Tämä juttu on maksuton näyte Keskisuomalaisen tilaajasisällöstä. Juttu on julkaistu alun perin 9.8.2025.
Toivakkalaisen Satu Kallisen sähköpostiin lävähti kolme viikkoa sitten odottamaton valokuva riistakamerasta. Kuvassa ei tällä kertaa vilahtanut hirvi, vaan järeä mönkijä. Kun Kallinen lähti katsastamaan tilannetta, löysi hän mailtaan renkaiden urat. Mönkijällä oli ajettu koivikossa, jossa sata vuotta sitten sijaitsi hänen isoisänsä torppa.
– Vanhalla pihapiirillä on paljon tunnearvoa, koska asun täällä jo neljännessä polvessa, Kallinen harmittelee, kun esittelee vahinkoja.
Vastaan tulee laonneita ja katkenneita pihakasveja, kuten perennoja, tuomia, valkoisia ruusuja, koiranheisiä, mustaherukka- ja viinimarjapensaita.
Kallinen kertoo, että hänen isoisänsä muutti seudulle 1878 ja työskenteli torpparina 43 vuotta. Torpparilain ansiosta hän pääsi lunastamaan oman tilan vuonna 1921. Isoisän vanhan kaivon ympärillä pyörittiin mönkijällä, vaikka pohjavesialueet ovat Suomessa suojeltuja.
– Lähteet ovat ainutlaatuisia elinympäristöjä, mutta valitettavan herkkiä tuhoutumaan, Kallinen surkuttelee.
Ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Leila Suvantola toteaa, että kyseessä on vähintään vesilain luparikkomus, koska siihen riittää lähteen luonnontilan vaarantaminen. Mikäli teko täyttäisi ympäristön turmelemisen tunnusmerkistön, voisi tekijä joutua maksamaan kunnostamisen kustannukset.
Vanhalla pihapiirillä on paljon tunnearvoa, koska asun täällä jo neljännessä polvessa.
Satu Kallinen
Lähteen vieressä kasvaa koivu, joka koki kovia. Marko Kauko
Kantoa oli sahattu pienemmäksi. Marko Kauko
Kallinen sai hurjastelijan kiinni itse teossa. Selvisi, että täysi-ikäinen nuori mies ajoi lainamönkijällä. Kallinen ihmettelee, miksi ajoneuvon omistajat eivät ohjeistaneet uutta kuskia jokaisenoikeuksien rajoista (aiemmin jokamiehenoikeudet).
Maastoliikennelain mukaan moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ei saa kulkea toisen metsässä ilman lupaa. Ympäristöministeriöstä tarkennetaan Keskisuomalaiselle, että moottorilla varustetulla polkupyörällä voi polkea, mikäli teho jää alle 1 000 watin. Samoin esimerkiksi hevosella ratsastaminen on satunnaisesti hyväksyttävää.
Ruovittelu ei jäänyt Toivakassa ainoaksi tihutyöksi. Lähteen vieressä kasvavasta koivusta oli vuoltu pintaa sen verran syvältä, että puu on mennyttä. Tuoreen puun vahingoittaminen tai kaataminen toisen mailta on kielletty laissa.
Tekijä selitti, että halusi merkitä lähteen, jotta näkee sijainnin joka suunnasta. Veden hakeminen sinänsä kuuluu jokaisenoikeuksiin.
Nuori mies kiinnitti lähteelle riistakameran, joka näkyy vasemmanpuoleisessa koivussa. Satu Kallinen
Sillan purkujätteet. Marko Kauko
Vaikuttaisi siltä, että mönkijäkuski tamppasi kulku-uraa lähteelle, koska huristeli kohteeseen useita kertoja. Hän oli sahannut kantojen päitä edestä pois ja valmistanut pajusillan ojan yli. Silta patosi laskuojan, mikä Kallisen mukaan olisi voinut haitata metsän kasvua.
Nuorukainen ripusti omin luvin myös riistakameran. Siihenkin olisi pitänyt kysyä suostumus maanomistajalta. Lupa täytyy pyytää erikseen, vaikka alueelle olisi metsästysoikeus. Samalla tavalla ruokintalaitteen tai haaskan sijoittamiselle on saatava maanomistajan hyväksyntä.
Poliisi ohjeisti Kallista, että hän voi ottaa kameran talteen. Muistikortilta löytyi kuvia, jotka todistivat tekijän.
Kallinen ehti tehdä rikosilmoituksen ennen kuin sai vihiä, kuka paikkoja on käynyt tuhoamassa. Kun syyllinen selvisi, hän ehdotti sovittelua ja antoi vahingonkorvausvaatimuksen. Poliisin avulla asiasta päästiin jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen.
Komisario Sari Sinivuori vahvistaa, että tapausta on tutkittu hallinnan loukkauksena ja lievänä vahingontekona, mutta asianomistaja on vetänyt rangaistusvaatimuksensa pois. Osalliset voivat yhä keskustella korvauksista keskenään.
Jokaisenoikeudet pohjaavat useisiin eri lakeihin ja vanhoihin tapoihin. Monesti lait liittyvät maan omistukseen, omaisuuden suojaan, hallintaoikeuteen ja kotirauhaan. Oikeudet eivät aina ole helposti pääteltävissä. Esimerkiksi marjojen, sienien, rauhoittamattomien kasvien ja useimpien kääpien kerääminen on sallittua, mutta pakurikäävän, kuusenkerkkien tai sammaleen ottaminen kiellettyä. Epävarmoissa tilanteissa säännöt kannattaa tarkistaa tai keskustella maanomistajan kanssa.
Jokaisenoikeuksista on hankittu tietoa ympäristöministeriöstä. Eläinten ruokkimisesta ja riistakameroista löytyy lakiasiaa muun muassa Metsästäjän oppaan lakiosasta.