Millaista elämä on Yhdysvaltojen territoriossa? IS vieraili saarella, jonka presidentti Donald Trumpin riitely nosti uutisiin.
San Juan, Puerto Rico
Lue tiivistelmä
Ilta-Sanomien reportaasi Puerto Ricosta kuvaa elämää Yhdysvaltain territoriossa, jossa sähköverkko on yhä kriisissä lähes 10 vuotta hurrikaani Marian jälkeen.
Saari tarjoaa vertailukohdan siihen, miltä Grönlannin hallinnointi voisi näyttää, jos presidentti Donald Trump saisi toiveensa läpi sen ostamisesta.
Puerto Ricon asukkaat ovat Yhdysvaltain kansalaisia, mutta eivät voi äänestää presidentinvaaleissa, ja saaren talous nojaa vahvasti liittovaltion tukirahoihin.
Sosiologian professori Rashid Marcano Rivera kuvaa sähkökatkoja arkipäiväisiksi ja sanoo järjestelmän olevan rakennettu pitämään lahjakkaimmat poissa.
Nukkuminen oli mahdotonta. Yö oli tukahduttavan kuuma, mutta ilmastointia ei voinut käyttää.
Professori Rashid Marcano Riveran, 37, ainoa apu oli äidin ostama paristokäyttöinen tuuletin. Se toimi muutaman tunnin, kunnes akku loppui.
Sähkökatko jatkui jo toista vuorokautta. Lähes koko Puerto Ricon saari oli pimeänä.
Kaduilla ja kauppakeskuksissa vallitsi kaaos. Ihmiset etsivät wifiä ja sähköä. Uutisia tilanteesta sai vain lähibaarin radiosta.
Ruoka kotona uhkasi pilaantua, joten hän haki huoltoasemalta styroksisen kylmälaukun ja jääpaloja ja improvisoi niistä väliaikaisen jääkaapin.
Tämä ei ollut sellaista elämää, jota Rivera oli suunnitellut, kun hän päätti palata San Juaniin vietettyään seitsemän vuotta Yhdysvaltain Indianassa. Hän saapui kotiin tuoreen tohtoritutkinnon kanssa ja täynnä toivoa.
– Ajattelin naiivisti, että tulisin takaisin ja auttaisin korjaamaan saaren tilanteen.
– Mutta ehdin katua päätöstäni monta kertaa.
Rashid Marcano Rivera ja hänen aviomiehensä Gary Piercefield-Arthur muuttivat San Juaniin Indianasta. Kuva: Nelli Lapintie
Iltapäivän aurinko porottaa kuumana, vaikka on vasta maaliskuu. Puerto Ricon pääkaupungissa San Juanissa on meneillään kevätlomasesonki. Vanhan kaupungin kadut ovat täynnä juhlivia ja humalaisia amerikkalaisopiskelijoita.
Katujen reunoilla risteilee sotkuisia sähköjohtoja, joita sähkötolpat kuljettavat vaarallisen näköisesti. Tolppien juurella katukanat ja -kukot etsivät ruuan tähteitä.
Riveran kuvaama kauhujen yö sähkökatkoksen keskellä ei ollut Puerto Ricossa ainut laatuaan. Sähköverkon ongelmat saarella ovat jatkuvia ja vakavia.
Sähköverkko tuhoutui pahoin vuonna 2017 iskeneen hurrikaani Marian aikana. Hurrikaani surmasi saarella liki 3 000 ihmistä.
Vuonna 2026 sähköverkkoa ei ole vieläkään korjattu kokonaan. Korruptio ja julkisten varojen väärinkäyttö ovat saaneet paikallisten luottamuksen paikallishallintoon romahtamaan.
Dronekuva näyttää sähkökatkon pimentämän Puerto Ricon uudenvuoden aattona 2024. Kuva: Ricardo Arduengo / REUTERS
Uudenvuoden aaton sähkökatkos jätti lähes koko saaren ilman sähköä. Kuva: Ricardo Arduengo / REUTERS
Saari on esimerkki siitä, miten Yhdysvallat hallinnoi maalle kuuluvia autonomisia alueitaan.
Puerto Rico tarjoaa vertailukohdan esimerkiksi siihen, miltä Grönlannin hallinnointi voisi näyttää, jos presidentti Donald Trump saisi toiveensa läpi sen ostamisesta.
Fakta
Ei samoja oikeuksia
-
Puerto Ricon asukkaat ovat Yhdysvaltain kansalaisia, mutta ilman samoja oikeuksia.
-
Yhdysvallat sai saaren vuonna 1898 sotasaaliina Espanjalta. Aikalaiset viittasivat paikallisiin ”villeinä heimoina” ja ”vieraina rotuina”. Puerto Ricosta tuli paikka, joka kuuluu Yhdysvaltoihin, mutta ei ole silti osa sitä.
-
Puertoricolaisista tehtiin Yhdysvaltain kansalaisia vuonna 1917 osittain siksi, että heidät voitaisiin kutsua palvelukseen ensimmäiseen maailmansotaan. Saarella asuvat eivät edelleenkään voi äänestää presidentinvaaleissa.
-
Yhdysvallat on käyttänyt aluetta myös laivaston tukikohtana, jättäen jälkeensä ympäristöön levinneitä myrkkyjä.
Puerto Rico on ollut tänä keväänä poikkeuksellisen näkyvästi uutisissa supertähti Bad Bunnyn ansiosta. Latinoartistin maaliskuinen esitys Super Bowlissa sai Trumpin raivostumaan.
Trump on saarella epäsuosittu. Yli 70 prosenttia puertoricolaisista tuki presidentinvaaleissa Harrisia.
Kaikesta huolimatta moni paikallinen haaveilee saaren olevan vielä joskus osavaltio. Myrskyt, maanjäristykset, sähkökatkokset ja talouskriisi ovat murentaneet uskoa nykyjärjestelmään, vaikka sillä riittää myös kannattajia.
Osa kannattaa saaren muuttamista Yhdysvaltain osavaltioksi, osa itsenäisyyttä ja osa nykyisen itsehallintoaseman säilyttämistä. Vuoden 2024 kansanäänestyksessä osavaltioksi ryhtyminen sai merkittävästi eniten ääniä, mutta äänestys ei ollut sitova.
Katuja reunustavat sotkuiset sähköjohdot ovat tyypillinen näky San Juanin kaduilla. Kuva: Nelli Lapintie
Paikallisia istuskeli varjossa aukiolla Rio Piedrasin asuinalueella maaliskuussa. Kuva: Nelli Lapintie
Supertähti Bad Bunny näkyy San Juanissa monessa kadunkulmassa. Latinoartisti osti hiljattain Rio Piedrasista kokonaisen kerrostalon, ja nimesi sen La Gabrielaksi. Kuva: Nelli Lapintie
Koirat, kissat, kanat ja kukot ovat San Juanin kaduilla yleinen näky. Kuva: Nelli Lapintie
Clara Mateo, 66, pesee kotinsa edustalla olevaa katua puutarhaletkulla, keskipäivän kuumuudessa. Hän asuu miehensä Josen kanssa pientalossa Río Piedrasin asuinalueella.
Mateo on pettynyt Puerto Ricon paikallishallintoon. Hän uskoo, että itsenäisyys johtaisi Venezuelan kaltaiseen tilanteeseen.
– Itsenäisyys ei ole täällä realistinen vaihtoehto. Puerto Rico on liian riippuvainen liittovaltion rahoituksesta, Mateo sanoo.
Sähkökatkokset ovat heidän arjessaan aiempaa harvinaisempi ongelma, mutta sähkön jännitteen raju heittely tuo jatkuvia haasteita arkeen.
Alkujaan Dominikaanisesta tasavallasta kotoisin olevat Mateot harkitsevat Yhdysvaltojen mantereen puolelle muuttamista. Aikuiset lapset asuvat Virginiassa ja Pennsylvaniassa. Elämä siellä olisi helpompaa.
– Trump yrittää korjata asioita täällä, mutta tilanne on karkaamassa käsistä. Ongelma ei ole liittovaltion hallitus, vaan paikallishallinto.
Trumpin maahanmuuttopolitiikka ja maahanmuuttajien kohtelu kuitenkin huolestuttaa heitä, vaikka he ovatkin kansalaisia.
– Maahanmuuttajat tekevät raskaimmat työt. Yhdysvallat tarvitsee heitä. Kuka amerikkalainen muka työskentelisi farmeilla ja duunarihommissa?
Clara Mateo, 66, pesi kotinsa edustaa maaliskuisena aamupäivänä. Sähkön heittely tuo haasteita arkeen katkosten ohella, ja sähkölaitteiden kanssa pitää olla siksi varovainen. Kuva: Nelli Lapintie
Clara ja Jose Mateo muuttivat aikanaan Puerto Ricoon Domenikaanisesta Tasavallasta. Nyt he haaveilevat muutosta Yhdysvaltoihin mantereen puolelle. Kuva: Nelli Lapintie
Kuten Mateot, moni puertoricolainen joutuu varautumaan sähkön heittelyyn ja katkoihin päivittämällä kotien sähköjärjestelmiä.
