Heikohkoa tulosta jo pitkään tehneen Valmet Automotiven ohjaaminen valtion haaviin oli pienoinen yllätys, kirjoittaa Ylen taloustoimittaja Ville Kolari.
Avaa kuvien katselu
Robotit rakentavat autoa Uudenkaupungin autotehtaalla. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle
Ville Kolaritaloustoimittaja
16:32•Päivitetty 16:53
Budjettiriihen aamun aluksi putkahti toimitusten sähköposteihin tieto siitä, että Suomen valtiosta tulee legendaarisen Uudenkaupungin autotehtaan enemmistöomistaja.
Valmet on ehtinyt valmistaa Suomessa vuosikymmenten saatossa kaikenlaista kulkuneuvoa ja kulkuneuvon osaa Talbotista ja Saabista aina uusimpiin Mersuihin. Valtion sijoitusyhtiö Tesi on ollut mukana jo vuosia.
Aamun tiedotteessa kaupan syyksi tarjoillaan hienovaraisesti esimerkiksi teollisen sopimusvalmistuksen erityisosaamisen säilyttämistä Suomessa. Toiseksi perusteluksi tarjottiin mahdollisuutta luoda Suomeen lisää kotimaista tuotantokapasiteettia puolustussektorin ja huoltovarmuuden tarpeisiin. Hyviä tavoitteita ja varmasti juuri noita kansallisia tarpeita löytyy.
Heikohkoa tulosta jo pitkään tehneen Valmet Automotiven ohjaaminen valtion haaviin oli kuitenkin pienoinen yllätys.
Ja kysymys kuuluu: mitkä eri syyt painoivat vaakakupissa minkäkin verran ja mitä syitä tiedotteissa ei vielä mainittu?
Kaipasiko Valmet Automotive pelastajaa?
Valmet Automotive on kärsinyt eurooppalaisen autoteollisuuden kumppanina autoteollisuuden yleisestä alavireisyydestä.
Yhtiön viime vuosien tulosta voisi kuvailla keskimäärin heikohkoksi. Moni pohtiikin nyt, missä määrin valtion aiempaa vahvempi mukaantulo oli pelastusoperaatio, jossa nähtiin strateginen ulottuvuus?
Valmet Automotive on kiistatta Uudenkaupungin ja lähialueiden teollinen veturi. Paikallisten kauppojen aukioloajat kuulemma määräytyvät osittain tehtaan työvuorojen mukaan.
Ennen koronaepidemiaa vuonna 2019 tehtaalla oli töissä noin 4 500 työntekijää. Nyt tehdas työllistää noin 1 300 ihmistä, joista kaikki eivät ole aktiivisessa työsuhteessa. Määrän lasku kertoo myös automaation ja robotiikan kehityksestä. Yhtä kaikki yritys on edelleen merkittävä työllistäjä alueella sekä välillisesti että suoraan.
Pitikö Kiina saada ulos yhtiöstä?
Olisiko valtiolla ollut tarvetta ostaa 20,6 prosentin omistusosuutta yhtiöstä jos tuon osuuden omistaja olisi ollut kiinalaisen Contemporary Amperex Technology Limitedin sijaan vaikkapa Nato-maa Italian tai Puolan puolustusteollisuutta lähellä oleva toimija?
Ehkä Kiina piti saada ulos yrityksestä, varsinkin kun juuri tuo kiinalainen omistaja CATL joutui tammikuussa Yhdysvaltain 1260H-listalle, eli niin sanotulle puolustusministeriön mustalle listalle. Kiinalaisella CATL:llä on Yhdysvaltain mukaan kytköksiä Kiinan puolustusvoimiin.
Valmet Automotiven voisi näin olla helpompi toimia mahdollisten Nato-yhteensopivien tuotteiden sopimusvalmistajana, kuten aamun tiedotteessa väläytellään.
– Saamme liiketoimintaamme uusia tukijalkoja ja toisaalta luomme Suomeen lisää kotimaista tuotantokapasiteettia muun muassa puolustussektorin ja huoltovarmuuden tarpeisiin, toteaa tiedotteessa Valmet Automotiven toimitusjohtaja Pasi Rannus.
Ylen haastattelussa Rannus sanoo yhtiön kehittäneen valmiuttaan tehdä yhteistyötä puolustusteollisuuden kanssa, mutta ei lähde kommentoimaan kuinka paljon yhteistyötä jo on tehty.
Sama kysymys koskee myös akkuliiketoimintaan keskittyvää Valmet Automotiven tytäryhtiötä Ioncoria, joka siirtyy kaupassa valtion kokonaan omistaman Finnish Minerals Groupin tytäryhtiöksi.
Finnish Minerals Group on erityistehtäväyhtiö, jonka työtä on kehittää kaivos- ja akkutoimialaa Suomessa. Ioncor aikoo jatkossa laajentaa liiketoimintaa raskaaseen liikenteeseen ja työkoneisiin.
Mitä valtion nyt sijoitetut 120 miljoonaa tuottavat?
Tähän saakka useimmista valtion omistamista yhtiöistä on puhuttu lähinnä mahdollisina myyntikohteina. Valmet Automotive on kuitenkin jotakin muuta. Sijoituksena siinä on mukana Nato-yhteys ja hitunen puolustuspolitiikkaa.
Onhan Valmet Automotiven tuotantoa nyt luvattu suunnata selvästi vastaamaan puolustussektorin tarpeita. Suomi voinee kuitata investointiin kuluneet veroeurot osaksi puolustusmenoja. Näin Suomen puolustusmenot nousisivat kohti Naton yhdessä kesäkuussa sopimaa viiden prosentin tavoitetta.
Kesäkuussa sovittiin että jäsenmaat sitoutuvat nostamaan varsinaiset sotilasmenot 3,5 prosenttiin bkt:sta.
Lisäksi 1,5 prosenttia on tarkoitus käyttää puolustukseen liittyviin menoihin, kuten infrastruktuuriin ja kyberturvallisuuteen. Juuri tuohon puolentoista prosentin laarin kilahtaa ainakin osa juuri Uuteenkaupunkiin suunnatuista rahoista.
Korjaus 1.9.2025 klo 16.53: Rannuksen kommentti on yhtiön tiedotteesta. Aiemmin jutussa puhuttiin pörssitiedotteesta.