Suomi
  • Eurooppa
  • Otsikot
  • Suomi
  • Ulkomaat
  • Talous
  • Teknologia
  • Tiede
  • Viihde
  • Urheilu
  • Terveys
  • Avaruus
  • Elokuvat
  • Fysiikka
  • Internet
  • Julkkikset
  • Kirjat
  • Laitteet
  • Luonto
  • Mobiili
  • Musiikki
  • Otsikot
  • Perinnöllisyystiede
  • Suomi
  • Taiteet ja suunnittelu
  • Talous
  • Teknologia
  • Tekoäly
  • Televisiot
  • Terveys
  • Tiede
  • Tieteellinen laskenta
  • Ulkomaat
  • Urheilu
  • Viihde
  • Virtuaalitodellisuus
  • Ympäristö
Suomi
  • Eurooppa
  • Otsikot
  • Suomi
  • Ulkomaat
  • Talous
  • Teknologia
  • Tiede
  • Viihde
  • Urheilu
  • Terveys
Ilves on surullinen suurseura - Ilta-Sanomat
UUrheilu

Ilves on surullinen suurseura – Ilta-Sanomat

  • 28.04.2026

Ilveksen on tehtävä isoja ratkaisuja tai siitä todellakin tulee Tampere Maple Leafs, kirjoittaa uutispäällikkö Juha Hiitelä.

Lue tiivistelmä

Tampereen Ilves on SM-liigan suurseura, joka ei ole voittanut mestaruutta 41 vuoteen ja putoaa vuodesta toiseen pudotuspeleistä.

Uutispäällikkö Juha Hiitelä kirjoittaa, että urheilujohtaja Timo Koskela on hylkinyt Ilves-taustaisia pelaajia, joista useat pelaavat nyt kilpaseura Tapparassa.

Hiitelän mukaan seurajohdon on arvioitava kriittisesti, ovatko päävalmentaja Tommi Niemelä ja Koskela oikeita henkilöitä tehtäviinsä.

Ilves on taloudellisesti yksi SM-liigan suurimmista, mutta joukkueen rakentamisesta puuttuu pitkäjänteisyys ja voittamisen kulttuuri.

Tampereelle valmistui vuonna 1986 uusi suurhotelli, johon oli otettu mallia suurista amerikkalaisista hotelliketjuista kuten Hiltonista ja Marriottista. Siitä tuli yksi kaupungin maamerkeistä.

Sen nimestä järjestettiin kilpailu, jonka perusteella yli 3 000 äänestä nimeksi valittiin Ilves. Kyseinen kissaeläin, latinalaiselta nimeltään lynx lynx, oli myös silloisen Hämeen läänin vaakunassa, mutta samannimisen jääkiekkoseuran kannattajien silmissä se oli tunnustus edellisen vuoden mestaruudesta.

Tammerkosken rannalle valmistunut Hotelli Ilves on 40 vuodessa majoittanut mm. Yhdysvaltain presidentin Bill Clintonin ja ehtinyt olla jopa kiinni peruskorjauksen takia.

Mutta jääkiekkoseura Ilves ei ole voittanut mestaruuden mestaruutta. Kahdesti se on ollut finaalissa: 1990 Risto Siltasen loukkaantuminen tuhosi unelman, ja 1998 Ilveksellä ei ollut mitään mahdollisuutta HIFK:n superjoukkuetta vastaan.

Reilu vuosikymmen sitten SM-liigan kabineteissa oli ongelma.

Jokerit oli ilmoittanut jättävänsä SM-liigan ja siirtyvänsä KHL:ään. Liigan televisiosopimukseen tätäkin mediaa julkaisevan Sanoman kanssa oli kirjattu pykälä näytettävien otteluiden määrästä.

Jokerien lähtö ei vielä ollut ongelma, mutta liigapomot pelkäsivät Ilveksen menevän konkurssiin, jolloin liigan joukkuemäärä olisi pudonnut kahdella.

