Juttu tiivistettynä
- Riihimäellä suunnitellaan datakeskusta lähdealueen viereen. Lähde tuhoutuisi osittain rakentamisen yhteydessä.
- Alueelle datakeskusta suunnitteleva yritys on hakenut poikkeamislupaa vesilain mukaisten suojelusääntöjen ohittamiseen.
- Luonto-ohjaaja Johanna Viitanen kartoitti alueen uhanalaisia lajeja ja vahvisti alueen luontoarvot.
- Etelä-Suomen aluehallintovirasto päättää lähteen kohtalosta. Riihimäen kaupunki ilmoitti etenevänsä asiassa avin päätöksen mukaisesti.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä. Pidätkö tiivistelmistä? Anna palautetta.
Riihimäellä on 50 metriä pitkä lähdealue, joka uhkaa jäädä datakeskuksen alle.
Datakeskusta alueelle suunnitteleva Data Drop oy on jättänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle lupahakemuksen poiketa luonnontilaisen lähteen vaarantamiskiellosta.
Lähteikkö sijaitsee metsässä Haapahuhdan kaupunginosassa teollisuusalueen vieressä. Datakeskuksen rakentaminen vaatisi maan tasoittamista, joka kuivattaisi lähteikköalueen.
Lähteestä kertoi ensin Aamuposti.
Luonto-ohjaaja Johanna Viitanen kävi pääsiäisenä paikalla kartoittamassa lajeja. Hän kertoo Ylelle, että alueella on paljon erityyppisille lähteille tyypillistä kasvistoa.
Viitanen kirjasi laji.fi-sivustolle useita uhanalaisia lajeja lähdealueelta.
– Niitä on siellä ehkä puolisen tusinaa. Löysin sieltä paljon lähteikköjen putkilokasveja. Se kertoo, että alue on pohjavesivaikutteinen. Löysin sieltä myös hyvin paljon pieniä, useimmille aika näkymättömiä maksasammalia. Niistä osa on uhanalaisia.
Viitanen kertoo, että alueen reunassa on pieni, kirkasvetinen avolähde ja siitä alaspäin laajempia tihkupintoja. Alueella on paljon erityyppisille lähteille tyypillistä lajistoa.
Avaa kuvien katselu
Etelä-Suomessa on enää murto-osa alkuperäisistä lähteistä jäljellä. Haapahuhdan lähteikkö on allikkolähde, jossa on avovesipintaa ja lisäksi tihkupintaa (kuvassa) laajemmalla alueella. Kuva: Johanna Viitanen
Alueella on tehty hakkuu 2000-luvun alkupuolella, mutta se on yllättävän hyvässä kunnossa moton jäljistä huolimatta.
– Vesitalous oli paikoin yllättävän hyvässä kunnossa. Lajit ovat pärjänneet siellä motolla ajelun ja hakkuun jälkeen. Se kertoo siitä, että jos alue jätettäisiin rauhaan, niillä olisi varmaan siellä ihan mukavat olosuhteet.
Johanna Viitanen sanoo, että lähdealue kuuluu yhtenäisempään alueeseen, jonka vierestä lähtee puro. Alueen läpi aiemmin kulkenut sähkölinja on nyttemmin kaivettu maan sisään.
– Jos tämä kaikki saataisiin säästettyä ja se jäisi sellaiseksi, mitä se on tällä hetkellä ja ehkä jotain pientä ennallistamistakin tehtäisiin, riksulaisilla olisi siinä tosi hieno luontohelmi.
Lähdealueen omistaa kaupunki. Lähde on ollut kaupungin tiedossa ainakin vuodesta 2007. Alun perin vuosien 2007–2008 kaavassa se salli paikalle teräspalvelukeskuksen rakentamisen.
Sitä ei koskaan rakennettu.
Avaa kuvien katselu
Märkäpintojen reunojen tyypillistä maksasammalten sekakasvustoa koivunlehtien alla. Kuva löytyy myös laji.fi-sivustolta. Kuva: Johanna ViitanenAluehallintovirasto ratkaisee lähteen kohtalon
Riihimäen elinvoimajohtaja Anna-Riitta Kujala kertoo, että kaupunki on tarkistanut asemakaavan ajanmukaisuuden. Se oli päätettävänä elinvoimalautakunnassa syyskuussa 2024.
