Suomi
  • Eurooppa
  • Otsikot
  • Suomi
  • Ulkomaat
  • Talous
  • Teknologia
  • Tiede
  • Viihde
  • Urheilu
  • Terveys

Categories

  • Avaruus
  • Elokuvat
  • Fysiikka
  • Internet
  • Julkkikset
  • Kirjat
  • Laitteet
  • Luonto
  • Mobiili
  • Musiikki
  • Otsikot
  • Perinnöllisyystiede
  • Suomi
  • Taiteet ja suunnittelu
  • Talous
  • Teknologia
  • Tekoäly
  • Televisiot
  • Terveys
  • Tiede
  • Tieteellinen laskenta
  • Ulkomaat
  • Urheilu
  • Viihde
  • Virtuaalitodellisuus
  • Ympäristö
Suomi
  • Eurooppa
  • Otsikot
  • Suomi
  • Ulkomaat
  • Talous
  • Teknologia
  • Tiede
  • Viihde
  • Urheilu
  • Terveys
Mitä jos internet lakkaisi toimimasta? Selvitimme, mihin netin kaatuminen voisi johtaa
IInternet

Mitä jos internet lakkaisi toimimasta? Selvitimme, mihin netin kaatuminen voisi johtaa

  • 12.08.2025

Oletko joskus miettinyt, kuinka laajoja vaikutuksia internetin kaatumisella olisi? Ääritapauksissa ihmisiä kuolisi, kertoo asiantuntija.

Viime kuukausien aikana sosiaalisessa mediassa on keskusteltu siitä, mitä tapahtuisi, jos internet lakkaisi toimimasta. Keskusteluun on innoittanut esimerkiksi Netflixiin loppuvuodesta 2023 ilmestynyt elokuva Leave the world behind. Elokuva käsittelee sitä, millaisen maailmanlaajuisen katastrofin teknologian pettäminen, kuten internetin kaatuminen, aiheuttaisi.

Tietojenkäsittelytieteilijä Danny Hillis sanoi jo vuonna 2013 Ted talk -puheessaan, että ihmiset harvoin ymmärtävät, mihin kaikkeen internetiä tarvitaan.

– Kukaan ei ajattele käyttävänsä internetiä, kun tankkaa autoonsa bensa-asemalla tai istuu lentokoneessa, joka lähtee juuri lentoon, Hillis totesi puheessaan.

Oikeasti nämäkin asiat vaativat internetin toimintaa.

Oletko siis joskus miettinyt, mitä tapahtuisi, jos internet lakkaisi toimimasta?

Meitä kysymys on askarruttanut, joten pirautimme asiantuntijalle ja selvitimme.

Huoltovarmuuskeskuksen suunnitteluyksikönjohtaja Jarna Hartikainen toteaa, että internetin kaatuminen vaikuttaisi ensi kädessä arkisten asioiden hoitoon: jumppatuntien varaamiseen, sään tarkistamiseen puhelimesta, ostosten maksamiseen ruokakaupassa tai auton tankkaamiseen huoltoasemalla. Muutaman tunnin tai päivän katko internetissä paikallisesti ei Hartikaisen mukaan vielä aiheuttaisi täyttä katastrofia, mutta häiritsisi arkea ja yritysten toimintaa.

Internetiä tarvitaan kuitenkin yllättävän moneen muuhunkin asiaan kuin yhteydenpitoon tai tiedon etsimiseen.

– Useat palvelut tarvitsevat toimiakseen internetiä ainakin välillisesti. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi maksaminen, sähköverkot, vesilaitokset ja ruuan jakelu, Hartikainen luettelee.

Pidempiaikaiset vaikutukset olisivat todennäköisesti suuria

Jos internet kaatuisi maailmanlaajuisesti muutamien tuntien sijasta useiksi viikoiksi tai jopa kuukausiksi, vaikutukset olisivat laajat ja varsin ennakoimattomat. Alan asiantuntijoillakaan ei ole kaiken kattavaa vastausta siihen, mitä kaikkea tapahtuisi, jos internet lakkaisi toimimasta tyystin joka puolella maailmaa.

Brittiläinen tiedelehti BBC Science Focus kertoo artikkelissaan, että jos internet ei toimisi kuukausiin, suurimmasta osasta maailmaa olisi katkennut sähköt. Nykyaikainen sähköverkko käyttää internetiä ja sisäverkkoja voimalaitosten ja sähköasemien koordinoinnissa. BBC:n jutussa kerrotaan myös, että kuukausien katko internetissä aiheuttaisi mellakoita ja varkauksia, sillä ruuasta, päivittäistavaroista ja polttoaineesta olisi pulaa.

