Juttu tiivistettynä
- Auroraliigassa otettiin käyttöön uusi liigalisenssijärjestelmä, joka herätti keväällä seurojen keskuudessa huolta ja keskustelua.
- Uudet vaatimukset sisältävät muun muassa pelaajien terveystarkastukset, valmentajien koulutuksen ja junioriorganisaatioiden yhteistyön.
- Auroraliigan johtaja Henni Laaksonen painottaa järjestelmän merkitystä suomalaisen naiskiekon kehittämisessä ja ammattilaisuuden vahvistamisessa.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Viime keväänä jääkiekon Auroraliigassa kuohutti uusi liigalisenssijärjestelmä, joka tuli käyttöön tälle kaudelle. Osa seuroista koki, että järjestelmä luotiin kiireellä eikä seuroja kuunneltu riittävästi.
Tilanne kärjistyi jopa siihen, että viimeisen viiden vuoden aikana kaksi Suomen mestaruutta voittanut HIFK ilmoitti, ettei se aio hakea lisenssiä. Helsinkiläiset käänsivät kuitenkin kelkkansa ja ovat mukana tulevalla kaudella, joten Auroraliigaa pelataan viime talven tapaan yhdeksän joukkueen voimin.
Uusi järjestelmä vaatii muun muassa sen, että jokaisen sarjan pelaajan on käytävä vuosittaisessa terveystarkastuksessa ennen kauden alkua, seurojen päävalmentajilla pitää olla vähintään 3-tason valmennuskoulutus, seuroilla pitää olla yhteistyösopimus seuran junioriorganisaation kanssa ja Auroraliigan seuran kotihallin pitää olla joko seuransa liigahalli, mestishalli tai muu halli, josta on mahdollista kerätä Wisehockey-dataa.
Järjestelmä on kolmiportainen, ja seuroilla on mahdollisuus saada lisenssiehtoihin siirtymäaikaa. Auroraliigan johtaja Henni Laaksosen mukaan vielä mikään ei juuri muutu.
– Tärkeintä on, että lähdemme yhdessä tekemään läpinäkyvää kriteeristöä sille, mitä suomalaisen pääsarjakiekon huominen tuo tullessaan. Meillä on nyt hyvät perusteet, ja lähdemme rakentamaan siihen menestystä päälle, Laaksonen sanoi Auroraliigan avaustilaisuudessa tiistaina.
Auroraliigan johtaja Henni Laaksonen kertoo keskustelun liigalisensseistä olleen rauhallista.
Syy järjestelmän rakentamiseen on Laaksosen mukaan paine kehittää suomalaista pääsarjakiekkoa niin, että se menestyy kansainvälisessä sarjakiekossa.
Järjestelmän tarkoituksena on luoda vakaa pohja toiminnalle, joka kehittää nais- ja tyttökiekon asemaa ja mahdollistaa naiskiekkoilun ammattimaistumisen Suomessa.
– Se, että yhteisvoimin lähdemme tasaisesti ja samanaikaisesti kehittämään samoja asioita, on oikeastaan kaiken avain sille, mitä olemme tulevaisuudessa.
Jokaisessa joukkueessa pelaaminen maksaa
Ammattimaisuus ei tällä hetkellä ainakaan tarkoita ammattilaisuutta, sillä tällä kaudella jokaisessa liigajoukkueessa on pelaajia, jotka joutuvat maksamaan pelaamisesta.
Viime vuosina ainoastaan HIFK:n ja HPK:n pelaajat ovat voineet pelata ilman kausimaksuja, mutta tänä talvena molemmissa joukkueissa ainakin osalle pelaajista pelaaminen on maksullista.
HIFK:n Athéna Locatelli myönsi, että viime kevät oli pelaajille vaikeaa aikaa, kun julkisuudessa velloivat huhut, ettei heillä olisi tälle talvelle joukkuetta. Ranskalaiskapteeni on viihtynyt Suomessa jo kuuden vuoden ajan, eikä ajatus maiseman vaihtamisesta houkutellut.
– Ei minun ollut tarkoitus pysyä täällä näin pitkään, mutta minä vain rakastuin Suomeen ja suomalaiseen elämäntapaan. Voin löytää täältä rauhallisuutta, jota en löydä kotimaastani. Joten luonnollisesti pysyin täällä, Locatelli sanoi ja kertoi kevään vaikeuksien yhdistäneen joukkuetta.
– Nyt kun tilannetta katsoo jälkikäteen, tuntuu, että tämä oli sellainen tilanne, että se toi pelaajia enemmän yhteen vielä vahvemmin. Me kaikki päätimme jäädä, vaikka joudumme nyt maksamaan pelaamisesta, HIFK:n kapteeni kertoi.
