Sudet tappoivat viime viikolla useita laitumella olleita lampaita ainakin kolmella eri tilalla Salon seudulla.

Torstaina susi kävi Perttelissä Herrakunnan Lammas Oy:n kotipihan laitumella ja tappoi 12 lammasta. Vain yksi niistä oli syöty. Kiikalassa sudet tappoivat viime viikolla lampaita sekä Nietosvaaran että Uotilan tiloilla.

Luontaisesti sudet elävät ja saalistavat perhelaumana.

Nietosvaaran lammastilalla on koettu tänä vuonna peräti kuusi susihyökkäystä. Niissä on kuollut yhteensä kolmisenkymmentä lammasta. Viime viikolla menehtyi kaksi.

Isäntä Heikki Nietosvaara toivoo suden kannanhoidollisen metsästyksen sallimista. Hän toteaa, että sen avulla susiin saataisiin palautettua pelko ihmisiä kohtaan.

– Kun ihmispelon saisi takaisin, ne eivät tulisi pyörimään pelloille. Karhuja ja ilveksiäkin seudulla liikkuu, mutta ne väistävät ihmisiä eikä niistä ole ollut haittaa lampaille.

Nietosvaaralla on kesäisin eri puolilla Kiikalaa laiduntamassa 600 uuhta ja 700 karitsaa.

Salon seudulla lampaat voivat säiden salliessa laiduntaa toukokuun puolivälistä lokakuun loppuun. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Rekijoella Uotilan lammastilan laitumilla sudet ovat käyneet tänä vuonna kahdesti. Ensimmäisessä hyökkäyksessä kuoli viisi lammasta ja viime viikon hyökkäyksen seurauksena kolme.

Uotilan laitumilla on kesäaikaan noin 2 000 lammasta monessa eri paikassa.

– Viime vuonna meillä ei tapahtunut yhtään susivahinkoa ja vain yksi ilvesvahinko. Susia ei tallentunut edes Riistakeskuksen laitumillemme asettamiin kameroihin. Sitä edellisenä vuonna menetettiin useampia lampaita joenrantalaitumilta, isäntä Heikki Uotila kertoo.

Isoin osa Uotilan kokemista susivahingoista on jokirantojen lammaslaitumilta. Rannoilla ei ole asutusta, joten saalistajat pääsevät liikkumaan rauhassa.

– Aina pelkona on myös se, että susihyökkäysten yhteydessä häviää eläimiä, joita ei koskaan löydetä. Osa voi mennä jokeen ja hukkua, Heikki Uotila toteaa.

Hän sanoo, että susivahinkojen määrä kasvaa yleensä syksyllä.

– Pahin aika alkaa olla nyt, kun yöt ovat jo pimeitä.

Tuhansia lampaita laiduntaa monilla laitumilla eri puolilla Salon seutua. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Suomen Riistakeskus myönsi elokuussa Kiikalan alueelle poikkeusluvan yhden suden kaatamiseen. Lupa myönnettiin karjankasvatukselle aiheutuvan erityisen merkittävän vahingon ehkäisemiseksi.

Poikkeuslupa on voimassa syyskuun puoliväliin asti. Metsästyksen johtajan mukaan jahdin toteuttaminen on kuitenkin haasteellista. Tähän vuodenaikaan näkyvyys on huono, sillä valon määrä on vähentynyt merkittävästi eikä maassa ole vielä lunta, josta saisi tehtyä jälkihavaintoja.

Sudet verottivat menneenä kesänä salolaisia lampaita myös pääkaupunkiseudulla. Herrakunnan lampaista 16 kuoli heinäkuussa susihyökkäyksessä Kirkkonummella, jossa ne olivat laiduntamassa perinnebiotooppeja Metsähallituksen alueella. Yksitoista menetti henkensä hyökkäyksessä ja viisi piti lopettaa niiden saamien vammojen takia.

Susihyökkäysten lampaille aiheuttamat vahingot eivät rajoitu pelkkiin hengenmenetyksiin. Herrakunnan lammastilan isäntä Jaakko Jussila kertoi todenneensa, että susihyökkäyksestä hengissä selvinneet lampaat eivät välttämättä tule enää tiineiksi eivätkä ole tuottavia (SSS 22.7.2025).

  • Lampaat voivat laiduntaa luonnonniityillä, pelloilla, metsissä, saarissa ja missä tahansa luontokohteessa, jossa niille on riittävästi sopivaa syötävää.
  • Laiduntaminen on tärkeää lampaiden hyvinvoinnin ylläpitämiseksi, sillä laitumella ne saavat toteuttaa luontaista laumakäyttäytymistä ja liikkua vapaasti.
  • Hyvin suunniteltu laidunnus on ekologinen ja edullinen ruokintatapa.
  • Laidunnuksen avulla voidaan myös hoitaa maisemaa ja säilyttää luonnon monimuotoisuutta.

Lähde: Pro Agria

​