä osoitti Trumpin vallan Ukrainan kysymyksessä.

– Kyllä se kertoo sitä, että eivät ne uhkaukset ole yhdentekeviä ja siinä mielessä Trumpin toiminta on myös aika iso ongelma Venäjälle.

Epävarmuutta

Epävarmuuden ja arvaamattomuuden ylläpitämistä voi tutkijan mukaan pitää Trumpin vahvuutena. Toisaalta hän tuntuu myös olevan haluton toimimaan uhkaustensa mukaisesti.

– Trumpin uhkaukset ovat todella epämääräisiä ja Venäjä nyt taas laskee sen varaan, ettei hänen toimissaan ole mitään sellaista määrätietosuutta, että hän niitä ryhtyisi toteuttamaan.

Epävarmuuden ja arvaamattomuuden ylläpitämistä voi tutkijan mukaan pitää Donald Trumpin vahvuutena. ZumaWire / MVPHOTOS

Jotain voi kuitenkin tapahtua, kun Trumpin julistama tuorein kahden viikon määräaika ensi viikolla umpeutuu. Tutkija kuitenkin toteaa sen olevan hyvin hankala arvioida, mitä se olisi. Putinilla hän näkee olevan kaksi vaihtoehtoa suhteessa mahdolliseen, joskin epätodennäköiseen, tapaamiseen Zelenskyin kanssa.

– Putin menee tapaamaan Zelenskyin siinä tilanteessa, että se on Venäjän näkökulmasta jonkinlainen totaalinen voitto, tai Zelenskyi myöntyy tappioonsa. Tai sitten se vähemmän todennäköisempi tilanne on tietenkin se, että Putin pakotetaan siihen.

Lassilan mielestä Venäjä pelaa erikoista peliä iskiessään jatkuvasti siviilikohteisiin, vaikka se ei ole tähänkään asti tuonut ratkaisevaa käännettä esimerkiksi rintamalinjoihin.

– Joka kerta on nähty, että nämä iskut iskut voivat olla sitten niitä tekijöitä, jotka saavat Trumpin älähtämään. Mutta Putin voinee laskea sen varaan, että taas on mahdollisuus pelata aikaa.

Venäjän huoli

Venäjän suurimpiin huoliin lukeutuu se, miten Euroopan ja Yhdysvaltojen mahdollinen koordinointi turvatakuukysymyksessä etenee. Sen toiveissa tietysti on, että tilanne ajautuisi umpikujaan eikä Eurooppa uskaltaisi sen jälkeen toimia yksin.

Erityisen kiinnostavaa on seurata, nähdäänkö Yhdysvallat osana Ukrainalle annettavaa aseapua tulevaisuudessakin. Lassila muistuttaa esillä olleista tiedoista, joiden mukaan Yhdysvallat tekisi jotain merkittäviä panostuksia ilmapuolustukseen.

– Toivottavaa olisi, että Ukrainaan nyt sijoitettaisiin rohkeammin läntistä sotilaallista läsnäoloa, koska se olisi se viesti, joka saisi Venäjään liikettä.

Yhdysvaltojen mukanaolo olisi kriittisen tärkeää.

– Venäjän olisi siinä tilanteessa hyvin vaikea lähteä julkisesti haastamaan ja sanomaan, että olemme valmiita sotilaalliseen yhteenottoon Yhdysvaltojen kanssa, sillä kaikista uhkailuistaan huolimatta he eivät todellakaan sitä ole.

Euroopan kannalta olisi kuitenkin poliittisesti helpointa, että Trumpin johdolla Yhdysvallat asettaisi Venäjää vastaan todella tuntuvia pakotteita.

– Ajatus on, että Yhdysvallat asettaisi Venäjälle äärimmäisen tuskallisia pakotteita, joiden avulla sen aito neuvotteluhalukkuus kasvaisi.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila. OUTI JÄRVINEN

Sekä sotilaalliset että taloudelliset toimet ovat siis mahdollisia, mutta toistaiseksi Trumpilta ei ole nähty sellaisia päätöksiä, joiden seurauksina Venäjä olisi joutunut ahtaalle.

Ensi viikolla umpeutuu jälleen yksi Trumpin lukuisista aikamääreistä. Silloin selviää ainakin se, oliko tämäkin uhkaus pelkkää puhetta.