Oli nostettava uusia seuroja, mikä avasi tien Sportille, KooKoolle ja Jukureille.

Amerikansuomalainen rahamies Vincent Manngard oli pelastanut Ilveksen konkurssilta useamman kerran, mutta oli viimeiset vuodet pitänyt seuraa lähinnä panttivankinaan ja omien oikkujensa kohteena.

Ulospäin näyttää ikävästi siltä, että urheilujohtaja Timo Koskela olisi tehnyt suorastaan tietoisen ratkaisun hylkiä Ilves-taustaisia pelaajia.

Vuonna 2016 Ilveksen konkurssi oli taas kerran lähellä, mutta kuin ihmeen kaupalla seuralegenda Risto Jalo keräsi uudet omistajat, Manngard saatiin ulos ja Ilves pelastui.

Jalo ja hänen aisaparinsa, hallituksen puheenjohtaja Jyrki Seppä, ovat sen jälkeen luoneet Ilveksestä uskottavan, kotimaisessa mittakaavassa ison urheiluimperiumin. Siihen kuuluu SM-liigajoukkue Suomen uusimassa suurareenassa sekä Veikkausliigan Ilves ja sen uutta stadionia pyörittävä tapahtumayhtiö.

Liikevaihtonsa, taseensa ja yleisömääriensä perusteella Ilves on suomalaisen urheilun jättiläinen.

Mutta silti se putoaa vuodesta toiseen kesälomalle, kun kamppailu Kanada-maljasta alkaa.

Siksi Ilveksen seurajohdossa pitäisi tehdä rehellinen analyysi tilanteesta.

Ulospäin näyttää ikävästi siltä, että urheilujohtaja Timo Koskela olisi tehnyt suorastaan tietoisen ratkaisun hylkiä Ilves-taustaisia pelaajia.

Mitään muuta järkisyytä ei ole sille, että esimerkiksi Tapparan paidassa finaaleja merkittävissä rooleissa pelaa kolme Ilveksen kasvattia eikä Ilveksellä ole parhaassa kokoonpanossaan yhtäkään omaa kasvattia.

Esimerkiksi täksi kaudeksi KalPasta Tapparaan siirtynyt Jesper Mattila ei saanut Ilvekseltä edes sopimustarjousta. Mattila, ja hänen niin ikään Tapparassa pelaava kaksoisveljensä Julius, ovat Ilveksen kasvatteja ja heidän isänsä, seuralegenda Hannu Mattila, oli Ilveksen pitkäaikainen kapteeni.

Kun Ilveksen kasvatti Jan-Mikael Järvinen oli palaamassa Euroopan kentiltä kotimaan liigaan, voitettuaan sitä ennen Tapparassa kaksi SM-kultaa ja neljä hopeaa, hän olisi ehdottomasti halunnut palata päättämään uransa Ilveksessä.

Entisen Ilveksen tähtipelaajan Kari Järvisen poika ei kelvannut, vaan hän meni Poriin, jossa pelasi neljä viime kautta.

Julius ja Jesper Mattila, Ilveksen kasvatit. Tapparan verkkarit päällä.

Julius ja Jesper Mattila, Ilveksen kasvatit. Tapparan verkkarit päällä. Kuva: Jukka Ritola / Aamulehti

Nyt Järvinen on siirtymässä ensi kaudeksi Ilvekseen, mutta pelejä katsoessaan tuli mieleen, että hänen johtajuudelleen olisi ollut käyttöä tämänkin kauden Ilveksessä.

Lue lisää: Kapteeni jättää Ässät – murtui kyyneliin

Eivätkä Järvinen tai Mattila ole ainoat. Useampi Ilves-taustainen pelaaja on viime vuosina ihmetellyt, miksi heidän kasvattajaseuransa suhtautuu heihin niin kylmäkiskoisesti.

