Yli vuoden ajan teknologiamaailma on pidättänyt hengitystään, odottaessaan amerikkalaisen oikeusistuimen päätöstä siitä, miten Googlea rangaistaan.
Google tuomittiin jo vuoden 2024 kesällä, jolloin oikeus katsoi, että Google on rikkonut lakia ja käyttänyt hyväkseen määräävää markkina-asemaansa hakukoneiden markkinalla.
Tuolloin yksi oikeusjutussa haastajana toimineista tahoista, Yhdysvaltain oikeusministeriö, toivoi, että Googlelle annetaan tuomion seurauksena sellaiset rangaistukset, että se ei pysty enää jatkossakaan rikkomaan monopolilainsäädäntöä.
Oikeusministeriön järein vaatimus koski Googlen pilkkomista osiin. Käytännössä oikeusministeriö halusi, että maailman suosituin selain, Chrome, irrotetaan kokonaan Googlesta omaksi yhtiökseen. Lisäksi oikeusministeriö toivoi myös Android-käyttöjärjestelmän irrottamista Googlesta omaksi yhtiökseen.
Molempien vaatimusten takana oli se, että sekä Chrome että Android toimivat alustoina, jotka käytännössä sitovat käyttäjät Googlen hakukoneen käyttäjiksi.
Oikeuden päätös
Oikeusistuin vetäytyi puntaroimaan Googlelle asetettavia rangaistuksia lopulta yli vuoden ajaksi. Tänään oikeus sai vihdoin päätettyä sen, miten Googlea pitäisi rangaista.
Tärkeimmät ensin: Googlen ei tarvitse myydä Androidia, eikä Chromea irroteta Googlesta erilliseksi yhtiöksi.
Sen sijaan yhtiölle asetettiin lukuisia vaatimuksia ja rajoituksia.
Kenties tärkein päätös on se, että Google ei saa enää solmia laitevalmistajien kanssa hakukoneen yksinoikeuden myöntäviä sopimuksia.
Eniten tämä tulee iskemään Appleen, jonka vuosittaisesta liikevoitosta Googlen maksama yksinoikeusraha on ollut jo vuosien ajan erittäin iso osuus. Jo viisi vuotta sitten paljastui, että Google maksaa Applelle yli kymmenen miljardia dollaria joka vuosi siitä, että Google on iPhonejen oletusarvoinen hakukone.
Sittemmin summat ovat vain nousseet ja vuonna 2024 uutisoitiin, että Google maksaa Applelle jo 20 miljardia dollaria vuodessa iPhonejen hakukoneena toimimisesta. Applelle tuo raha on ollut ns. ilmaista tuloa, jota vastaan yhtiön ei ole tarvinnut tehdä varsinaisesti yhtään mitään.
Vastaavia yksinoikeudesta maksettavia jättisummia Google on maksanut myös mm. Samsungille ja muillekin laitevalmistajille – joskin merkittävästi vähemmän kuin Applelle.
Nyt nämä maksut siis tyrehtyvät, sillä oikeus kieltää Googlelta vastaavien diilien solmimisen kokonaan. Lisäksi Googlelta kielletään vastaavat yksinoikeussopimukset myös Chromen, Google älyavustaja Assistantin sekä Googlen tekoälyn Geminin osalta.
Pahimmin tämä rajoitus tulee iskemään Firefoxia kehittävään Mozillaan, jonka rahoitus koostuu lähes yksinomaan Googlen sille maksamista yksinoikeustuloista.
Lisäksi oikeus määräsi mielenkiintoisen vaatimuksen jatkoa ajatellen: Googlen on pakko jakaa jatkossa tarkkoja tietoja siitä, mitä käyttäjät hakevat sen hakukoneen kautta ja miten käyttäjät käyttävät hakua kunkin hakuehdon kohdalla. Luovutusvaatimus koskee ilmeisesti tärkeimpiä kilpailijoita, eli tietoja ei kuitenkaan tarvitse jakaa julkisesti kaikkien saataville.
Oikeuden määräämät rajoitukset ovat voimassa kuuden vuoden ajan niiden täytäntöönpanosta lukien.
Miksi oikeus päätti näin?
Oikeuden tuomari Amit Mehta kertoo päätöksessään, että tekoälyn nopea nousu valtavirtaan oli yksi tärkeimmistä syistä, miksi hän päätyi suhteellisen kevyisiin rangaistuksiin Googlelle.
Tuomarin mukaan nopeasti kasvavat tekoäly-yhtiöt, kuten OpenAI ovat ensimmäistä kertaa vuosikausiin ajaneet Googlen ”puolustuskannalle”, eli yhtiöllä on pitkästä aikaa myös todellisia, realistisia haastajia.
Tavallisesti oikeusjutuissa oikeusistuimen tehtävänä on ratkaista kiista aiempiin tapahtumiin nojaten. Mutta tässä tapauksessa oikeuden piti yrittää katsoa kristallipalloon ja ennustaa tulevaisuutta. Tämä ei ole varsinaisesti tuomarin ominta alaa.
Vaikka Yhdysvaltain oikeusministeriön toiveet Googlen pilkkomisesta eivät toteutuneet, toteutui kuitenkin yksi ministeriön alleviivaama toive: Google ei pysty käyttämään valtavaa rahavuortaan siihen, että se ostaisi rahalla tekoälypalvelunsa kaikkiin maailman kännyköihin. Eli vaikka hakukoneissa kisa ei ehkä muutukaan yhtäkkiä reilummaksi, Googlelta kielletään ainakin vanhojen käytäntöjen toistaminen nyt, kun kisataan siitä, minkä yhtiön tekoälystä tulee kännyköiden oletusarvoinen osanen.
Oikeusjutut eivät toki Googlen osalta ole vieläkään ohi, sillä yhtiön todettiin keväällä erillisessä oikeusjutussa rikkoneen monopolilainsäädäntöä, käyttämällä väärin määräävää markkina-asemaansa verkon mainosmarkkinalla. Tuohon oikeusjuttuun liittyvät rangaistukset määrätään erin oikeusasteen toimesta, todennäköisesti vuonna 2026.