Radioaktiivisen cesiumin kertymistä tutkiva kampanja jatkuu marraskuuhun asti. Tuloksia on luvassa ensi keväänä.
Avaa kuvien katselu
Kantarelleihin kertyy vain vähän radioaktiivisen cesiumin jäämiä, joten tutkijat toivovat näytteitä muistakin lajeista. Arkistokuva. Kuva: Mikko Ahmajärvi / YleJuttu tiivistettynä
- Säteilyturvakeskus tutkii radioaktiivisen cesiumin kertymistä sieniin kansalaiskeräyksessä, johon on saatu 120 näytettä.
- Tutkimuksessa selvitetään cesiumin pitoisuuksia ruokasienilajeissa eri puolilla Suomea.
- Pääasiallinen cesiumin lähde on Tšernobylin onnettomuus, josta tulleet pitoisuudet ovat jo puolittuneet.
- Sieninäytteitä voi lähettää Säteilyturvakeskukseen marraskuuhun asti.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Säteilyturvakeskus (STUK) on saanut tähän mennessä 120 näytettä kansalaiskeräykseen, jossa tutkitaan radioaktiivisen cesiumin kertymistä sieniin.
Ruokasienten mittauskampanjassa selvitetään cesiumin pitoisuuksia ja pitoisuuseroja Suomen eri osissa ja eri sienilajeissa. Tulokset julkistetaan viimeistään huhtikuussa 2026.
Valtaosa tähän mennessä Säteilyturvakeskukseen lähetetyistä näytteistä on ollut kantarelleja.
STUKin laboratoriojohtaja Sinikka Virtanen kiittää näytteiden lähettäjiä ja toivoo, että sienestäjät lähettäisivät tutkittavaa vielä lisää.
– Kampanjalla ei ole varsinaista määrätavoitetta, mutta erityisesti pyytäisimme sieninäytteitä laajasti ympäri Suomea monista eri lajeista.
Toistaiseksi suurin osa sienistä on lähetetty Kanta- ja Päijät-Hämeestä sekä Pirkanmaalta.
– Heikommin tai ei lainkaan näytteitä on saatu Ahvenanmaalta, Kainuusta ja Pohjanmaalta. Pohjoisempana sienikausi taitaa kyllä ajoittuakin vähän myöhempään.
Kantarellit kertovat vain vähän kertymistä
Tuloksia näytteistä on jo toimitettu henkilökohtaisesti niiden lähettäjille. Kokonaisanalyysin aika on Sinikka Virtasen mukaan kuitenkin vasta myöhemmin.
– Sen voin jo sanoa, että mitään yllättävää tutkimuksessa ei ole selvinnyt. Toisaalta kantarelli on laji, joka ei niin hirveästi kerääkään cesiumia.
Muita pitoisuuksiltaan vähäisiä sieniä ovat muun muassa herkkutatit ja lampaankääpä.
– Kohtalaisesti cesiumia kerääviä lajeja ovat tietojemme mukaan haperot, suppilovahverot ja mustatorvisieni. Vanhoissa tutkimuksissa on havaittu, että runsaampia määriä on ollut rouskuissa, orakkaissa, kangastateissa ja kehnäsienissä.
Avaa kuvien katselu
Kangastatit kuuluvat niihin ruokasieniin, jotka saattavat kerätä eniten radioaktiivista cesiumia. Kuva: Joakim Lax / Yle
Kansalaiskeräys on STUKille uudenlainen tapa tehdä tutkimusta. Toteutustavan valintaan on vaikuttanut myös kansalaisten kiinnostus sienten radioaktiivisuudesta.
– Sienten biologia on osoittautunut tutkiessa todella ihmeelliseksi ja on esimerkiksi kiinnostavaa, kuinka paljon sienten välillä on eroja lajien välillä siinä, miten ne keräävät cesiumia.
Sienten syöntiä ei tarvitse radioaktiivisuuden takia rajoittaa
Pääasiallinen syy cesiumin esiintymiseen suomalaisissa sienissä on Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus, josta tulee ensi vuonna kuluneeksi 40 vuotta.
– Cesiumin puoliintumisaika on 30 vuotta, joten sen pitoisuudet ovat kertaalleen ehtineet jo puolittua. Sieniä voi syödä runsaasti ilman, että siitä aiheutuisi säteilyn vuoksi terveyshaittaa.
Suomalaisten ydinvoimalaitosten ympäristöä seurataan tarkasti niin ikään sieninäytteiden kautta.
– Näistäkin näytteistä on löydetty Tšernobylista peräisin olevaa cesiumia, mutta muuta voimalaitosperäistä aktiivisuutta ei ole havaittu.
Säteilyturvakeskuksen sienikeräys jatkuu marraskuuhun asti.
– Jos vain raaskii luopua näytteestä, niitä voi lähettää vaikka useamman kerralla ja kuivattuina postitus onnistuu ihan kirjekuoressa, Sinikka Virtanen vinkkaa.
Katso, mitä toimittaja Riika Raitio kertoi sienistä ja säteilystä alkukesästä tehdyssä Ylen jutussa.
Video: Petri Aaltonen / Yle