Kesäkuussa julkaistu Naisten Valmiusliiton ja E2 Tutkimuksen katsaus osoitti, että valtaosa suomalaisista naisista on valmis puolustamaan maata. Kyselyn perusteella 70 prosenttia puolustaisi rajoja ja alueellista koskemattomuutta, 61 prosenttia ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa, ja lähes neljännes tarttuisi aseisiin hyökkäyksen sattuessa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen huomauttaa maanpuolustustahdon olevan vahvaa ja yhteistä, vaikka asevelvollisuusjärjestelmä lepää lähes yksinomaan miesten varassa.

Ikäluokkien pienentyessä tilannetta tulisi Vanhasen mukaan tarkastella uudelleen.

– Jos haluamme ylläpitää uskottavan ja riittävän suuren reservin myös tulevina vuosikymmeninä, velvollisuuksia on laajennettava ja pakolliset kutsunnat koko ikäluokalle aloitettava – myös naisille. Kyse ei ole paniikkiratkaisusta huomiseksi, vaan hallitusta ja pitkän aikavälin siirtymästä, joka turvaa suomalaisen maanpuolustusratkaisun elinvoiman ja tekee perustuslain mukaisesta maanpuolustusvelvollisuudesta aidosti yhteisen, asiantuntija kirjoittaa Iltalehden vieraskynässä.

Suomen sodan ajan vahvuuden pitäminen 280 000 sotilaassa edellyttää, että riittävän moni suorittaa palveluksen joka vuosi.

Alkuvuoden 2025 saapumiserästä 16,1 prosenttia keskeytti palveluksen. Heinäkuussa yleisin yksittäinen syy oli E-luokitus, joka koski yli kolmea prosenttia koko ikäluokasta.

– Valtaosa keskeytyksistä johtuu terveyssyistä. Se on inhimillistä, mutta reservin määrän kannalta myös rakenteellinen ongelma, Henri Vanhanen sanoo.

Vuonna 2022 palveluksen aloitti ennätykselliset 1 211 naista. Vuonna 2024 hakijoita oli 1 555, ja kolmen vuosikymmenen aikana reserviin on koulutettu yli 13 000 naista. Silti vuosittain palvelukseen astuu vain noin yksi tai kaksi prosenttia ikäluokan naisista.

– Puolustusvoimissa on puhuttu tavoitteesta nostaa määrä jopa 2 000:een, mutta vapaaehtoisuuden varaan rakentuva kasvu ei ole kantanut. Hakijamäärät vaihtelevat, eivätkä ne yksin käännä reservin kokonaiskehitystä, Vanhanen huomauttaa.

Parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean jo vuonna 2021 esittämä linjaus koko ikäluokkaa koskevista kutsunnoista näyttää asiantuntijan mukaan entistä perustellummalta. Kutsunnat eivät vielä tarkoittaisi kaikille pakollista palvelusta, mutta ne loisivat yhdenvertaisen portin, jonka kautta maanpuolustusvelvollisuutta voitaisiin toteuttaa tarpeiden ja soveltuvuuden mukaan.

– Kutsuntojen kautta voidaan valita juuri ne nuoret, joilla on sekä kyky että halu palvella – aseellisesti tai siviilipuolen kriittisissä tehtävissä. Näin järjestelmä vahvistaa sekä suorituskykyä että motivaatiota. Kansainväliset esimerkit Norjasta, Ruotsista ja Tanskasta osoittavat, että koko ikäluokan velvollisuus voidaan toteuttaa tasapainoisesti ilman, että maanpuolustuksen laatu kärsii, Henri Vanhanen toteaa.

Hänen mukaansa reservi kutistuu väistämättä, jos Suomi jatkaa nykyisellä tiellä.

– Jokainen keskeytys, jokainen pienenevä ikäluokka ja jokainen menetetty palveluskelpoinen nuori näkyy suoraan sodan ajan vahvuudessa. Suomi ei voi nojata samaan malliin kuin monet pienemmät Nato-maat, joilla ei ole yleistä asevelvollisuutta. Meidän puolustusratkaisumme perustuu siihen, että meillä on koko maan kattava, suuri ja koulutettu reservi. Jos sen pohja rapautuu, koko järjestelmä on vaarassa, asiantuntija kirjoittaa.

Perustuslain mukaan jokaisella suomalaisella on maanpuolustusvelvollisuus.

– Nyt on aika huolehtia siitä, että se myös toteutuu käytännössä – koko ikäluokan osalta, sukupuolesta riippumatta, Henri Vanhanen sanoo.

Poimintoja videosisällöistämme