Mikäli jotain viikon kuluttua tapahtuu, voisi kyseeseen tulla esimerkiksi toissijaiset pakotteet, järeämmän aseistuksen antaminen Ukrainalle tai jonkinlainen julkilausuma, jossa Trump lupaisi Yhdysvaltojen sitoutuvan Ukrainan turvatakuukysymykseen tavalla, joka kohdistettaisiin nimenomaisesti suoraan Putiniin tai Venäjään.

– Pidän aika epätodennäköisenä, että Trump näihin toimiin ryhtyisi. Ei sitä kuitenkaan voi täysin poissulkea, kyllä näissä erilaisia yllätyksiä ollaan aiemminkin nähty.

Putinin haasteet

Putinilla on kuitenkin omat haasteensa myös kotirintamalla. Ei vähiten maan talouden kanssa, johon sotatalous aiheuttaa vinoumaa. Tilanne on monin tavoin vaikea.

– Yhä syvenevä ongelma on, että monien alueiden budjetit ovat aika äärimmillään ja sitä kautta vaikeuksissa koskien sotilaille maksettavia palkkioita, jotka alkavat olla aika tapissa. Samalla se tempo, millä Venäjä aikaisemmin sai rekrytoitua sotilaita, on selkeästi hiipunut.

Lassilan mukaan tämä johtaa nopeasti siihen, ettei Venäjä kykene ylläpitämään sotaansa nykyisellä intensiteetillä kovin pitkään, ellei se tee uutta liikekannallepanoa. Se olisi kuitenkin poliittisesti todella suuri kysymys, johon tuskin halutaan lähteä.

– Kun tämä uhka yhdistyy alijäämän kasvuun, elintulojen hiipumiseen ja yleiseen sotaväsymykseen, niin kyllä se määrätietoisuus, millä Trump uhkauksensa ennen Alaskan tapaamista esitti, oli tietyllä tavalla šokki Venäjälle. He joutuivat arvioimaan sitä niin, että Trump voisi todella ryhtyä toimeenkin.

Vladimir Putinilla on haasteita kotirintamallakin. ZumaWire / MVPHOTOS

Nimenomaan Trumpin arvaamattomuus on Venäjälle myrkkyä. Yhdysvallat on aiemmin koettu stabiilina vihollisena, joka toimii tietyllä tavalla, mutta selkeiden rajojen puitteissa.

– Trumpin osalta ei oikein voi tietää yhtään mitään. Hän ei tee mitään, mitä hän lupaa, mutta sitten hän voi kuitenkin tehdä.

Näennäissuurvalta

Tutkija kuitenkin kuvaa Venäjän olevan vain näennäissuurvalta, jonka tosiasialliset resurssit eivät vastaa lainkaan sen poliittisia tavoitteita.

– Jos Venäjä olisi sellainen mitä se väittää propagandassaan ja uhossaan olevansa, niin eihän sen tarvitsisi välittää siitä, kuka on Yhdysvaltojen presidentti, vaan se tekisi aivan kuten tahtoo.

Koska näin ei ole, on Putinin toiminnassa tutkijan mukaan havaittavissa jonkinlaista realismia, kun diplomaattista momentumia yritetään hyödyntää. Mitään selkeitä näköaloja tulevasta ei kuitenkaan ole.

– Venäjästä pitäisi muistaa se, ja Putinin Venäjästä erityisesti, että suurvaltapakkomielteestään huolimatta sillä ei ole mitään selkeää strategiaa. Se on enimmäkseen improvisointia, jossa avautuneita tilaisuuksia yritetään käyttää mahdollisimman paljon hyväksi, kunnes huomataan, että siirrot ovatkin olleet virheitä ja niitä yritetään korjata.

– Tällaisessa taktisessa manooveroinnissa Venäjä on kyllä taitava ja sitkeä, mutta ei se sillä vaikutusvaltaansa kykene lisäämään, Lassila jatkaa.

Voima on edelleen se, mikä Venäjän saa liikkeelle. Sen vuoksi lännen lisäpanostukset sen eteen, että Ukraina näyttäytyisi Venäjälle saavuttamattomissa olevalta tavoitteelta olisi se, jonka tärkeys tulisi Lassilan mielestä viimein ymmärtää.

– Vaatisi Euroopalta selkeää ryhtiliikettä tehdä vielä paljon enemmän. Ei niin, että piiloudutaan Trumpin selän taakse, koska emme vain yksinkertaisesti voi tietää, mitä hän seuraavaksi aikoo.