Seattle-soundin pioneeriyhtye Melvins päätti hiljattain yhdistää voimansa äärimetalliyhtye Napalm Deathin kanssa. Yhteistyön tuloksena syntyi albumi nimeltä Savage Imperial Death March, joka osoittautui niinkin merkillepantavaksi levyksi, että Soundin toimittajan tehtäväksi koitui selvittää julkaisun taustoja tarkemmin. Jukka Kittilä jututti tämän myötä Melvinsin pörrötukkaista Buzz Osbournea Soundiin 4/26, ja sieltähän irtosi sujuvasti useamman sivun edestä tarinaa. Alapuolelta voi lukea artikkelin alkuosan, jossa keskustelun aiheeksi valikoituu uuden levyn sijaan mies nimeltä Chris Cornell sekä erityisesti laulajan tulkitsema Bond-biisi You Know My Name. Loppuosan jutusta voi lukea lehdestä.
”No, se on sinun ongelmasi.”
Buzz Osborne nauraa ilkikurisesti. Hän on kovan luokan James Bond -fani, toimittaja taas ei ole.
Miksi keskustelemme Melvinsin kitaristi-laulajan kanssa agentista, jolla on lupa tappaa? Bondia ja Yhdysvaltain luoteisrannikkoa – Melvinsin kotiseutua – yhdistää yksi Seattlen suurista edesmenneistä: Soundgardenin solisti, laulaja jonkin suuremman armosta, Chris Cornell.
Haastattelumme on käynnistynyt Melvinsin ja Napalm Deathin uuden yhteisalbumin tiimoilta mutta ajautunut ensin mainitun varhaisvuosiin ja aikalaisiin. Suosikikseen ajanjakson bändeistä Osborne nimeää Soundgardenin, joka edustaa Black Sabbathista ammentavine kitarariffeineen grunge-termin synnyttäneen skenen raskaampaa äärtä – aivan kuten Melvinskin.
– Kuuntelen Soundgardenia nykyään enemmän kuin silloin, kun bändin levyt julkaistiin. Suosikkijuttuni Chris Cornellilta on kuitenkin Casino Royale -elokuvan tunnusbiisi You Know My Name, yksi hienoimmista Bond-teemoista, Osborne intoilee, enkä väitä vastaan.
– ”Arm yourself because no one else here will save you.” Huikea säe, kuin Dylania! Minulle ei järjestetä hautajaisia, mutta jos järjestettäisiin, tuo biisi soisi siellä. ”Are you ready to die?” Sitä seuraisi Dylanin It’s Alright, Ma (I’m Only Bleeding) ja lopuksi kajahtaisi The Birthday Partyn Mutiny in Heaven. Nuo kolme kiteyttävät aika lailla kaiken, mitä haluan sanoa.
Hautajaissoittolistan ja 007:n äärelle meidät on vienyt maaliskuussa 40 vuotta täyttänyt Deep Six, varhaista Seattle-skeneä koonnut levy, jolla Melvinsin ja Soundgardenin ohella esittäytyivät Green River, Malfunkshun, Skin Yard ja U-Men.
Tai esittäytyivät ja esittäytyivät. Levyn maine on kasvanut totuutta suuremmaksi.
– Se levy ei kiinnostanut ilmestyessään ketään, ei niin missään. Se ei jättänyt minkäänlaista jälkeä. Mutta hauska sessiohan se oli, ainakin Melvinsin osalta. Ja tärkeä varhainen studiokokemus meille. U-Menin jätkät eivät olleet kovin innoissaan, suostuivat äänittämään levylle vain yhden biisin.
Mutta onneksi suostuivat. Kyseinen They on toinen Osbornen suosikkibiiseistä Deep Sixin valikoimasta. Toinen on Malfunkshunin With Yo’ Heart (Not Yo’ Hands), jonka Melvins myöhemmin versioi.
– U-Menin ensimmäinen ep on yksi parhaista Seattle-jutuista koskaan. Mutta eihän kukaan tiedä heitä saati välitä heistä. Tai ainakin aivan liian harvat.