Naiset sairastuvat autoimmuunitauteihin miehiä huomattavasti useammin, ja uusi laaja tutkimus antaa ilmiölle aiempaa tarkemman biologisen selityksen.
Australialaisen Garvan Institute of Medical Research -tutkimuslaitoksen johtamassa tutkimuksessa analysoitiin yli 1,25 miljoonaa yksittäistä verisolua lähes tuhannelta mieheltä ja naiselta. Tulokset viittaavat siihen, että naisten immuunijärjestelmä on geneettisellä perustasolla miehiä herkemmin valmiustilassa.
Tutkimus on julkaistu The American Journal of Human Genetics -tiedelehdessä. Alkuperäisestä tutkimuksesta uutisoi Science Alert.
Autoimmuunitaudeissa elimistön oma puolustusjärjestelmä erehtyy hyökkäämään omia kudoksia vastaan. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi lupus eli punahukka ja multippeliskleroosi eli MS-tauti.
Tutkijat löysivät immuunisoluista yli tuhat geneettistä ”kytkintä”, joiden toiminta erosi sukupuolen mukaan. Käytännössä erot geenien aktiivisuudessa näyttävät tarkoittavan sitä, että tulehdusreaktioihin liittyvät reitit ovat naisilla lähtökohtaisesti aktiivisempia.
”Tuloksemme osoittavat, että immuunijärjestelmää täytyy tutkia sukupuoli huomioiden”, sanoo Garvan-instituutin laskennallinen biologi Seyhan Yazar tiedotteessa. ”Vaikka tiedämme, että miesten ja naisten immuunijärjestelmät eroavat toisistaan, monet tutkimukset sivuuttavat nämä erot edelleen. Se voi rajoittaa sitä, kuinka hyvin ymmärrämme sairauksia, ja samalla vinouttaa hoitovaihtoehtoja.”
Tutkimuksessa otettiin verinäytteet 982 osallistujalta. Heistä 564 oli naisia ja 418 miehiä. Tämän jälkeen tutkijat käyttivät yksisolutason rna-sekvensointia, jolla voidaan mitata geenien aktiivisuutta erittäin tarkasti yksittäisissä soluissa.
Tarkastelun kohteena olivat perifeerisen veren mononukleaariset solut eli PBMC-solut. Niihin kuuluu verenkierrossa liikkuvia immuunisoluja, kuten erilaisia valkosoluja.
Kyseessä on tutkijoiden mukaan ensimmäinen kerta, kun sukupuolten välisiä eroja immuunisoluissa on tarkasteltu näin yksityiskohtaisesti. Aiemmista tutkimuksista poiketen soluja profiloitiin yksittäin eikä geenien toimintaa tarkasteltu sekalaisen solujoukon keskiarvona.
Miehillä havaittiin enemmän niin sanottuja ”ensivasteen” monosyytti-immuunisoluja. Niiden geneettinen ohjelmointi painottui solujen ylläpitoon, korjaukseen ja rakentamiseen.
Naisilla puolestaan oli enemmän B- ja T-soluja. Se viittaa mukautuvampaan ja erikoistuneempaan immuunipuolustukseen. Geneettisesti nämä solut näyttivät olevan valmiimpia nopeaan toimintaan.
Tämä voi auttaa naisten immuunijärjestelmää torjumaan vieraita taudinaiheuttajia tehokkaammin. Samalla se voi kuitenkin lisätä riskiä, että puolustusjärjestelmä hyökkää erehdyksessä terveitä kudoksia vastaan.
Aiemmissa tutkimuksissa samankaltaista yhteyttä on etsitty esimerkiksi sukupuolesta riippuvista geneettisistä signaaleista, vasta-aineista ja hormoneista. Uusi tutkimus tuo kuvaan mukaan yksittäisen solutasolla näkyvät perustason geneettiset erot.
”Kun olemme osoittaneet, että naisilla korostuvat geenit rikastuvat voimakkaasti tulehdusreiteissä, meillä on nyt yksi biologinen perustelu lisää sille, miksi immuunijärjestelmä voi naisilla helpommin erehtyä hyökkäämään elimistön omia kudoksia vastaan”, sanoo New South Walesin yliopiston bioinformaatikko Sara Ballouz tiedotteessa.
”Vaikka tämä erittäin herkästi reagoiva immuuniprofiili antaa naisille edun virusinfektioiden torjunnassa, siihen liittyy biologinen kompromissi: suurempi alttius autoimmuunitaudeille.”
”Toisaalta miesten immuunisolut ovat valmiiksi vähemmän virittyneitä tulehdukseen, mikä tekee miehistä yleensä alttiimpia infektioille ja muille kuin lisääntymiselimistön syöville.”
Solujen toimintaa selittävät geneettiset kytkimet tunnetaan nimellä ’expression quantitative trait loci’ eli eQTL. Niitä löytyi myös yllättävistä paikoista. Erot eivät rajoittuneet sukupuolikromosomeihin eli X- ja Y-kromosomeihin, vaan niitä löytyi myös autosomeista eli kromosomeista, jotka ovat yhteisiä miehille ja naisille.
Autoimmuuniyhteyttä vahvisti kaksi naisilla aktiivisempaa geenikytkintä. Ne liittyivät FCGR3A- ja ITGB2-geeneihin, jotka on aiemmin yhdistetty systeemiseen lupukseen. Lupus on naisilla selvästi miehiä yleisempi autoimmuunisairaus.
Tutkimus voi auttaa ymmärtämään paremmin, miksi naisilla on niin usein autoimmuunitauteja. Samalla tulokset voivat tukea yksilöllisempien hoitojen kehittämistä.
Esimerkiksi lupuksen kaltaisissa sairauksissa käytetään usein samoja tulehdusta vaimentavia lääkkeitä potilaasta riippumatta. Jos miesten ja naisten immuunijärjestelmien biologiset erot tunnetaan tarkemmin, hoitoja voidaan mahdollisesti kohdentaa nykyistä paremmin.
”Jos haluamme toteuttaa täsmälääketieteen mahdollisuudet, meidän täytyy ymmärtää nämä biologiset perusmuuttujat”, sanoo Garvan-instituutin tilastogenetikko Joseph Powell tiedotteessa. ”Hoidot täytyy räätälöidä paitsi sairauden myös sen mukaan, miten potilaan immuunijärjestelmä toimii geneettisellä perustasolla.”
Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet
Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista! Saat ihmisen
kokoaman TM-uutiskirjeen joka arkipäivä.
Uutiskirjeet sisältävät myös mainontaa. Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä Otavamedia Oy:n
tietosuojaselosteesta.