Dokumenttisarjassa näytetään kuinka luontoa ennallistetaan. Dokumenttisarjan ennakkonäytäntö on Joensuussa perjantaina.
Avaa kuvien katselu
Ohjaaja, käsikirjoittaja Riikka Kaihovaaran mukaan ennallistamiseen kohdistuu turhia pelkoja eikä yksityisten maille olla rynnimässä. Kuva: Siru Päivinen / Yle
Riikka Kaihovaaran ja Simo Sipolan ohjaama ja käsikirjoittama viisiosainen luontodokumenttisarja Luonto palaa nähdään Yle TV1:ssä 12. toukokuuta alkaen. Sarja julkaistaan samaan aikaan myös Yle Areenassa.
– Tämä on useamman vuoden työ, johon on sekä kuvattu kohteita itse että käytetty arkistokuvaa ja toisten kuvamateriaalia. Kaikki kohteet sijaitsevat Pohjoismaiden alueella, Kaihovaara kertoo.
Norjassa Huippuvuorilla hävitetään kokonainen hiilikaivos. Islannissa yritetään istuttaa 100 000 hehtaaria metsää. Ruotsissa poltetaan talousmetsää ja veteranisoidaan eli vanhennetaan puita keinotekoisesti. Suomessa puretaan patoja Rautjärven Hiitolanjoella ja täytetään suo-ojia Ilomantsissa.
Luonto palaa dokumenttisarja nähdään maksuttomana ennakkonäytäntönä Joensuussa perjantaina Kino Sihiksessä. Valkokankaalla nähdään sarjan kaikki viisi jaksoa.
EU:n ennallistamisasetus herättää menneisyyden Natura-pelkoja
Viime kesäkuussa hyväksytty ennallistamisasetus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, jolla yritetään pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä. Asetuksen tavoitteena on, että tuohon mennessä ennallistamistoimenpiteitä on tehty vähintään 20 prosentilla EU:n maa- ja merialueista.
Ennallistamishankkeet ja EU:n säätämä asetus ovat herättäneet myös pelkoja. Esiin on noussut takavuosien kaikuja Natura-hankkeista ja niihin liittyneestä huonosta tiedottamisesta.
– On olennaista ymmärtää, ettei niitä tuottavimpia metsämaita ja peltoja olla missään tapauksessa ennallistamassa. Ennallistaminen kohdistuu jouto- ja hukkamaihin ja niitä meillä riittää esimerkiksi täysin epäonnistuneiden soiden ojitusten tukkimisessa, Kaihovaara sanoo.
Ohjaaja kertoo, että moni maanomistaja on kiinnostunut ennallistamisesta ja on käynnistänyt hankkeita omistamillaan maa-alueilla.
Suomessa on jo ennallistettu useita suoalueita ja kosteikkoja. Myös vesistöjen ennallistamistarpeeseen on herätty.
Kokemusten mukaan luonto palaa eri lajien muodossa yllättävänkin nopeasti, kun sille tehdään tilaa. Esimerkiksi Linnunsuon noin 180 hehtaarin kosteikko Kontiolahdella on esimerkki siitä, kuinka nopeasti ja runsaslajisena monimuotoisuus palaa ennallistetulle kohteelle.
Avaa kuvien katselu
Vapon poistuttua Linnunsuolta 2010-luvun alussa entiselle turvesuolle alettiin rakentaa laajamittaista kosteikkoa. Linnut alkoivat palata jo kosteikkorakentamisen ensimmäisinä vuosina. Nykyisin entinen turvesuo on kansainvälisesti arvostettu lintualue ja kosteikkokeidas. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle