Suomen itärajalla on pian 200 kilometriä uutta esteaitaa. Rajavartiolaitos on todennut monta kertaa, että aita ja siihen liittyvä tekniikka ovat välttämättömiä.
Mutta voiko aita johtaa uusiin ongelmiin? Maailmalla raja-aidat ovat aiheuttaneet muun muassa isoja humanitaarisia kriisejä ja eettisiä valintatilanteita. Tutkijan mukaan ongelmat eivät ole poissuljettuja Suomessakaan.
Voiko hädässä oleva ihminen kuolla Suomen rajalle, jos hän ei pääse ajoissa aidan toiselle puolelle?
Tässä jutussa kerromme, mitä uuden raja-aidan hyödyistä ja riskeistä tulisi ymmärtää.
Itärajan aidassa ei ole kyse vain metallisesta aidasta. Kokonaisuuteen kuuluu myös esimerkiksi teknisiä valvontajärjestelmiä ja aidan vieressä kulkeva tie. Jutun ymmärrettävyyden varmistamiseksi kutsumme kokonaisuutta aidaksi.
Avaa kuvien katselu
Itärajan aita koostuu muun muassa 3,5 metriä korkeasta aidasta, sen päällä olevasta piikkilankaisesta lieriöesteestä, tiestä sekä teknisistä valvontajärjestelmistä. Aidan tarkka etäisyys rajasta vaihtelee. Kuva: Rajavartiolaitos, Jyrki Lyytikkä / Yle, Heikki Haapalainen / Yle
Aita on ollut vuosien haave
Sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022, eduskunta katsoi tarpeelliseksi rakentaa aitaa useisiin kohtiin itärajaa yhteensä 200 kilometriä.
Rakennustyöt alkoivat helmikuussa 2023, ja kaiken pitäisi olla valmista vuoden 2026 aikana.
Katso alla olevalta videolta, miksi Rajavartiolaitos kokee tarvitsevansa aitaa.
Video: Heikki Haapalainen / Yle
Loppuvuodesta 2023 Rajavartiolaitos joutui poikkeavaan tilanteeseen, kun Venäjä ohjasi joukoittain siirtolaisia Suomen rajalle.
Aidan rakennustyöt olivat silloin vasta aluillaan. Niiralan rajanylityspaikalla Pohjois-Karjalassa rajavartijat pysäyttivät rynnäkön ihmisketjun ja kaasusumuttimen avulla.
Tällaiseen voimankäyttötilanteeseen rajavartijat joutuivat Niiralan rajanylityspaikalla Tohmajärvellä 17. marraskuuta 2023. Video: Heikki Haapalainen / Yle
Aidoilla on kuollut ihmisiä
Maailmassa on laskentatavasta riippuen noin 50–100 valtioiden välistä raja-aitakokonaisuutta. Monessa maassa niistä on aiheutunut ongelmia.
Aitoihin liittyy erityisesti kaksi haastetta. Ne voivat pysäyttää fyysisesti siirtolaisten etenemisen. Tällöin ihmiset saattavat jäädä jumiin kahden valtion väliin, jos toinen estää heitä kääntymästä takaisin.
Toinen aitoihin liittyvä ongelma on se, että ihmiset yrittävät usein aidan ali, yli, läpi tai ohi.
Monessa maassa viranomaiset ovat joutuneet pohtimaan, pysäytetäänkö tulijat esimerkiksi ampumalla.
Rajavartiolaitoksen esikunnan rajavalvonta- ja valmiusyksikön päällikkö Jussi Napolan mielestä aita ei voi aiheuttaa humanitaarista kriisiä.
– Kriisin voi aiheuttaa joku isompi tekijä, kuten sota, hybridivaikuttaminen, suuronnettomuus, luonnonmullistus tai luonnonolosuhteet.
Kriisitilanteessa yksittäinen rajavartija ei Napolan mukaan tee isoa päätöstä siitä, autetaanko joku aidan läpi turvaan. Normaalisti ratkaisut tekee hallintoyksikön päällikkö, mutta akuuteissa tilanteissa ne tehdään alemmilla johtamistasoilla.
Avaa kuvien katselu
Rajavartijat eivät päätä itse, pitääkö joku ottaa aidan läpi turvaan. Sen sijaan yksittäinen rajavartija päättää tarvittaessa voiman käyttämisestä toimivaltuuksiensa ja annettujen ohjeiden mukaan. Kuva on otettu Pohjois-Karjalan rajavartioston vartiotornissa Lieksassa. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle
Tutkija puhuisi mieluummin käännytyslaista kuin aidasta
Tutkija pelkää, että kriisissä aidan taakse voi jäädä jumiin ihmisiä, joilla olisi tarve ja oikeus suojeluun. Jopa kuolemien riski olisi syytä tiedostaa.
– Ei mahdollisuutta voi missään nimessä poissulkea varsinkaan talvella, Laine toteaa.
Avaa kuvien katselu
Rajavartiolaitoksen mukaan itärajan aita on niin jykevä, että suurikaan ihmisjoukko ei saa sitä kaadettua. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle
Rajavartiolaitoksen Napola pitää aidalla tapahtuvia kuolemia epätodennäköisinä. Rajavartiolaitos on kouluttanut henkilöstöään tunnistamaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä.
– Meillä on tarvittaessa kyky ottaa ihminen hallitusti aidan toiselle puolelle.
Napola muistuttaa, että itärajan aitaan on rakennettu huolto-ovia ja eläinten liikkumiselle tarkoitettuja portteja. Niiden kautta rajavartijat voivat tarvittaessa ottaa ihmisiä turvaan. Operointia helpottaa aidan viereen rakennettu tie, jossa voi ajaa autolla.
Avaa kuvien katselu
Tällainen riistaportti on normaalisti auki, jotta eläimet pääsevät kulkemaan aidan läpi. Kuvan riistaportin rakentaminen on vielä kesken. Sen päälle on tarkoitus tulla piikkilankainen lieriöeste. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle
Onko ihminen aidan takana Suomessa vai Venäjällä?
Jos Suomen raja-aidan takana kävisi varautumisesta huolimatta inhimillinen tragedia, vastuukysymykset olisivat epäselviä.
Itärajan aita on rakennettu mahdollisimman lähelle valtakunnan rajaa. Käytännössä se on monessa kohdassa vähintään kymmeniä senttimetrejä Suomen puolella.
Avaa kuvien katselu
Itärajan aita on rakennettu niin lähelle Venäjän rajaa kuin se on ollut rakennusteknisesti mahdollista. Kuvassa näkyy huolto-ovi, joka voidaan tarvittaessa avata ihmisten pelastamiseksi. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle
Rajatutkija Jussi P. Laineen mielestä Suomen kannattaisi kokeilla yhden rajanylityspaikan avaamista. Siellä viranomaisilla olisi realistinen mahdollisuus selvittää, miksi ihminen on tulossa rajan yli.
Suomen hallituksella ei ole toistaiseksi aikeita avata itärajan rajanylityspaikkoja. Rajavartiolaitos pitää päätöstä oikeana.