Tunnetun striimaajan kuolema on nostanut esiin kysymyksen siitä, kenellä on vastuu suoratoiston pimeistä puolista.
Avaa kuvien katselu
Jean Pormanove, oikealta nimeltään Raphaël Graven, oli yksi Ranskan suosituimpia striimaajia. Hän teki sisältöä Kick-alustalle. Kuva: Dado Ruvic / Reuters
PARIISI Tapaus tuo mieleen tulevaisuuteen sijoittuvan tv-sarjan Black Mirrorin synkimmät jaksot: suosittu striimaaja menehtyy katsojien silmien edessä, eikä kukaan puutu tapahtumiin.
Ranskan suosituimpiin striimaajiin eli suoratoistoalustan sisällöntuottajiin kuulunut Jean Pormanove, oikealta nimeltään Raphaël Graven, kuoli Nizzan lähellä 18. elokuuta Kick-alustan suorassa lähetyksessä.
Gravenilla oli reilu puoli miljoonaa seuraajaa ja hänet tunnettiin sisällöistä, joissa häneen kohdistui väkivaltaa ja nöyryytystä.
Graven osallistui 12 päivän striimaushaasteeseen yhdessä kahden muun sisällöntuottajan kanssa. Nämä pahoinpitelivät ja nöyryyttivät Gravenia yleisön edessä. Häntä myös altistettiin univajeelle.
Katsojat maksoivat lisämaksuja, jotta kaksi muuta striimaajaa pahoinpitelisi Gravenia entistä pahemmin. AFP:n mukaan katsojat ehtivät maksaa lähetyksessä reilut 36 000 euroa eri väkivallan teoista ja nöyryytyksestä.
46-vuotias Graven kuoli nukkuessaan suorassa lähetyksessä. Tilanne paljastui, kun yksi osallistujista heitti häntä vesipullolla. Kun elonmerkkejä ei näkynyt, lähetys keskeytettiin heti.
Kuka on vastuussa netin ääri-ilmiöistä?
Ruumiinavauksen perusteella Gravenin kuolinsyy ei ollut häneen kohdistunut väkivalta. Tapaus on silti herättänyt Ranskassa laajaa keskustelua striimauksen etiikasta, alustojen vastuusta ja yleisön roolista.
Ranskan digiasioista vastaava ministeri Clara Chappaz kutsui tapausta järkyttäväksi esimerkiksi ”villin lännen tyylisestä” internetistä.
Ranskassa syyttäjät ovat aloittaneet rikostutkinnan Kick-alustaa vastaan. Kick puolestaan syyttää Ranskaa Gravenin kuoleman politisoinnista.
Kysyimme internetin eettisiin kysymyksiin erikoistuneelta asiantuntijalta, mitä tapauksesta oikein pitäisi ajatella.
Gravenin tapaus on filosofi ja psykoanalyytikko Elsa Godart’n mielestä kuvaava esimerkki siitä, miten vaikeaa internetin sääntely on.
– Usein jotain hirveää pitää tapahtua ennen kuin alamme pohtia internetin rajoittamista. Elämme yhteiskunnassa, jossa mikään ei riitä, vaan haluamme puskea rajoja yhä pidemmälle.
Videolla filosofi Elsa Godart kertoo ajatuksiaan siitä, kenelle vastuu kuuluu:
Kick on vapaampi, mutta myös vaarallisempi
Australialainen vuonna 2022 lanseerattu Kick kuuluu Youtuben ja Twitchin ohella maailman suosituimpiin striimausalustoihin. Sillä on 57 miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää.
Kick on saanut osakseen kritiikkiä sen liian löyhien sääntöjen vuoksi. Säännöt hyväksyvät väkivaltaisen sisällön.
Suomalainen Miika ”MonniRS” Sihvonen tekee sisältöä Kickiin. Hänen mukaansa alustan ansaintamalli houkuttelee sisällöntuottajia enemmän kuin sen kilpailijat. Kick jakaa sisällöntuottajilleen 95 prosenttia tuloista, kun esimerkiksi Twitch maksaa 70 prosenttia.
Twitch myös valvoo sääntöjään tiukemmin ja jakaa Kickiä helpommin ”bännejä” kielletystä sisällöstä. Se tarkoittaa, että sisällöntuottaja ei saa tietyn ajan sisään tehdä sisältöä.
Avaa kuvien katselu
Miika Sihvonen kuvaa sisältöään ”arjen striimailuksi”, joka sisältää kokkausta, urheilua ja erilaisten haasteiden tekemistä. Sihvosen mukaan suomalaisia striimaajia Kickissä on korkeintaan muutamia kymmeniä. Kuva: Miika Sihvonen
– Se voi tarkoittaa isoja tulonmenetyksiä. Siksi Kick tuntuu turvallisemmalta, Sihvonen sanoo Ylelle.
Kickistä tekee striimaajille toisaalta vaarallisen sen palkitsemislogiikka: se palkitsee suoraan katsojamäärän mukaan. Se voi kannustaa äärimmäisiin keinoihin yleisön houkuttelemiseksi.
– Ihmiset haluavat katsoa niitä, joilla menee huonosti. On surullista, että jotkut pilaavat elämänsä ja toiset käyttävät sitä hyväkseen ja tekevät siitä rahaa, Sihvonen sanoo.
Ranska haluaa suojella alaikäisiä somen riskeiltä
Gravenin tapaus liittyy Ranskassa laajemmin käsillä olevaan keskusteluun siitä, miten suojella lapsia ja nuoria sosiaalisen median ja suoratoiston haitoilta.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron ilmoitti kesäkuussa haluavansa rajoittaa alle 15-vuotiaiden sosiaalisen median käyttöä. Ranska haluaisi tiukentaa lainsäädäntöä EU-tasolla, mutta on valmis myös kansallisiin toimenpiteisiin alaikäisten suojelemiseksi internetin haitoilta.
Ranska on muun muassa kieltänyt Tiktokista laihduttamiseen kannustavaa sisältöä. Lisäksi maa sulki hiljattain useita pornosivustoja, jotka eivät pysty takaamaan, ettei alaikäisillä ei ole niihin pääsyä.
Elsa Godart’n mielestä on hyvä, että rajoituksia mietitään nimenomaan nuorten kannalta.
– Meidän täytyy yhdessä pohtia, millaisessa maailmassa haluamme lastemme elävän.