Koko nurinkurisuus tiivistyy yhteen faktaan: Tapparan tehomies viimeisessä välieräottelussa oli puolustaja Jyrki Jokipakka tehoin 1+1.

Hänkin on, totta kai, Ilveksen kasvatti.

Ilvesläisyys ja tamperelaisuus ei ole mikään itseisarvo. Ilveksessä on tälläkin kaudella ollut hyviä ja sitoutuneita pelaajia ja esimerkiksi yli kymmenen vuotta seurassa pelannut Jarkko Parikka kuuluu jo käytännössä kalustoon.

Voisiko omien kasvattien ympärille rakennettu joukkue olla vielä motivoituneempi vuodattamaan viimeisenkin pisaran voiton eteen?

Tämän alleviivasi kaksi vuotta sitten keväällä Ilveksessä huiman runkosarjan pelannut Oula Palve, joka hyytyi täydellisesti pudotuspeleissä. Palve totesi hankintojen olevan Ilveksessä vain töissä.

Raimo Helminen ei olisi koskaan sanonut noin. Tai Jan-Mikael Järvinen. Tai Jesper Mattila.

Ilves ei voi vedota resursseihin. Se on yksi SM-liigan suurista ja yksi eniten rahaa pelaajiin käyttävistä organisaatioista.

Palve viittasi tuolloin kommentillaan Ilveksen ympärillä pyöriviin paineisiin, joita on muka kasaantunut, kun suurten joukkoon palannut, 95 vuotta tänä keväänä täyttänyt seura ei ole neljään vuosikymmeneen voittanut mestaruutta.

Suuren osan kuluneesta 41 vuoden jaksosta Ilves ei ole uskottavasti edes haaveillut mestaruudesta. Valtaosan ajasta kaikille on ollut viimeistään lokakuussa selvää, että pudotuspeleihin pääsykin on Ilvekselle saavutus.

Siksi paineet ovat halpaa, joutavaa puhetta.

Leijonien nykyinen päävalmentaja Antti Pennanen antoi itselleen löyhän alibin Ilveksen päävalmentajana, kun hän vertasi seuraa Toronto Maple Leafsiin, joka ei ole voittanut Stanley Cupia vuoden 1967 jälkeen.

Miten ulkomaalaisista ja junan tuomista pelaajista koottu joukkue voisi kokea mitään paineita vuosikymmenien takaisista asioista?

Esimerkiksi tällä kaudella Ilveksen joukkue oli tietoisesti rakennettu mahdollisimman tasaiseksi ja laadukkaaksi, minkä takia joukkueesta puuttui erikoisosaamista. Sen vuoksi tiukoissa tilanteissa kärkipelaajista ainoastaan tähtipelaaja Simon Johansson pystyi hyökkäyssuuntaan pelaamaan tasollaan.

Kun Ilves ja Tappara aloittivat välieräsarjansa, Tapparan kokoonpanossa olevilla pelaajilla oli yhteensä 22 aikuisten Suomen mestaruutta. Ilveksellä ei ainuttakaan. Johtavista pelaajista Carl Klingberg on voittanut kaksi Sveitsin mestaruutta, mutta hänkin on ikänsä puolesta nykyään pelillisesti enemmänkin täytepelaaja.

On vaikea voittaa, jos joukkueessa ei ole hiljaista tietoa siitä, mitä voittaminen oikeasti vaatii. Mitä tarkoittaa, kun pitää viidennessä tai kuudennessa finaalissa vielä kerran heittäytyä kiekon eteen, vaikka on tehnyt sen edellisten viikkojen aikana kymmeniä kertoja.

Ilves ei voi vedota resursseihin. Se on yksi SM-liigan suurista ja yksi eniten rahaa pelaajiin käyttävistä organisaatioista.

Mutta sen toiminnasta puuttuu pitkäjänteisyys. Joukkuetta kasataan vuodesta toiseen, kuin se olisi tietokonepelin robottikone.