Kujala kertoo, että asemakaavan osalta arvioitiin tuolloin kaavaa suhteessa alueen luontoarvoihin. Siinä huomioitiin myös alueella olevia luonnontilaisia lähdepurkaumia, noroja, purolehtoja ja niistä tehtyjä selvityksiä.
– Lähtökohtaisesti meidän näkökulmastamme alueen käyttötarkoitus ei ole muuttunut siitä, kun kaavaa on alun perin laadittu. Silloin sinne edellinen toimija on hakenut lähteelle vaarantamiskiellosta poikkeamista ja saanut sen.
Kujalan mukaan kaupunki odottaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöstä vaarantamiskiellon poikkeamisesta. Sen jälkeen se päättää, miten asiassa edetään.
Mikäli virasto myöntää poikkeamisen, kaupunki on valmis etenemään päätöksen mukaisesti. Kujala sanoo, että kaupunki luottaa avin arviointiin.
Hänestä on mahdollista, että lähteen kohtalo voi tuoda mainehaittaa kaupungille. Kujala painottaa, että kaupungin tulee edistää maankäyttöä avoimin prosessein.
Kujalan mielestä kaupunki on kokonaisuutena tehnyt ja tekee pitkäjänteistä työtä luonnonsuojelun puolesta.
Avaa kuvien katselu
Haaraliuskasammalen lähes puhdas kasvusto vesirajassa. Kuva: Johanna Viitanen
Kaupungin ympäristönsuojelusuunnittelija Jenni Lehtonen ei halua kommentoida varsinaista kaavatyötä kaavoittajien puolesta.
Hän kertoo, että kaupungin ympäristöpuoli on osallistunut luonnontilaisen lähteen vaarantamiskiellosta poikkeamisen lupakäsittelyyn, kun aluehallintovirasto on pyytänyt lausuntoa hakemuksesta.
– Ympäristönsuojelun viranomaista edustavana tahona toivoisin, että arvokkaat kohteet kohteet tunnistetaan ja mahdollisuuksien mukaan säilytetään, mutta ymmärrän myös nämä muut maankäytön haasteet.
Asukas: ”Nyt pitäisi painaa jarrua”
Haapahuhdan kaupunginosassa asuva Pia Pohjantalo käy usein metsässä, jonka toisella laidalla lähdealue sijaitsee. Paikka on Pohjantalon lähimetsä, jonne hän pääsee kävellen kotoaan arjen kiireiden keskellä.
– Se on sellainen rauhoittumisen paikka. Olen aina sanonut, että metsä on minulle vähän niin kuin kirkko. Se on paikka, jossa mieli lepää. Jos on stressaavaa, metsä auttaa.
Pohjantalo toivoo, että kotikaupunki Riihimäki huolehtisi asukkaiden lähimetsien säilymisestä. Niitä ei ole enää kovin paljoa jäljellä. Oman lähimetsän kohtalo tietysti huolettaa eniten.
– Nyt pitäisi painaa jarrua ja selvittää, voiko sinne ihan tuosta noin vain rakentaa jotain datakeskusta. Nyt maltti olisi valttia. Oikeasti selvitettäisiin ensin, mitä siellä metsässä on. Sieltä voi löytyä aarteita, mitä ei kannata tuhota.
Lähimetsä lähteineen on tärkeä Pia Pohjantalolle
Murto-osa lähteistä jäljellä
Suomen Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on jättänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle muistutuksen, jonka mukaan poikkeamislupaa ei voida myöntää. Erityisasiantuntija Lauri Kajander SLL:n Uudenmaan piiristä sanoo, että lähde on vesilailla suojeltu.
Hakkuusta huolimatta alueen vesitalous on säilynyt luonnontilaisena.
– Siksi siinä on kuitenkin säilynyt se lähde elinympäristö. Joten jos se saa olla siinä rauhassa, se voi palautua ja kehittyä vielä arvokkaammaksi.
Lähteet on arvioitu Etelä-Suomessa erittäin uhanalaiseksi luontotyypiksi. Kajander toteaa, että luonnontilaisia lähteitä on jäljellä murto-osa.
Niitä on tuhottu paljon metsätalouden ja ojituksen sekä rakentamisen yhteydessä. Isommissa lähteissä tuhoa ovat tehneet erilaiset vedenottohankkeet ja kaivot.
– Ei ole perusteltua tuhota niitä yhtään enempää, jos ei ole pakko. Tällainen yksittäinen rakennushanke ei ole siihen pakottava syy, Kajander sanoo.