Ekonomistin mukaan inflaatio on syönyt keskituloisen palkansaajan elintasosta yli 8 000 euroa neljässä vuodessa.

kuluttaja kauppa kulutus ostokset kuluttaja kauppa kulutus ostokset

Kuva: Depositphotos.

Tilastokeskuksen mukaan kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan nimellisansioiden kasvua kuvaava ansiotasoindeksi nousi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2025 huhti-kesäkuussa 2,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Sektoreittain vertailtuna palkansaajien nimellisen ansiotason vuosimuutos oli ennakkotiedon mukaan suurin hyvinvointialuehallinnossa, 5,4 prosenttia vuoden 2025 huhti-kesäkuussa. Hitainta ansiotason nousu oli valtion budjettitaloudessa, 0,3 prosenttia.

Erot eri sektorien ansiokehityksessä johtuivat suurimmaksi osaksi sopimuskorotusten erilaisesta ajoittumisesta.

SektoriAnsiotasoindeksi
Vuosimuutos (%)Säännöllisen
ansion indeksi
Vuosimuutos (%) Koko kansantalous

2,8 2,9 Yritykset sekä rahoitus- ja vakuutuslaitokset

2,6 2,6 Julkisyhteisöt

3,3 3,3 Valtionhallinto

0,6 0,6 Valtion budjettitalous

0,3 0,3 Muut valtionhallinnon yksiköt

1,2 1,3 Paikallishallinto

4,3 4,3 Paikallishallinto pl. hyvinvointialuehallinto

3,3 3,3 Hyvinvointialuehallinto

5,4 5,4 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

3,2 3,6

Taulukko: Tilastokeskus.

Palkansaajien reaalinen ansiotaso nousi samalla ajanjaksolla 2,3 prosenttia, koska ansiotason nousu oli nopeampaa kuin kuluttajahintojen nousu.

Reaalinen ansiotaso tarkoittaa palkansaajan tulojen ostovoimaa, eli sitä, kuinka paljon palkalla voi ostaa tavaroita ja palveluita ottaen huomioon inflaation vaikutuksen. Reaalinen ansiotaso saadaan laskemalla nimellisansio ja jakamalla se kuluttajahintaindeksillä, jolloin inflaation vaikutus poistetaan ja nähdään ansioiden todellinen kehitys.

Tilastokeskuksen mukaan viimeksi reaaliansioiden nousu on ollut nopeampaa vuosina 2009 ja 2010. Reaaliansioiden vaihteluun on viime vuosina ollut kuluttajahintojen muutoksilla suurempi vaikutus kuin nimellisansioiden muutoksilla.

Reaaliansiot ovat nousseet vuoden 2023 alun kuopasta vajaat viisi prosenttia, mutta vuoden 2021 huippuun on vielä muutama prosentti matkaa. Reaaliansiot olivat vuoden 2025 toisella neljänneksella suunnilleen samalla tasolla kuin vuosina 2015–2018.

Ostovoimakuoppaa ei ole vielä kurottu umpeen

LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro toteaa, että palkankorotukset ovat nostaneet työssäkäyvien tuloja ja samalla hinnat ovat itse asiassa laskeneet edellisestä vuosineljänneksestä.

”Hintojen lasku johtuu pääasiassa siitä, että asuntolainojen korkoja tarkistetaan nyt alaspäin. Tämä tuskin jatkuu kauaa, koska ohjauskorot on jo laskettu neutraalille tasolle”, hän toteaa.

Nummiaro laskee, että keskituloisen suomalaisen noin 3 700 euron kuukausipalkalla saa nyt suurin piirtein 120 euron edestä vähemmän palveluja ja hyödykkeitä kuin vuoden 2021 toisella neljänneksellä, jolloin ostovoima oli huipussaan.

Ekonomistin mukaan kokonaisuutena inflaatio on haukannut tällaisen palkansaajan elintasosta noin 8 300 euroa huhti–kesäkuun 2021 jälkeen. Näin paljon keskituloisen palkansaajan ansioista on siis kulunut pelkästään hintojen nousuun viime vuosina.

”Ostovoimakuoppa on puolivälissä, mutta parisen vuotta tässä vielä menee. Jos ei uusia inflaatioyllätyksiä tule, niin palkansaajien reaaliansiot takovat uusia huippulukemia keväällä 2027. 1970-luvun öljykriisistä elpyminen kesti seitsemän vuotta, nyt saatetaan selvitä kuudella”, Nummiaro ennustaa.

Vaisu kulutus vaikuttaa talouskasvuun

Tilastokeskuksen mukaan Suomen bruttokansantuote laski huhti–kesäkuussa 0,4 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja pysyi samalla tasolla kuin vuosi sitten.

Ekonomistin mukaan suurin syypää bruttokansantuotteen laskuun oli yksityinen kulutus, joka väheni 1,3 prosenttia tammi–maaliskuun tasolta. Yksityinen kulutus muodostaa hieman yli 50 prosenttia bruttokansantuotteesta, eli sen vaikutus talouskasvuun on merkittävä.

Nummiaro kertoo, että kotitaloudet eivät palkkojen noususta huolimatta uskalla vielä kuluttaa.

”Tulot ovat nousseet yli kahden vuoden ajan, mutta kulutus on junnannut paikallaan. Tämä tarkoittaa, että iso osa elpyvästä ostovoimasta jää säästöön. Osa kotitalouksista varmasti paikkaa säästöpuskureitaan, mutta kyllä tämä vaikuttaa jo siltä, että suomalaiset eivät yksinkertaisesti uskalla kuluttaa. Tileillä makaa tällä hetkellä ennätysmäärä rahaa”, Nummiaro toteaa.