Tekoälyn käyttäjien sekä uuden teknologian välttelijöiden välille voi syntyä osaamiskuilu.
26.8. 18:53
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Tekoälyn käyttäjien ja välttelijöiden välille voi syntyä osaamiskuilu työelämässä, arvioi Duunitorin johtava konsultti Lauri Vaisto.
Tekoäly muovaa työskentelyn tapoja ja sitä hyödynnetään yhä useammilla työpaikoilla.
Tekoälyn käytön omaksuminen ei ole iästä riippuvaista, mutta yleisesti nuoret omaksuvat iäkkäämpiä helpommin uutta teknologiaa.
30-vuotias Noora Haapala käyttää tekoälyä aktiivisesti työssään lääkeyhtiö Orionissa ja kokee sen nopeuttavan työntekoa.
Nuoret ovat usein aikaisimmat uusien teknologioiden omaksujat, eikä Duunitorin johtava konsultti Lauri Vaisto epäile, että tekoälyn kohdalla olisi toisin.
”Aiemmin on puhuttu some- ja diginatiiveista niin nyt voidaan kai jo puhua tekoälynatiiveista. He pitävät tekoälyä jonain, mitä ei erikseen ole pitänyt pähkäillä ja opiskella, vaan se toimii luontevana osana omaa teknologian käyttöä.”
Tällainen luontevuus kuvastaa 30-vuotiaan Noora Haapalan tekoälyorientoitumista.
Viimeisen kahden vuoden aikana tekoäly on muodostunut yhä tiiviimmäksi osaksi hänen lähes päivittäistä työskentelyään lääkeyhtiö Orionilla.
”Omaa työuraa on vielä niin paljon jäljellä, että on tärkeää omaksua viimeisintä teknologiaa. Haluan pysyä ammatillisesti kilpailukykyisenä.”
Haapala työskentelee lääketieteellisenä asiantuntijana osastolla, joka vastaa muun muassa lääketieteellisestä strategiasta, tieteellisestä viestinnästä sekä yhteistyöstä eri tahojen kanssa.
”Pyrimme ymmärtämään lääketieteellisiä tarpeita. Jaamme ja vastaanotamme tieteellistä tietoa, jotta tiedämme esimerkiksi, että millaisia tutkimusprojekteja on kannattavaa käynnistää.”
Haapalan vanhemmat kollegat pyytävät häneltä toisinaan apua tekoälytyökalujen käytössä. Joskus Haapala tekee myös heidän puolestaan tehtäviä, jotka hoituvat nopeimmin tekoälyn avulla.
Tekoälyn omaksuminen ei kuitenkaan ole riippuvainen iästä, vaan usein ihmisten oma kiinnostus ratkaisee, Haapala pohtii.
Osa Haapalan kollegoista ei käytä tekoälyä ollenkaan tai on sen käyttöönotossa vasta alussa. Tästä joukosta ei löydy nuoria.
Välillä Noora Haapalaa mietityttää se, että tekoälyllä voi hoitaa myös luovia tehtäviä. Hän nauttii työssään eniten juuri luovuuden hyödyntämisestä ja toivoo, että tekoäly ei korvaisi näitä työtehtäviä. Kuva: Kimmo Penttinen
Vaiston mukaan tekoäly voi tuoda merkittävän eron siihen, miten tuottavia ihmiset ovat työssään.
”Siitä on ehkä vähän kulunut sanonta, että tekoäly ei vie kenenkään työpaikkaa, mutta tekoälyä hyödyntävät ihmiset voivat viedä työpaikkoja.”
Vähän klisee, mutta ajatus on kohdallaan, Vaisto toteaa.
Hän arvioi, että nykyään töissä voi pärjätä kohtuullisen hyvin ilman tekoälyä, mutta tulevaisuudessa tilanne on todennäköisimmin toinen.
”On mahdollista, että syntyy syvä osaamiskuilu niiden välille, jotka osaavat ja haluavat käyttää tekoälyä ja niiden, jotka eivät puolestaan ole omaksuneet tekoälyn hyödyntämistä työssään.”
Tekoäly nopeuttaa työntekoa, minkä Haapala kokee työkalun suurimmaksi eduksi.
Hän hyödyntää tekoälyä esimerkiksi kirjoittaessaan ulkomaalaisille johtaville asiantuntijoille sähköpostiviestejä. Tekoäly muodostaa lyhyellä ohjeistuksella englanninkielisen ja asiallisen viestin nopeasti.
Teksti pitää käydä huolellisesti läpi virheiden varalta ja Haapala tekee usein pieniä korjauksia sinne tänne, jotta kirjoitus sopii niin sanotusti omaan suuhun. Näistä työvaiheista huolimatta Haapala kokee tekoälyn säästävän häneltä aikaa.
Hän kertoo käyttävänsä säästyneen ajan esimerkiksi strategista ajattelua tai asiantuntijuutta vaativiin tehtäviin.
Haapala lukee työssään paljon tieteellisiä julkaisuja. Tekoäly auttaa häntä arvioimaan ennen luku-urakan aloitusta, kannattaako juuri jonkin tietty artikkeli kahlata läpi. Tekoäly kertoo etukäteen, löytyykö sieltä näkökulmia ja vastauksia juuri käsillä oleviin kysymyksiin.
Haapala ei myöskään aina itse etsi sivustoilta ja lähteistä asiantuntijoita kertomaan tietyistä aiheista, vaan pyytää tekoälytyökalulta listan asiantuntijoista ympäri maailman, jotka voisivat olla mielenkiintoisia yhteistyökumppaneita.
Noora Haapala nopeuttaa lähes päivittäisiä työtoimiaan tekoälyn avulla. Hän haluaa pysyä uuden teknologian kehityksessä aallonharjalla. Kuva: Kimmo Penttinen
Haapala toivoo, että tekoäly ei tulisi korvaamaan luovaa ajattelua, sillä se on hänelle työssään motivoivaa ja mielekästä.
”Välillä mietityttää tämä, kun tulee helposti ulkoistettua ideointiakin tekoälylle. Siltä voi esimerkiksi kysyä, miten voisi ratkaista jonkin ongelma tai miten kannattaisi toteuttaa jokin työpaja.”
Vaiston mukaan tekoälyn haltuunotto tulee olemaan tulevaisuudessa välttämätöntä.
”Samalla tavalla on varmaan joskus kysytty, että onko tärkeää osata käyttää kirjoituskonetta tai myöhemmin esimerkiksi internetiä. Kyllä tekoäly menee tähän samaan teknologian innovaatioketjuun.”