Yksityislääkärien Kela-korvausta leikataan, mutta valtaosa uusista säästöesityksistä ajoittuu vasta vuoteen 2027. Hallitus haluaa varjella talouskasvua, Ari Hakahuhta kirjoittaa.
Avaa kuvien katselu
Hallitus korostaa budjettiesityksestään kasvutoimia ja työllisyyspakettia, ei leikkauksia. Pääministeri Petteri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra hallituksen budjettineuvotteluissa tiistaina. Kuva: Silja Viitala / Yle
Ari Hakahuhta
Petteri Orpon (kok.) hallituksella oli budjettiriihen lopuksi kova tahto osoittaa, ettei budjettiesitys ole pelkästään saksikäsi Riikka Purran (ps.) näytös. Hallitus, Purra mukaan lukien, haluaa leikkauksista huolimatta osoittaa olevansa myös talouskasvun ja työllisyyden asialla.
Pyrky on ymmärrettävää. Jos hallitus jatkaisi vain leikkauksista puhumista, Matti Meikäläinen sitoisi kukkaron nyörinsä entistä tiukemmin kiinni ja säästäisi rahansa.
Valtaosa uusista leikkauksista kohdistuu vasta vuoteen 2027. Ensi vuodelle leikkauksia on 224 miljoonan euron edestä, seuraavalle jo miljardin euron verran.
Matti Meikäläinen löytää edestään ensi vuoden uusista leikkauksista esimerkiksi yksityislääkärin Kela-korvauksen palauttamisen aiempaan kahdeksaan euroon nykyisen kolmenkymmenen euron sijaan.
Tosin pitää muistaa, että hallitus on jo aiemmin tehnyt säästöpäätöksiä esimerkiksi valtionhallinnon menoihin. Ne osuvat myös ensi vuoteen. Voimaan tulee lisäksi ammattiyhdistysten jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto.
Kasvutoimien ja työllisyyspaketin pitäisi rohkaista ihmisiä ostoksille
Kotimaisella kysynnällä voi auttaa talouskasvua vauhtiin. Se vaatii kuitenkin kuluttajien luottamusta oman työpaikan säilymiseen tai työpaikan saamiseen. Siihen Petteri Orpo yrittää nyt puhkua luottamusta.
Hallitus haluaa, että ensi vuoden budjettiesitys muistetaan etenkin kahdesta asiasta: kasvutoimista ja työllisyyspaketista. Ne ovat keinot, joilla hallitus yrittää auttaa talouskasvua.
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen toivoikin loppuiltapäivästä, että kuluttajien pitäisi uskaltaa lähteä taas ostoksille.
Avaa kuvien katselu
Mielenosoittajia valtioneuvoston juhlahuoneiston edustalla maanantaina. Leikkaukset uhkaavat esimerkiksi Sininauhaliiton Satakunnan jäsenjärjestön toimintaa. Kuva: Silja Viitala / Yle
Ostoksille lähtöä hallitus yrittää vahvistaa täsmätoimilla työllisyyden parantamiseksi. Mitään valtavia hankkeita ei ole luvassa, mutta jotain kuitenkin.
Alle 30-vuotiaita nuoria yritetään saada töihin työllistymissetelin avulla. Työllistymisseteliä voivat käyttää yritykset, joitka sitoutuvat vähintään puolen vuoden työllistämiseen.
Lisäksi rakennusalan elpymistä vauhditetaan korkotukilainoilla. Pienten yrittäjien työllistämiskykyä yritetään parantaa. Lokakuun loppuun valmistellaan vielä erillinen kasvupaketti.
Omalla tavallaan kasvua vauhdittaa puolustusmäärärahojen suuri lisäys, kuuden miljardin euron uudet tilausvaltuudet. Summa on moninkertainen verrattuna tämän vuoden tilausvaltuuksiin.
Valtion tulo- ja menoarvion alijäämä eli käytännössä uuden velan ottotarve suurenee siitä, mitä hallitus vielä keväällä odotti. Yksityiskohta kertoo, että talouden kasvu ei ole päässyt kevään jälkeen odotetusti vauhtiin. Valtiolle ei kerry verotuloja odotetusti.
Ministerien puheissa talouskasvu on taas aivan nurkan takana
Orpo on jo useamman kerran vaalikauden aikana luvannut talouskasvun olevan aivan nurkan takana, ja niin lupasi nytkin. Tällä kertaa hän saattaa olla lähempänä oikeaa veikkausta kuin kertaakaan aiemmin, mutta satavarmaksi sitä ei voi luvata.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kuulosti tämän päivän arvioissaan pessimistisemmältä kuin esimerkiksi finanssikonserni OP ennusteessaan. OP nosti ennustettaan ensi vuoden talouskasvusta aiempaa parempaan suuntaan.
Valtiovarainministeriön oma ennuste oli ministereillä budjettineuvotteluissa käytössä. Tuo ennuste julkistetaan 22. syyskuuta yhtä aikaa hallituksen yksityiskohtaisen budjettiesityksen kanssa.
Vuoteen 2027 painottuvilla leikkauksilla hallitus laskeskelee kykenevänsä vakauttamaan velkasuhteen vaalikauden loppuun mennessä. Virkahenkilöiden laskelma, onnistuuko vakautus vai ei, saadaan siis kolmen viikon kuluttua.
Tämän syksyn budjettiriihi tuli tunnetuksi myös rasismikeskusteluriihenä. Budjettiriihen ensimmäinen päivä kului siihen, kun hallituspuolueiden puheenjohtajat puivat rasismilla flirttailua ja sopivaa keskustelutyyliä maahanmuutosta.
Ja kuinka ollakaan, maahanmuuttokeskustelu liittyy myös talouskasvuun.
Ylen haastattelussa Suomen Pankin pääjohtaja sanoi, että Suomi tarvitsee nettomaahanmuuttoa, jotta talouden pyörät pysyvät pyörimässä ja julkinen velka saataisiin hallintaan.