Jos internet ei toimisi kokonaiseen vuoteen, BBC:n mukaan nykyinen talous romahtaisi täysin ja maailma taantuisi 1930-luvun tasolle.

Hartikainen ei allekirjoita väitettä täysin. Hänen mukaansa on vaikeaa arvioida, kuinka paljon yhteiskunta menisi ”ajassa taaksepäin”, jos internet lakkaisi toimimasta kuukausiksi tai vuosiksi.

– Taantuisiko yhteiskunta 1930-luvun, 80-luvun vai 90-luvun tasolle – sitä on vaikea sanoa, se on spekulointia.

Internetistä on kuitenkin tullut Hartikaisenkin mukaan nykyisen kaltaisen elämän edellytys.

– Maapallon väestö on kasvanut, ja väestön elossa pysyminen edellyttää sitä, että ruokaa tuotetaan ja jaellaan läpi globaalin toimitusketjun tehokkaasti ja esimerkiksi sairaalalaitteet toimivat. Digitaaliset järjestelmät ja internet tuovat palveluille merkittävää lisäsuorituskykyä, jota nykyinen väestömäärä ja ainakin elintaso tarvitsee, Hartikainen toteaa.

– Ääritapauksissa internetin toimimattomuus johtaisi siis siihen, että ihmisiä kuolisi. Nykyisen ihmismäärän elättäminen on käytännössä mahdotonta ilman internetiä.

Myös F-Securen asiantuntija Mikko Hyppönen vertasi MTV3:n haastattelussa, että tulevaisuudessa internetin kaatuminen voisi olla sama asia kuin maailmanlaajuinen sähkökatkos. Tulevaisuudessa mikään yhteiskunta ei kestäisi vuosia kestävää sähkökatkosta – eikä myöskään katkosta internetissä, sillä verkosta on kehittymässä yhteiskunnalle elintärkeä.

– Ennen pitkää ihmisiä kuolee, jos netti ei toimi, Hyppönen totesi.

72 tunnin sääntö

Leave the world behind -elokuvan hengessä internetkansa on pohtinut myös sitä, miksi ihmeessä useat miljardöörit kuten Mark Zuckerberg ovat rakennuttaneet itselleen maanalaiset bunkkerit – ja vieläpä juuri nyt, kun Leave the world behind -elokuvassa on maalailtu apokalyptisiä uhkakuvia. Samassa yhteydessä somessa on pohdittu, voisiko aurinkotuuli tai avaruusmyrsky vaikuttaa internetin toimintaan. Ainakin teoriassa esimerkiksi voimakas aurinkotuuli voisi katkaista sähköt tai kaataa internetin.

Mitään aktiivista uhkaa tällä hetkellä ei Hartikaisen mukaan ole. Toimivaa internetiä tarvitsevat kaikki, joten ei ole kenenkään intressien mukaista kaataa sitä.

– Teknisiä vikaantumisia ja häirintää sen sijaan on ajoittain. Järjestelmät on rakennettu häiriöitä sietäviksi ja toisiaan paikkaaviksi, jotta korjaukset ovat nopeita ja vaikutukset jäävät rajallisiksi, Hartikainen toteaa.

Se, että kaikki menisi vikaan kerralla ja pitkäaikaisesti on Hartikaisen mukaan äärimmäisen epätodennäköistä.

– Tällaisiin tilanteisiin on kuitenkin ihan hyvä jokaisen varautua. On ihan realistista pohtia, miten itse toimisi, jos kauppojen ruuanjakelussa, sähkön saannissa tai internetissä olisi tilapäisiä katkoksia, Hartikainen sanoo.

Suomessa viranomaisten ja järjestöjen mukaan jokaisella tulisi olla kotonaan 72 tunnin kotivara asioista, joilla pärjää kotona kolme päivää. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi ruoka, vesi, lääkkeet ja varavirta.

Hartikaisen mukaan Huoltovarmuuskeskus on yhdessä yritysten ja viranomaisten kanssa varautunut erilaisiin tilanteisiin.

– Esimerkiksi kahden vuoden välein järjestettävässä TIETO-harjoituksessa harjoitellaan yhteistoimintaa tilanteissa, joissa esimerkiksi Suomen internetyhteyksiä ja digitaalisia järjestelmiä jollakin tavalla häirittäisiin.

Artikkelia varten on haastateltu myös Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntijaa Matias Mesiää.

Lue lisää: Sotatieteiden tohtori Saara Jantunen kertoo, millainen on hyvä kotivara – selviytymiseen tarvitaan muutakin kuin ruokaa ja vettä

  • Tags:
  • FI
  • Finland
  • Finnish
  • Ilta-Sanomat
  • Internet
  • Suomi
  • Technology
  • Teknologia
Suomi
www.europesays.com