Suurin leikkaus kohdistuu kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) puhuu medialle.

Avaa kuvien katselu

Petteri Orpon hallitus pääsi sopuun budjetista. Kuva: Silja Viitala / Yle

  • Juha-Matti Mäntylä,
  • Nanna Särkkä

22:01•Päivitetty 22:36

Tavoite oli selvä. Petteri Orpon (kok.) hallitus tekisi Suomen menoihin ja tuloihin miljardin euron lisäsopeutuksen jo aiemmin tehtyjen yhdeksän miljardin euron lisäksi.

Näin hallitus pysyy kiinni tavoitteessaan vakauttaa julkisen talouden velkasuhde vuoteen 2027 mennessä. Velkasuhde tarkoittaa velan osuutta bruttokansantuotteesta.

Tiistaina hallitus päätti riihensä ja miljardin euron säästöt saatiin kasaan. Se ei toteudu vielä ensi vuonna, mutta vuoden 2027 tasossa miljardi täyttyy.

Perussuomalaisten piiristä kuultu rasistinen puhe synnytti ristiriidan hallituspuolueiden välille – mutta leikkauksista, veronkorotuksista ja kasvutoimista päästiin siitä huolimatta sopuun.

Kokoamme tähän artikkeliin listan merkittävimmistä sopeutustoimista. Säästöt vuoden 2027 tasossa.

  • Asuntorakentamisen tuet: 365 miljoonaa euroa

Yksittäisistä säästökohteista suurin on valtion takaamien ARA-lainojen valtuuksien vähentäminen. Se tarkoittaa, että valtio vähentää tukeaan ja lainatakauksiaan kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen ja peruskorjauksiin.

  • Yritystuet: 141 miljoonaa euroa

Useisiin yritystukiin tehdään 30 % tasoleikkaus. Niiden lisäksi leikataan Business Finlandin innovaatiotukia, Puhtaan energian Suomi -kärkihanketta. Muitakin yritysten verotukia karsistaan myöhemmin päätettävällä tavalla. Niistä ei kerrota enempää kuin, että maatalouden energiatukiin ei kosketa.

  • Maahanmuuttajien kotouttaminen ja kehitysyhteistyö: 50 miljoonaa euroa

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) esitteli elokuun alussa Valtiovarainministeriön oman budjettiehdotuksen, josta ei lopulta jäänyt kovin paljon jäljelle. Perussuomalainen kädenjälki näkyy kuitenkin ensi vuoden budjetissa ainakin maahanmuuttajien kotouttamiskorvauksien ja kehitysavun leikkauksissa.

Tästä kehitysyhteistyön osuus on 20 miljoonaa euroa siten, ettei se kohdistu kansalaisjärjestöjen kautta tapahtuvaan työhön.

Kotouttamisen 30 miljoonan leikkaus toteutuu kuntien lainsäädännöllisiä velvoitteita karsimalla.

  • Haittaverot ja hyvätuloisilta eläkeläiset: 126 miljoonaa euroa

Veronkorotuksia ei budjettiehdotuksessa liiemmälti ole. Tupakan, alkoholin ja nikotiinivalmisteiden ja jätteiden veroja aiotaan kuitenkin kasvattaa. Se mihin vero tarkemmin kohdistuu päätetään ensi keväänä.

Verotuspäätös on myös se, että hyvätuloisille eläkeläisille kohdistunutta veronkevennystä pienennetään aiemmin kaavaillusta. Orpon hallitus ilmoitti keväällä leikkaavansa ”raippaveroa”, eli suurten yli 47 000 eläketulojen vajaan kuuden prosentin lisäveroa. Nyt tuo veroale jää aiemmin kerrottua pienemmäksi.

Tässä summassa on mukana myös huoltovarmuusmaksu.

  • Yksityiset lääkärikäynnit: 60 miljoonaa euroa

Yksityislääkärikäyntien Kela-korvauksia leikataan. Jo ennen budjettiriihtä Yle uutisoi, että yksityisen puolen lääkäripalveluiden Kela-korvausten korotukset eivät ole vähentäneet painetta julkisen puolen hoitojonoissa. Nyt noista korvauksista nipistetään.

Samalla kuitenkin Kela-korvauksiin tehdyt laajennukset säilyvät. Tämä koskee mm. hedelmöityshoitoja, suun terveydenhuoltoa, gynekologin vastaanottoa ja fysioterapiaa. Myös yli 65-vuotiaille kaavailtu valinnanvapauskokeilu toteutuu.

  • Rahaa metsästä ja eläkekassasta: 120 miljoonaa euroa

Hallitus aikoo ottaa rahoja budjetin tilkkeeksi myös Valtion eläkekassasta. Tämä ylimääräinen tuloutus on määrä kattaa rahaston kasvavilla sijoitustuotoilla. Niitä odotetaan, kun eläkerahasto saa luvan sijoittaa aiempaa enemmän osakkeisiin. Valtion talouden paikkaaminen valtion eläkevaroista on mahdollista, koska myös valtion eläkkeet maksetaan budjettivaroista – ja niillä on siinä mielessä veronmaksajien takuu.

Lisätuloutuksia tehdään myös Metsähallitukselta.

  • T&K-rahoitus: 95 miljoonaa euroa

Tutkimus ja kehitysrahoituksessa tavoitellaan yhä yhteistä parlamentaarista linjausta, eli 1,2 prosentin osuutta bruttokansantuotteesta vuonna 2030. Säästöä saadaan kuitenkin nipistettyä, kun rahoitukseen liittyvää lakia päivitetään vastaamaan tuoreita talousennusteita ja Sitran T&K-toiminta luetaan jatkossa osaksi valtion rahoitusosuutta.

Kokonaisuutena tutkimus- ja kehitysrahoitus ilmeisesti kasvaa seuraavina vuosina – mutta ei niin paljon kuin aiempi laskutapa olisi sitä kasvattanut.

  • Sote-erikoistumiskoulutus ja lääkekorvausten palautukset: 30 miljoonaa euroa

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen liittyvään korvaukseen linjattua 15 miljoonan euron säästöä jatketaan myös 2027. Lisäksi lääkekorvauksista toteutuu säästö, kun ”ehdollisten palautusmaksujen arviota nostetaan vastaamaan toteutuneita palautuksia”.

  • Virastojen toimintamenot: 25 miljoonaa euroa

Mistä ei säästetä

Hallituksen mukaan se ei kohdista uusia säästöjä sosiaaliturvaan, lapsiperheiden tai eläkkeensaajien etuuksiin tai sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Myöskään ruokaa tuottavaan maatalouteen tai luonnonsuojeluun ei kohdisteta säästöjä.

Yllä olevilla toimilla täyttyy hallituksen tavoite. Tarkalleen ottaen 1012 miljoonan euron sopeutus vuoden 2027 tasolla. Ensi vuonna siitä toteutuu 224 miljoonaa auroa.

– Tällä hetkellä näyttää, että tämä riittää, totesi valtiovarainministeri Purra tiedotustilaisuudessa.

Artikkeli päivittyy.