Komeetat|Komeetan ytimessä on paljon hiilidioksidia. Ikivanhan komeetan alkuperää ei voida selvittää nykyisin konstein.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Aurinkokuntaamme saapui kesän alussa harvinainen tähtienvälinen komeetta. Tämä 3I/Atlas lähestyy nyt Maata ja Aurinkoa.
James Webb -teleskooppi havainnoi sitä. Se mittasi komeetan ytimestä korkeita hiilidioksidin ja veden pitoisuuksia.
Komeetta on yli seitsemän miljardia vuotta vanha. Sen alkuperää ei voida nykyisin keinoin selvittää.
3I/Atlas on lähimpänä Maata lokakuun lopussa. Silloin se kiitää meistä noin 268 miljoonan kilometrin päässä.
Aurinkoa ja maapalloa lähestyy tähtienvälinen komeetta. Sitä on kesän aikana tutkittu tarkasti.
Komeetta tuli aurinkokuntaamme heinäkuussa. Se sai nimen 3I/Atlas.
Komeetta on jo ohittanut Jupiterin radan ja lähestyy sisempää aurinkokuntaa.
Aurinkoa se ei kierrä, kuten komeetat tavallisesti. 3I/Atlaksen vauhti on siihen liian kova.
Harvinainen komeetta on vasta kolmas vahvistettu tähtienvälinen komeetta, joka on saapunut kaukaa avaruudesta aurinkokuntaamme.
Yleensä komeetat tulevat maapallon lähelle Kuiperin vyöhykkeeltä, aurinkokuntamme jäiseltä ulkoreunalta.
Komeettaa on arvioitu kesän aikana useilla eri teleskoopeilla. Tähtitieteilijät halusivat näin selvittää 3I/Atlaksen koostumusta.
Toista mahdollisuutta ei tule. Komeetta kun jättää vuoden lopulla aurinkokunnan ikuisiksi ajoiksi.
Teleskoopeista valovoimaisin eli James Webb suuntasi tarkat linssinsä komeettaan elokuun alussa.
Webbin tutki komeetasta heijastunutta valoa. Se paljasti, että komeetan ytimessä on hyvin korkeita hiilidioksidin ja veden pitoisuuksia. Ne ovat korkeimpia, mitä komeetoista on koskaan mitattu.
Tämän vahvistivat Webbin tarkat infrapunasäteilyä mittaavat laitteet.
Tuloksista kertoo eurooppalaisten tutkijoiden avoin verkkosivusto Zenodo. Tutkimusta ei ole vertaisarvioitu.
Korkea hiilidioksidin pitoisuus voi liittyä siihen, että syntyessään komeetta muodostui protoplanetaariseen kiekkoon kylmään paikkaan. Siellä hiilidioksidi jäätyi, pohtivat tutkijat.
Auringon lähellä komeetan jäinen pinta lämpenee. Jäästä ja muista materiaaleista alkaa haihtua kaasuja. Komeetan ytimen ympärille syntyy samalla pieni kaasukehä.
Webbin havainnot viittaavat siihen, että 3I/Atlas on leveimmillään noin 5,6 kilometriä.
Tämä komeetan kaasu- ja pölypilvi eli koma kasvaa sitä kirkkaammaksi, mitä lähemmäksi kohde matkaa Aurinkoa.
3I/Atlas havaittiin ensimmäisen kerran 1. heinäkuuta kaukoputkilla Chilessä. Sen löysi asteroideja ja komeettoja kartoittava tutkijoiden ryhmä.
Silloin 3I/Atlas oli vielä noin 670 miljoonan kilometrin päässä Auringosta. Nyt se on paljon lähempänä mutta erottuu yötaivaalta yhä vain suurilla teleskoopeilla.
Komeetta kiitää aurinkokunnassamme yli 210 000 kilometriä tunnissa, kertoo verkkosivusto Live Science. Komeetan nopeus on suurin koskaan mitattu aurinkokuntaan saapuneelta vierailijalta.
Vauhti ja suora lentorata todistavat, että 3I/Atlas on saanut pitkällä matkallaan eri kappaleiden painovoimista lisää vauhtia.
Komeetan alkuperää ei tiedetä. Joka tapauksessa se on edennyt kuin lingon sinkoamana avaruudessa.
Vastaavia vierailijoita ei ole havaittu paljoa. Ennen 3I/Atlasta aurinkokunnassamme on havaittu kaksi muuta tähtienvälisestä avaruudesta tullutta komeettaa.
Ensimmäinen sai nimen ’Oumuamua, kun se löytyi 2017. Toisen nimeksi tuli Borisov sen löytövuonna 2019.
Komeetta kiitää Aurinkokuntamme läpi lujaa vauhtia eikä ehdi kiertämään Aurinkoa. Kuva: Nasa
Lähimpänä Aurinkoa 3I/Atlas on lokakuun lopussa. Silloin se on hieman yli 200 miljoonan kilometrin päässä Auringosta, kertoo Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa.
Maata lähinnä se on 19. joulukuuta, noin 268 miljoonan kilometrin etäisyydellä. Vertailuna esimerkiksi keskietäisyys Maasta Aurinkoon on noin 150 miljoonaa kilometriä.
Harrastajan teleskoopeilla komeetta voi näkyä syyskuun aikana. Paljaille silmille komeetta ei näy.
Lokakuussa komeetta kiitää liian lähellä Aurinkoa. Silloin sitä on vaikea havaita.