Ammattiyhdistysliike kritisoi hallituksen tiistain budjettiriihessä tekemiä päätöksiä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra poistui budjettineuvotteluista tiistai-iltana. Petri Anikari
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK tyrmää heti hallituksen tiistai-iltana esittelemät päätökset uusista miljardin euron sopeutuksista. Hallitus kertoi uusista säästöistä budjettiriihen päätteeksi.
STTK nostaa esille, että kevään kehysriihessä verotusta päätettiin keventää yli kaksi miljardia euroa ja silloin luvattiin, että vajaaksi jäänyt miljardi kuitataan niin kutsutuilla dynaamisilla vaikutuksilla.
– Nyt muutamaa kuukautta myöhemmin ollaan sopeutuksella rahoittamassa juuri tätä ”dynaamista” veronkevennystä. Hallitus on epäonnistunut talouspolitiikassaan, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà sanoo tiedotteessaan.
Sopeutus kohtelee rajusti
Lainàn mukaan sopeutus toteutuisi oikeudenmukaisimmin perumalla keväällä päätetty yhteisöveron alentaminen ja suurituloisten marginaaliverojen keventäminen.
– Sopeutus kohtelee rajusti kaikkia muita, mutta yrityksiä ja suurituloisia paapotaan veronkevennyksillä. Nyt olisi korkea aika osallistaa yrityksiä ja suurituloisia verotalkoisiin ja varsinkin, kun edessä on kasvavien puolustusmenojen rahoittaminen, hän sanoo.
Yksityisten Kela-korvausten alentaminen ja suurituloisten eläkeläisten veronkevennyksen pienentäminen ovat STTK:n mielestä oikeansuuntaisia toimia.
”Näennäisiä säästöjä”
Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK katsoo, että uudet päätökset vetävät hallituksen talouskokonaisuuden ”ojasta allikkoon”. SAK kritisoi erityisesti päätöstä vähentää korkotukilainojen takauksia ja kuvailee sitä huonoksi uutiseksi pitkästä taantumasta kärsineelle rakennusalalle.
– On sääli, että näennäisiä säästöjä haetaan asuntopolitiikan kustannuksella. Tavalliset työssäkäyvät suomalaiset tarvitsevat kohtuuhintaisia asuntoja. Asuntopula voi muuttua ongelmaksi myös työllisyyden kasvulle, SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila sanoo tiedotteessa.
SAK kritisoi myös tuloutuksia Valtion eläkerahastosta ja Metsähallituksesta, joita hallitus tekee 120 miljoonalla eurolla vuonna 2027.
– Tällaiset silmänkääntötemput yhteisillä eläkevaroilla ovat vastuutonta politiikkaa, Knuutila sanoo.
Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava pitää budjettiriihen valopilkkuna työttömyysturvalain muuttamista siten, että yli 25–vuotiailla työnhakijoilla on mahdollisuus opiskella avoimia korkeakouluopintoja menettämättä työttömyysetuuttaan.
Myös yritystukien leikkausta Akava pitää perusteltuna, mutta sen mielestä järjestelmä kaipaa kokonaisuudistusta.
Elinkeinoelämältäkin kritiikkiä
Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus pitää säilyttävien yritystukien leikkaamista ymmärrettävänä.
– Sen sijaan t&k-rahoituksesta leikkaaminen syö tulevan kasvun eväitä. On kuitenkin hyvä, että esitetyt t&k-leikkaukset jäivät ennakkotietoja pienemmiksi, Brotherus sanoo tiedotteessa.
Elinkeinoelämän keskusliitto toivoo, että tutkimus- ja kehityspanostusten lisäksi jatkokäsittelyssä vahvistettaisiin innovaatiorahoitusta, eli kaupallistamisen ja kansainvälistymisen edellytyksiä. EK:n mielestä näihin kohdistetut lisäleikkaukset olivat epätoivottu toimenpide.