Erityisen kalliiksi se tulee yrityksille, joiden toiminta on jatkuvasta sähköstä riippuvaista.
– Sähkö on tähtitieteellisen kallista, kahvilaa ja pesulaa vaimonsa kanssa San Juanissa pitävä Eddie Diaz huokaa.
Epäluotettavan sähköverkon vuoksi hän on joutunut asentamaan kahvilaan ja viereiseen pesulaan aurinkopaneeleja ja ylijännitesuojia. Niiden hintalappu on ollut yli 75 000 dollaria.
Jos sähkökatkoihin ei varaudu itse, ei yritys selviä. Monella yrittäjällä ei kuitenkaan ole siihen rahaa.
Sähkö ei ole ainoa asia, joka tekee yrittämisestä kallista. Toimintaa rajoittaa myös niin sanottu Jones Act.
Laki määrää, että Yhdysvaltojen satamien välillä kulkeva tavara on kuljetettava yhdysvaltalaisilla aluksilla.
Kriitikoiden mukaan se nostaa tuntuvasti hintoja. Moni paikallinen kamppailee rajusti nousseiden elinkustannusten kanssa, mikä puolestaan vähentää kulutusvoimaa.
Diaz sanoo ymmärtävänsä kansallisidentiteetin merkityksen, mutta Yhdysvaltain osavaltiona elämä helpottuisi yrittäjälle monella tavalla.
– Nyt saamme vain murusia Yhdysvalloilta. Osavaltiona saisimme tasavertaisen osuuden tuesta. Pelkään, että emme pysty uuden katastrofin iskiessä huolehtimaan itsestämme.
Kahvilanpitäjä Eddie Diaz uskoo, että sähkönjakelukriisiin olisi parempaa apua tarjolla, jos Puerto Rico olisi Yhdysvaltain osavaltio itsehallintoalueen sijaan. Kuva: Nelli Lapintie
Vaikka saaren talous on viime vuosina elpynyt, on se tosiasiassa näyttänyt paperilla todellisuutta paremmalta, Puerto Ricon kauppakamarilta kerrotaan IS:lle.
Työttömyys on laskenut, turismi on kasvussa, rakentaminen näkyy ja verotuloja on kertynyt, mutta kasvu nojaa poikkeuksellisen paljon liittovaltion rahaan. Hurrikaani Marian, maanjäristysten ja pandemian jälkeiset tuet ovat kuitenkin joko loppuneet tai loppumassa.
Se, mitä Puerto Ricon taloudelle tapahtuu ilman tukirahoja, on vielä epävarmaa. Kauppakamarin edustajan mukaan käytännössä 40 senttiä jokaisesta saarella käytetystä dollarista tulee tällä hetkellä liittovaltion varoista.
San Juanissa useita rahoitusalan yrityksiä pyörittävän Mikel Eguía Moredan mukaan kasvu hyödyttää ennen kaikkea niitä, joilla on jo rahaa. Heihin kuuluvat esimerkiksi kiinteistöalan menestyjät.
– Keskiluokka sen sijaan ei saa minkäänlaista apua. Heille ei ole paikkaa markkinoilla.
Hurrikaani Maria runteli Puerto Ricoa syyskuussa vuonna 2017, ja tuhojen korjaaminen on yhä kesken. Kuva Utadosta helmikuussa 2018. Kuva: Alvin Baez / Reuters
Villa Hugon laiton hökkelikylä syntyi sen jälkeen, kun vuoden 1989 hurrikaani Hugo jätti tuhansia kodittomiksi. 2017 tuhoja teki jälleen uusi hurrikaani. Kuva: Carlos Garcia Rawlins / Reuters
Noin puolen tunnin ajomatkan päässä San Juanin keskustan turistikohteista sijaitsee näyttävä Puerto Ricon yliopiston kampus. Korkeilta porteilta alkavaa bulevardia reunustavat suuret ja hyvin hoidetut palmupuut.
Yliopisto on monella tapaa symbolinen paikka. Täällä opiskelee saaren tulevaisuus. Mutta Puerto Ricon kehittämisen sijaan yhä useampi lähtee täältä Yhdysvaltain mantereelle paremman tulevaisuuden perässä.
Puerto Ricon syntyvyys on romahtanut. Väestön keski-ikä on noussut reilusti yli neljänkymmenen.
