Venäjän riveissä taistelee tuhansittain ulkomaalaisia monista eri maista. Ukrainan valtiollinen United24-media on nyt haastatellut ulkomaalaisia sotavankeja saadakseen selville, mikä motivoi heitä taistelemaan Venäjän riveissä.
Sotavangeista kolme suostui antamaan United24:lle laajemman haastattelun. Yksi heistä on Somaliasta tullut 29-vuotias Nadil.
Nadil kertoo joutuneensa lopettamaan yliopisto-opintonsa Mogadishussa rahapulan vuoksi. Sen jälkeen hän päätti lähteä Venäjälle etsimään töitä. Hänelle luvattiin, että Venäjällä olisi saavutettavissa parempi elämä.
Sotilaaksi hän ei aikonut ryhtyä.
– Tulin ensinnäkin turistiviisumilla. Sitten yritin löytää epävirallisesti toisenlaisen työn, koska henkilöpapereita oli vaikea saada, Nadil selittää.
Ratkaisu oli allekirjoittaa vuoden pituinen asepalvelussopimus. Nadil tosin päätyi kertomansa mukaan sotavangiksi jo neljän päivän jälkeen.
– Olin talossa venäläisen pojan kanssa. Ukrainalaiset kuuntelivat [radiotamme], ja vangitsivat meidät, Nadil kertoo.
Nadil on ollut nyt sotavankeudessa 18 kuukautta. Kaikesta huolimatta hän haluaa palata Venäjälle.
– Minulla on nyt Venäjän passi, olen venäläinen mies, Nadil päättää.
26-vuotias egyptiläinen Omar saapui Venäjälle yli neljä vuotta sitten opiskelujen perässä. Hän olisi halunnut mennä Ranskaan tai Saksaan, mutta maahanpääsyvaatimukset olivat liian tiukat.
– Heillä oli liikaa sääntöjä. Venäjällä ei ole sääntöjä, Omar toteaa.
Myös Omar päätyi allekirjoittamaan asepalvelussopimuksen. Nopeasti kävi ilmi, ettei sopimusta voinutkaan purkaa.
Vaikka Omarin mukaan hänen uskontonsa kieltää tappamisen, pitää hän päätöstään ryhtyä sotilaaksi oikeana.
– Tässä sodassa minä olen tällä puolella, sinä olet vastapuolella. Minulla on ase ja sinulla on ase. […] Ja ymmärrät, että muutaman minuutin jälkeen jomman kumman on kuoltava, Omar sanoo.
Srilankalainen 29-vuotias Varnakulasuria tuli myös Venäjälle etsimään töitä. Hän päätyi aluksi Burger King -hampurilaisravintolaan, mutta myöhemmin hänen intialainen ystävänsä kertoi, että armeijaan liittymällä voisi saada paremman palkan ja Venäjän passin.
– Puhuin vaimoilleni ja sanoin, että ei tarvitse huolehtia, en päädy etulinjaan, hän kertoo.
Varnakulasuria kuitenkin päätyi etulinjaan.
Eräänä päivänä ukrainalaisdrooni tiputti kranaatin hänen päälleen, ja hän loukkasi jalkansa. Paetessaan drooni tiputti toisen kranaatin, ja hän loukkasi selkänsä. Varnakulasuria pyörtyi, ja herättyään häntä vastassa oli kolme ukrainalaissotilasta.
Siitä lähtien srilankalaismies on ollut sotavankeudessa.
– Ruoka on hyvää. Työskentelemme, ja sunnuntait ovat vapaapäiviä. Meillä on vettä, suihku, meille annetaan kaikki, Varnakulasuria kehuu.
Tarinoiden todellisuudesta ei kuitenkaan ole varmuutta. Ukrainan sotilastiedustelupalvelun edustajan Andriy Jusovin mukaan ulkomaalaiset palkkasotilaat usein valehtelevat aikomuksistaan ja teoistaan.
Jusov sanookin, että palkkasotilaat väittävät usein olevansa opiskelijoita tai työntekijöitä, jotka ovat päätyneet sotilaiksi sattumalta. Yleensä näin ei kuitenkaan ole.
Lisäksi venäläiset hyväksikäyttävät ulkomaalaisten huonoa kielitaitoa.
– Useimmat palkkasotilaat, mukaan lukien Ukrainan vangitsemat, eivät puhu venäjää. Monille kerrotaan, että palvelus kestää vuoden, mutta todellisuudessa heitä ei aiota vapauttaa, Jusov selittää.
Mielenkiintoista on myös se, että kaikki sotavangit väittävät jääneensä kiinni ensimmäisessä operaatiossaan. Kaikki kieltävät tappaneensa ketään.
Jusovin mukaan demokraattisessa maassa on kuitenkin oikeus puhua palturia.
– Kukaan heistä ei taistellut, he vain kävelivät etulinjassa kukkakimppujen kanssa, Jusov irvailee.
Poimintoja videosisällöistämme