Kempeleläinen taidekriitikko Heidi Heinonen yritti kirjoittaa jotain, mitä ei ole koskaan itse kriitikkona lukenut. Syntyi esikoisromaani tekoälyandroidin ja suomalaisen yh-äidin virtuaalikohtaamisesta.
Hän ei ole täysin varma, onnistuiko tavoitteessaan.
Matilda X Matilda -romaanissa kietoutuvat yhteen tekoälyjen kyllästämä virtuaalimaailma, sosiaalinen media ja valtapelit. Yhdysvaltalainen tekoäly-Matilda kohtaa suomalaisen ihmis-Matildan.
Aihe tarinalle tuli kielimalli ChatGPT:n valtavirtaistumisesta muutama vuosi sitten.
– Yhdysvalloissa tekoälyjä kehitetään. Siellä on moni sosiaalisen median jättifirma. Suomalaisuudessa on jotain läheltä ja omasta kokemusmaailmastani, Heinonen kertoo.
Heinonen on työskennellyt yli 20 vuotta kriitikkona. Hän myöntää, että työ kriitikkona on vaikuttanut tapaan kirjoittaa ensimmäistä romaania.
– Yritin kirjoittaa niin, että pintatarina olisi kepeä, humoristinen ja helposti tavoitettava. Syvemmällä olisi merkityksiä, jotka lukija bongaa, jos bongaa. On paljon asioita, jotka eivät ehkä nouse esiin ensimmäisellä lukukerralla.
Kirjailija Heidi Heinosen mukaan Matilda X Matilda ei ole omakohtainen teos, vaikka joistain teemoista hänellä on myös henkilökohtaista kokemusta. Esikoisromaani ei ole minun tarinani, Heinonen sanoo.
Kuva: Jenni Kivimäki
Kirjassaan Heinonen haluaa kertoa siitä, miten sosiaalinen media ja muu nykymaailman virtuaalisuus muokkaavat kokemusta todellisuudesta.
– Sosiaalisessa mediassa voi luoda itsestään haluamansa hahmon.
Virtuaalimaailma kiehtoo, pelottaa ja tekee epämukavaksi, Heinonen kertoo. Itse hän on hyvin yksityisyyttään suojeleva.
– Yksityisyys on tällä hetkellä arvokkain asia, mitä monet ihmiset omistavat. Somefirmat eivät olisi niin rikkaita, jos se ihmisen yksityisyys ei olisi kaupan, Heinonen sanoo.
– Tunnen paineita siitä, etten itse osaa olla koko ajan kaupan. Kirjani ei ole kuitenkaan vihan patoutuma.
Heidi Heinosen esikoisromaani on satiirinen. Kirjailijan mukaan satiiri arvostelee ihmisten ominaisuuksia ja puutteellisuuksia sekä yhteiskunnallisia ilmiöitä.
Kuva: Jenni Kivimäki
Kriitikkona työskenteleminen toi myös paineen kirjailijaksi ryhtymiseen.
– Ilkeästi sanotaan, että kriitikot ovat epäonnistuneita kirjailijoita. Vastakkainasettelu on kaameaa. Toivon, että olisin ollut ensin kirjailija ja vasta sen jälkeen kriitikko, Heinonen sanoo.
Heinosen mukaan kriitikoilta toivotaan joko ylistyksiä tai lyttäyksiä, analyysin tärkeydestä puhutaan vähemmän.
– Se asettaa paineita kriitikoille ja on ikävää kirjailijoille. Asioita yksinkertaistetaan liikaa.
Entä oman ensimmäisen teoksen kohdalla?
– Haluan rehellisen kritiikin enkä sellaista, missä ei kerrota mitä ajatellaan. En pelkää, että Matilda X Matilda saa yksinkertaistettua kritiikkiä, Heidi Heinonen sanoo.
Heidi Heinonen työskentelee kriitikkona Kalevalle.