Parisuhde- ja lähisuhdeväkivallan lisääntyminen näkyy riittämättöminä turvakotipaikkoina. Syitä naistappojen taustalla pitäisi nyt tutkia, sanoo asiantuntija.
Avaa kuvien katselu
Väkivaltaisessa suhteessa vaarallisin tilanne on usein avioero tai muutto. Kuva: Tanja Heino / Yle
- Kristiina Tolkki,
- Anu Pekonen
Naisiin kohdistuva parisuhde- ja lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt ja naisia tapetaan yhä enemmän. Syitä väkivallan lisääntymiselle ei kuitenkaan täysin tiedetä.
Yle uutisoi lauantaina, että naisia on surmattu tänä vuonna elokuuhun mennessä poikkeuksellisen paljon: 16. Keskimäärin Suomessa on surmattu vuosittain 15 naista 2010-luvulta lähtien.
Tieto tänä vuonna surmatuista naisista perustuu Eeva-median seurantaan.
Naisiin kohdistuvan väkivallan asiantuntijajärjestön Naisten linjan vt. toiminnanjohtaja Elina Lakso pitää viimeisimpiä lukuja erittäin huolestuttavana.
– Naistappojen määrässä näkyy kasvua eri puolilla Eurooppaa. Syitä tähän ei tiedetä, mutta asiaa olisi tärkeää tutkia, jotta huolestuttavaan kehitykseen pystytään puuttumaan, Lakso sanoo.
Noin 30-vuotias nainen kuoli perjantaina Espoon Henttaalla epäillyn henkirikoksen uhrina. Poliisi tutkii tapausta murhana.
Epäilty on yli 40-vuotias mies, joka oli aiemmin ollut uhrin kanssa suhteessa.
Turvakodeissa täyttä
Väkivallan lisääntyminen näkyy myös turvakodeissa.
Espoossa sijaitsevaan Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Pellakseen on pyrkinyt tänä vuonna ennätysmäärä lähisuhdeväkivaltaa kokeneita. Asiakasmäärä kasvaa joka vuosi, kertoo Pellaksen vastaava sosiaalityöntekijä Jenni Lemercier.
Turvakoti Pellaksessa on seitsemän perhepaikkaa. Espoon kokoisessa kaupungissa se ei riitä. Apua tarvitsevia joudutaan ohjaamaan Lemercierin mukaan todella paljon toisiin turvakoteihin.
– Tänä vuonna ollaan ennätysluvuissa. Jos miettii, kuinka paljon viime vuonna ohjasimme aikuisia ja lapsia muihin turvakoteihin, olemme samoissa luvuissa jo tässä kohtaa vuotta.
Myöskään Lemencier ei osaa eritellä tarkkoja syitä väkivallan lisääntymiselle. Hän uskoo, että taustalla vaikuttaa moni asia.
– Ennen mies joi pullon viinaa lauantai-iltana ja löi puolisoaan. Nyt väkivallan muotoja on enemmän: henkistä kontrollointia ja maahanmuuttajien parissa esiintyvää kunniaväkivaltaa. Väkivallasta myös puhutaan enemmän, arvioi Lemercier.
Pellaksessa tyypillinen asiakas on nainen, jolla on väkivaltainen puoliso tai seurustelukumppani. Vuodessa kaikkien turvakotien asiakkaista noin 9–10 prosenttia on miehiä.
Viime aikoina turvakotiin on hakeutunut Lemercierin mukaan myös enemmän vanhoja ihmisiä, joiden aikuiset lapset pahoinpitelevät heitä tai uhkailevat heitä väkivallalla.
Aikuisten lasten väkivaltaisuuteen saattaa liittyä mielenterveys- tai päihdeongelmia, Lemercier sanoo.
Väkivalta voi olla myös henkistä kontrollointia
Väkivaltaa kokeneet hakeutuvat turvakotiin yleensä vasta, kun väkivaltaa on kestänyt pitkään, jopa vuosia.
– Usein turvakotiin tullaan, kun tapahtuu jokin eskalaatio tai viimeinen piste. Silloin ihminen kokee, että omassa kodissa ei ole enää turvallista olla, ja päättää kertoa lähisuhdeväkivallasta ystävälle, terveydenhuollon työntekijälle tai sosiaalityöntekijälle.
Lemencier muistuttaa, että lähisuhdeväkivalta on usein myös henkistä väkivaltaa, kuten voimakasta mustasukkaisuutta ja toisen kontrollointia. Useat Pellaksesta turvaa hakevat ovat saaneet läheiseltään tappouhkauksia.
Hälyyttävästi lisääntynyt alfa pvp:n eli peukun käyttö ei Lemercierin mukaan näy turvakodin vastaanotolla.
Turvakotipaikoille on huutava tarve
Se, että asiakkaista on enemmän, ei ole Lemercierin mukaan välttämättä yksinomaan huono asia.
– Se voi kertoa myös siitä, että turvakotipalvelu tulee tutummaksi, ja ihmiset osaavat hakeutua sinne. Viranomaiset, sosiaaliviranomaiset, terveydenhuolto ja poliisi osaavat ohjata [asiakkaan] turvakodille.
Lemercier vetoaa Petteri Orpon (kok.) hallitukseen, joka aloittaa maanantaina neuvottelut ensi vuoden talousarviosta.
– Me saamme rahoituksen valtiolta. Jotta voisimme kasvataa turvakotipaikkamäärää, tarvitaan rahaa.
Lemercier muistuttaa, että lähisuhdeväkivaltatyöta tekevät Suomessa pääosin järjestöt.
– Hallitus on jo aiemmin leikannut monien järjestöjen toiminnasta, ja nyt alkavissa neuvotteluissa on esitetty uusia uusia leikkauksia.
Myös Naisten linjan Elina Lakso painottaa, että on äärimmäisen tärkeää varmistaa riittävä tuki väkivaltaa kokeville ja rahoitus kokijoita auttaville tahoille.