Ilveksen joukkue on näyttänyt jo vuosia laadukkaalta, mutta kun tosipelit ovat alkaneet, se on muuttunut paperitiikeriksi. Työporukaksi, joka leimaa kellokortin hallille tullessaan ja kotiin lähtiessään.

Ilmapiiriä on etenkin päävalmentaja Tommi Niemelän aikana kehuttu, mutta ilmapiiri ei näy sitoutumisena.

Tommi Niemelä poistui hävinneenä, Rikard Grönborg voittajana.

Tommi Niemelä poistui hävinneenä, Rikard Grönborg voittajana. Kuva: Laura Talvitie / Aamulehti

IlveKSEN vaatimustaso on historiassa ollut matalampi kuin esimerkiksi naapuriseurassa Tapparassa. On luotettu taitoon eikä työntekoon.

Kun Tapparan kulttuuriin on kuulunut kesäharjoittelu Pyynikin portaissa lyijyliivit päällä, Ilveksen folkloreen on kuulunut kisa siitä, kuka on pelin jälkeen ensimmäisenä oluttuopin ääressä.

Lue lisää: Tapparan pelaaja astui Ilveksen pukukoppiin ja ällistyi näkemästään – ”Mitä helvettiä”

Niemelän aikana tällaisia ongelmia ei ole ollut, mutta ei myöskään sellaisia johtajia ja taistelijoita, jotka olisivat kyenneet näyttämään esimerkkiä muille.

Siksi Ilveksen seurajohdossa selittelyjen aika on ohi. Keskinkertaisuuteen tyytyminen ei riitä. Pronssi on hävitty mitali.

Ilveksen massiivinen junioriputki ei pystynyt vuosiin tuottamaan laatupelaajia. Liigaorganisaation ja juniorien välillä oli skismaa, josta osa henkilöityi Koskelaan.

Nyt juniorimylly näyttää tuottavan lähivuosina parempia pelaajia, joista on kasvamassa Ilvekselle uusia omia kasvatteja. Sen vuoksi nyt on ratkaiseva hetki kriittisesti tarkastella tehtyjä ratkaisuja.

Onko Tommi Niemelä oikea henkilö jatkamaan päävalmentajana? Onko Tappara-taustainen Timo Koskela oikea henkilö jatkamaan urheilujohtajana?

Useampi asiantuntija jakaa näkemyksen siitä, että Koskela on hyvä pelaajatarkkailija ja hyvä hankkimaan pelaajia, mutta ei ymmärrä kokonaisuutta. Hän on myös saanut yrittää jo niin monen valmentajan kanssa, että syyttävä sormi osuu väkisinkin häneen.

Monet myös ihmettelevät Ilveksen pakkomiellettä kytätä Tapparan tekemisiä sen sijaan, että se keskittyisi siihen, mitä itse voisi tehdä paremmin.

Jotkut sisäpiiriläisistä kyseenalaistavat sitä, onko pirteydestään tunnetun Niemelänkään vaatimustaso riittävän korkealla.

Toisaalta, markkinoilla ei ole vapaana kovin montaa suomalaista valmentajaa, jonka palkkaaminen olisi Ilvekselle askel eteenpäin. Ja suomalaiset seurathan eivät hevin ulkomaalaisia palkkaa.

Jalolle etenkin Koskelan irtisanominen olisi kova paikka, koska kaksikko on tehnyt vuosia töitä yhdessä.

Kurimuksesta selvittyään Ilves oli vuosikausia sympaattinen perinneseura, mutta nyt sen toiminta on lähinnä surullista ja kohta naurunalaista, ellei kurssi muutu. Ja muutoksia on tehtävä, tai Ilveksestä tosiaan tulee Suomen Toronto Maple Leafs.

  • Tags:
  • FI
  • Finland
  • Finnish
  • Ilta-Sanomat
  • Sports
  • Suomi
  • Urheilu
Suomi
www.europesays.com