Vain hieman yli puolet (53 %) suomalaisista koki DNA:n digitaalinen elämä -tutkimuksessa tietävänsä riittävästi tietoturvauhista.
Vastaajista 79 prosenttia piti tietojenkalasteluhuijauksia riskinä ja 75 prosenttia uskoi tietoturvauhkien lisääntyvän seuraavien kahden vuoden aikana. Huolta herättävät esimerkiksi maksutietojen vuotaminen verkko-ostamisen yhteydessä, henkilötietojen vuotaminen tietomurroissa sekä identiteettivarkaudet.
– Tietoturvauhat ovat jatkuvassa muutoksessa, toteaa DNA:n kuluttajien lisäarvopalveluista vastaava Heidi Havastila.
Tyypillisesti uhri pyritään saamaan tunnistautumaan pankkitunnuksilla tai erehdyttämään tekemään rahasiirtoja. Viime vuonna pankkien tietoon tulleissa huijauksissa suomalaiset menettivät yli sata miljoonaa euroa.
Yleistyvä ilmiö on huijausten monikanavaistuminen.
– Ensin lähestytään tekstiviestillä, että tulossa on tärkeä puhelu pankista tai muualta, Havastila kertoo.
Näin pyritään luomaan luottamusta, jotta ihminen ei osaisi epäillä huijausta. Yleinen huijaustyyppi on edelleen puhelu, jossa rahat pitäisi omalta tililtä heti siirtää ”turvatilille”.
Havastilan mukaan huijausviesteissä viitataan usein pankkiin tai poliisiin. Viime aikoina myös Ajovarman nimissä on tehty paljon huijauksia, joissa autosta kerrotaan olevan jokin veloitus maksamatta.
– Myös lastensuojelu on inhottavasti otettu mukaan siten, että ikään kuin lastensuojelusta olisi tullut turvaviestinä viesti.
Ideana on, että vanhemmat tunnistautuvat pankkitunnuksilla lukeakseen lastaan koskevan viestin ”lastensuojelusta”.
Finanssiala varoitti äskettäin pankkitunnusten käyttämisestä eri viranomaispalveluihin kirjautumiseen. Fiksumpaa olisi käyttää mobiilivarmennetta.
Ylipäänsä Havastilan mukaan tyypillistä on, että uhrille luodaan pelokas tunnetila, jonka avulla hän lankeaa huijauksiin miettimättä tarkemmin. Monesti huijauksia myös henkilökohtaistetaan eli pyritään esiintymään esimerkiksi henkilön lapsena.
– Some on kasvava trendi alustana, siellä on tuotehuijauksia ja vilpillistä mainontaa, Havastila kertoi DNA:n tilaisuudessa.
Tekoäly auttaa huijausten estämisessä, mutta myös rikolliset hyödyntävät sitä. Tekoäly mahdollistaa huijausten toteuttamisen laajassa skaalassa, uskottavasti ja kohdennetusti ilman kielitaitoa. Haittaohjelmia sisältäviä tekoälysovelluksia on myös esiintynyt ja niitä mainostetaan sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.
Havastilan mielestä hakukoneet ja somealustat jäävät huijausten lähteinä liian vähälle huomiolle, ja niiden pitäisi tarkemmin monitoroida omaa sisältöään.
– Tällä hetkellä verkkorikolliset ostavat mainostilaa alustoilta ja sitä heille myydään.
Hiljattain teleoperaattori Elisa kertoi, että sen asiakkaat voivat jatkossa estää ulkomaan puhelut kokonaan, sillä suurin osa huijauspuheluista tulee ulkomailta. DNA:n mukaan vastaavaa selvitetään, mutta yhtiö pitää ratkaisua varsin radikaalina.
– Ehkä tietylle kohderyhmälle se sopii, totesi tilaisuudessa DNA:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen.
Tämän vuoden aikana DNA on estänyt kolme miljoonaa huijauspuhelua ja 3,5 miljoonaa huijaustekstiviestiä.
Kuluttajakyselyn mukaan käytetyin tietoturvapalvelu on virusten ja haittaohjelmien torjunta (62 %). Eniten kiinnostusta uusina palveluina herättävät huijauspuheluiden tunnistuspalvelu, vakuutus identiteettivarkauden tai maksuvälinepetoksen varalle sekä henkilötietojen monitorointi.
LUE MYÖS:
IS: Google suosittelee suomalaisille huijaussivustoja, mukana sijoitushuijauksia
Poimintoja videosisällöistämme