Korkea keski-ikä näkyy jo katukuvassa. Suuri osa vastaantulijoista on keski-ikäisiä tai iäkkäämpiä.
Rashid Rivera on poikkeus. Hän on hallinnon unelmapalaaja: kolmekymppinen ja korkeakoulutettu.
Rivera työskentelee täällä yliopistokampuksella sosiologian professorina. Hän opiskeli itse yliopistossa ensimmäisen tutkintonsa.
Hänen omien opiskeluaikojensa jälkeen yliopiston rahoitusta on leikattu rajusti.
– Palaaminen oli kuin törmäys todellisuuteen. Kaikki oli muuttunut huonommaksi. Sähkökatkoista on tullut yleisiä ja arkipäiväisiä, ja joudun perumaan opetusta ja siirtämään sitä etäopinnoiksi.
Riveran vuokra-asunnon sähkölasku on noussut pahimmillaan 500 euroon kuukaudessa. Samaan aikaan yliopisto kamppailee talousvaikeuksien kanssa, kun paikallishallinto on leikannut sille annettavaa rahoitusta. Kun Rivera aloitti professorina, hänen ensimmäinen palkkansa oli kuukausia myöhässä. Luottokorttilaskua kertyi.
Kaiken keskellä oli helppoa ymmärtää, miksi kotipaikan nuoret muuttavat vain yhteen suuntaan.
– Järjestelmä on rakennettu pitämään lahjakkaimmat poissa.
Siitä huolimatta hän on päättäväinen: hän haluaa jäädä.
Nykyään saarella asuu myös Riveran aviomies Gary Piercefield-Arthur. He tapasivat Indianassa.
Rashid Rivera ja hänen aviomiehensä haaveilevat perheen perustamisesta Puerto Ricoon. Kuva: Nelli Lapintie
Aviopari asuu kävelymatkan päässä yliopistolta. Matkan varrella on paikallisille kuuluisa kantabaari, jossa on juuri alkamassa Puerto Ricon kansallisen baseball-joukkueen ottelu.
Ihmiset liimautuvat ruutujen ääreen terasseilla ympäri kaupunkia, paikalliset Medalla-oluet käsissään. Kaduilla kaikuu puheensorina ja nauru. Ilma on lämmin vielä auringon laskettuakin.
Rivera ja hänen miehensä kokevat ilmapiirin San Juanissa paikoin Indianaa suvaitsevaisemmaksi ja vapautuneemmaksi. He haaveilevat perheestä. Sen aviopari haluaisi perustaa Puerto Ricossa, kaikista arjen vaikeuksista huolimatta.
Saaren kaltaista yhteisöllisyyttä ei löydä Riveran mukaan mistään muualta. Mantereella hän ikävöi sitä.
– Halusin aina palata, tavalla tai toisella. Nyt en enää ajattele yhtä paljon, että tänne palaaminen olisi ollut virhe.
fakta
Puerto Rico
-
Puerto Rico on Yhdysvaltoihin kuuluva itsehallintoalue, jonka Yhdysvallat sai Espanjalta vuonna 1898. Saaren asukkaat ovat Yhdysvaltain kansalaisia, mutta saarella asuessaan he eivät voi äänestää Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.
-
Puerto Ricon asemasta käydään yhä kiistaa. Osa kannattaa saaren muuttamista Yhdysvaltain osavaltioksi, osa itsenäisyyttä ja osa nykyisen kaltaisen itsehallintoaseman säilyttämistä. Vuoden 2024 kansanäänestyksessä osavaltioksi ryhtyminen sai merkittävästi eniten ääniä, mutta äänestys ei ollut sitova.
-
Saaren sähköverkko on yhä kriisissä lähes kymmenen vuotta Hurrikaani Marian jälkeen. Arvioiden mukaan tuotantokapasiteetissa oli vuonna 2025 merkittävä, jopa kolmanneksen vaje.
-
Sähkökatkot ovat yleisiä ja pitkiä. Vuosina 2021–2024 asiakkaat olivat ilman sähköä keskimäärin 27 tuntia vuodessa, ja vuonna 2024 katkoksia oli keskimäärin 19 asiakasta kohden. Sähkö on samalla selvästi kalliimpaa kuin useimmissa Yhdysvaltain osavaltioissa.
-
Tilannetta pahentaa myös vuosia jatkunut velkakriisi. Vaikka pahin vaihe on ohi, epävarmuus jatkuu erityisesti Yhdysvaltojen tukirahojen ehtyessä. Talousvaikeudet ajavat asukkaita pois saarelta, ja väestö ikääntyy.