2022 MM-kisoissa 36 urheilijaa. 2023 MM-kisoissa 40 urheilijaa. 2024 olympialaisissa 25 urheilijaa.
Se, että suomalainen yleisurheilija tavoittelee arvokisapaikkaa, ei aiheuta enää minkäänlaista jännitystä. Suomi saa kuitenkin tämän tästä ison kisajoukkueen.
Tokion MM-kisojen joukkue ei ole poikkeus. 28 urheilijan ryhmä on yllättävän iso siihen nähden, että muun muassa kestävyysjuoksijat Nathalie Blomqvist, Camilla Richardsson ja Topi Raitanen ovat sivussa terveysmurheiden takia.
Tokion kisoista puhuttaessa häiritsee se, että keskitytään turhankin paljon joukkueen kokoon. Ei hirveästi siihen, mikä on iskukyky. Arvokisoissa olennaisinta on laatu, ei määrä.
Avaa kuvien katselu
Muun muassa Emil Blombergia ei päästetty Pariisin olympialaisiin. Kuva: Getty Images
Esimerkiksi länsinaapurissa Ruotsissa seula on tiukempi. Viime vuoden olympialaisiin Ruotsilla olisi ollut neljä valintakelpoista 3 000 metrin miesestejuoksijaa, mutta maan olympiakomitea ei kelpuuttanut heistä ketään Pariisiin kisakoneeseen.
Myös Suomessa valintakriteeristö saisi olla tiukempi. Kisoihin on suotavaa lähettää ensikertalalainen tai ylipäänsä nuori urheilija hakemaan arvokisakokemusta. Rajansa on kuitenkin kaikella.
Tapaus Senni Salminen
Suomella on ollut viime vuosina kansainvälisessä yleisurheilussa yllättävän paljon sellaisia urheilijoita, joilla on potentiaalia kamppailla arvokisoissa pääsystä finaaliin tai välieriin. Kun kokenut urheilija ei ole esittänyt kuluvalla kaudella minkäänlaisia viitteitä sellaisesta tasosta, miksi tätä pitää lähettää MM-kisoihinkaan?
Tokion MM-kisoissa tällainen selkeä tapaus on kolmiloikkaaja Senni Salminen, jolla on aiempia näyttöjä hyvistä arvokisasuorituksista. Vuonna 2022 EM-kisoissa hän oli seitsemäs. Tokion 2021 olympialaisissa ja Eugenen 2022 MM-kisoissa Salminen oli 14,20-tuloksilla todella lähellä loppukilpailupaikkaa.
Aiempien arvokisanäyttöjen pohjalta Salmisen pitää lähteä arvokisoihin vain ja ainoastaan loppukilpailupaikka mielessä. Minkään muun ei pitäisi kelvata 29-vuotiaalle konkarille.
Siksi on erikoista, miksi Salminen on Suomen MM-joukkueessa mukana. Kyllä, hän on valintakelpoinen rankingsijoituksensa perusteella, mutta kyse on vain rankingista.
Naisen tämän kesän tulostaso ei ole MM-kisoihin vaadittavalla tasolla. Etenkään sellaiselle urheilijalle, joka taistelisi huipputasollaan finaalipaikasta.
Salminen on siitä tasosta todella kaukana. Tämän kesän kisoissa hän on loikkinut vain kerran 14 metriä tai enemmän (14,13 Joensuussa).
Salmisen muiden kisojen pisin kisatulos on ollut 13,90, 13,99, 13,62 ja 13,48. Niistä 13,90 ja 13,99 ovat tuulituloksia. Näissä kisoissa paras tilastokelpoinen tulos oli 13,56 ja 13,14. Espanjassa pidetyissä joukkuemestaruuskisoissa hän jäi ilman tulosta.
Kolmiloikan entisen SE-naisen kausi on murheellinen. Sauma MM-kisojen finaaliin on miltei olematon.
Avaa kuvien katselu
MM-joukkueeseen valittu seiväshyppääjä Urho Kujanpää on yltänyt aikuisten arvokisaurallaan kerran EM-finaaliin. Olympialaisissa, MM-kisoissa ja kolmissa muissa EM-kisoissa hän on jäänyt karsintaan. Kauden perustaso ei lupaile Tokiosta suuria. Kuva: Corbis via Getty ImagesPäättäjät lepsuja
Salminen ei ole toki ainoa suomalaisnimi, jonka arvokisapaikka on kyseenalainen. Suomella on ollut viime vuosina ja on myös tälläkin kertaa kisajoukkueessa sellaisia kokeneita arvokisaurheilijoita, joiden nykyinen näkymä ei ennakoi arvokisoista mitään muuta kuin karsintaa.
110 metrin aitojen SE-mies Elmo Lakka ja 400 metrin aitojen SE-nainen Viivi Lehikoinen ovat arvokisajoukkueiden vakiokasvoja. Kummankin kausi on ollut erittäin tukkoinen. MM-kisoissa ja olympialaisissa kokeneiden aitureiden pitää tavoitella välieräpaikkaa, mutta tällä kaudella heillä ei ole ollut valmiuksia siihen.
Heikosta kaudesta huolimatta Lakka ja Lehikoinen eivät olleet kovin kaukana siitä, että he olisivat olleet valintakelpoisia MM-rankingin kautta. Mikäli he olisivat olleet rankingissa sisällä, kumpikin olisi luultavasti päästetty Tokioon.
Urheilijaa itseään ei voi hirveästi soimata arvokisapaikasta. Mikäli hän on kriteerien mukaan valintakelpoinen, sitä hän sitten on.
Vastuu on niillä, jotka valintoja tekevät. Suomen Urheiluliiton nykyinen systeemi on liian lepsu.
Arvokisoihin lähetetään kaikki kynnelle kykenevät. Se käy ilmi jo viime vuosien suurista arvokisajoukoista.
Seulaa pitäisi tiukentaa esimerkiksi niiden kokeneiden urheilijoiden kohdalla, jotka eivät ole arvokisoissa ensimmäistä tai toista kertaa. Kahdeksat arvokisat ilman mitään kummoista menestystä kolunnut 30-vuotias urheilija tuskin on hakemassa enää kokemusta.
Avaa kuvien katselu
SUL:n huippu-urheilujohtaja Tuomo Salonen voisi tehdä tiukempia valintapäätöksiä. Kuva: Toni Määttä / YleKunnianhimon puutetta
Miksi Suomen pitää lähettää arvokisoihin mahdollisimman suuri joukkue? Miksei parasta mahdollista?
Samanlainen oire näkyy koko suomalaisessa huippu-urheilussa. Edellisissä kesäolympialaisissa keskityttiin etukäteen paljon siihen, miten suuren joukkueen Suomi saa.
Pariisissa realismi iski päin kasvoja ja Suomi jäi historiallisesti ilman yhtään olympiamitalia. Eri lajien arvokisoihin lähdetään ilman selkeää mitalitavoitetta, mikä kertoo kunnianhimon puutteesta.
Toki yksilölläkin on vastuunsa. Mikäli Senni Salminen olisi itselleen rehellinen, hän jättäisi MM-kisat väliin ja aloittaisi pienen ylimenokauden jälkeen valmistautumisen kohti tärkeää ensi kesää. Birminghamin EM-kisoissa hänellä on onnistuessaan jopa mitalimahdollisuus.
Avaa kuvien katselu
Senni Salminen voisi aloittaa keskittymisen jo ensi kauteen, koska ensi kesän Birminghamissa hänellä on onnistuessaan mitalimahdollisuus. Kuva: Noushad Thekkayil/NurPhoto/Shutterstock/All Over Press