Puolustajan mukaan pelaajien täytyy nyt ajatella taloudellista tilannettaan eri tavalla.
– Suurimmalla osalla pelaajista on sponsoreita, jotka auttavat kulujen kattamisessa. Toisaalta kaikki muutkin ovat samassa tilanteessa, joten kyllä tämän pystyy hallitsemaan.
Avaa kuvien katselu
Heta Seikkulan mukaan kausimaksut eivät ole aiheuttaneet pelaajille stressiä, sillä tilanne ei tullut pelaajille yllätyksenä. Kuva: Tomi Hänninen/Chilipictures
HPK:n naisten joukkueen manageri Jorma Hassinen kertoi viime toukokuussa yleisen taloudellisen tilanteen aiheuttaneen sen, että myös liigapelaajat joutuvat maksamaan kausimaksun. Joukkueen kapteenin Heta Seikkulan mukaan osa HPK:n pelaajista maksaa pelaamisesta ja osa ei.
– Se ei tavallaan vaikuta millään tavalla, koska kaikki tiedostavat sen, ja sillä mennään.
Avaa kuvien katselu
HPK:n maalivahti Anni Keisalalle pelaaminen liigajoukkueessa on maksutonta. Hän on ollut viime vuosina vakionimi Naisleijonissa. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle
Henni Laaksosen mukaan yksi liigan tavoitteista on, että pelaaminen on tulevaisuudessa pelaajille maksutonta.
– Ajattelen, että jokainen seura tekee varmasti parhaansa pyrkimyksessään priorisoida kuluja suhteessa kehitykseen ja tulevaisuuteen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisin välttämättä kuitenkaan samoilla linjoilla tehtyjen arvovalintojen suhteen.
– Toisaalta uskon urheilijoiden arvostavan seurojensa sitoutumista naisjääkiekkotoimintaan. On varmasti helpottavaa aloittaa kausi, kun on takuu siitä, ettei toimintaa olla heti kauden jälkeen kyseenalaistamassa, Laaksonen kommentoi.
”Aikomukset ovat hyvät”
Seikkulan ja hallitsevan mestarin, Kiekko-Espoon kapteenin Reetta Valkjärven mielestä on hienoa, että asioita lähdetään tekemään kestävälle pohjalle ja suomalaista naiskiekkoa halutaan kehittää.
Valkjärvi myöntää, että hän ei ole innoissaan Auroraliigan kotihallivaatimuksesta. Se tarkoittaisi Kiekko-Espoolle tulevaisuudessa muuttoa pienemmästä harjoitushallista miesten liigajoukkueen halliin ainakin pudotuspeleissä.
– Tapiola 2 on meidän kotihallimme. Kun sinne saa katsomon täyteen, siellä on mahtava fiilis, kun vertaa samaa määrää katsojia Metro-areenan puolella.
– Siinä vaiheessa, kun aletaan oikeasti täyttää sen kokoista hallia, sitten se on makeeta, mutta tällä hetkellä liputan vielä kotihallimme puolesta, Valkjärvi totesi.
Avaa kuvien katselu
Kiekko-Espoo on pelannut liigaottelunsa Tapiola 2 -harjoitushallissa. Liigalisenssiehtojen mukaan joukkueen pitäisi vaihtaa hallia isompaan Espoon areenaan. Kuva: Tomi Hänninen / Chilipictures
Kuortaneella uudet lisenssiehdot ovat teetättäneet työtä. Joukkueen tulevaisuus on muutenkin epäselvä, sillä Jääkiekkoliitto ilmoitti viime maaliskuussa lakkauttavansa tukensa joukkueelta.
Team Kuortane perustettiin 2010 osana liiton tyttö- ja naisjääkiekon kehittämisprojektia. Joukkueen päävalmentajan Juuso Niemisen mukaan toiminta jatkuu, mutta rahoitusmallit ovat vielä työn alla.
– Työntunnit ovat sopimuksessa samat, mutta työmäärä on lisääntynyt kolminkertaisesti. Toivottavasti tulevaisuudessa lisenssijärjestelmä tuo hyviä asioita ja kriteereitä. Aika näyttää, mitä se on oikeasti. Aikomukset ovat kuitenkin hyvät, Nieminen sanoi.
Henni Laaksosen mukaan Auroraliigan joukkuemäärän supistuminen on mahdollista, mutta ei välttämätöntä. Kun vaatimustaso kiristyy, kaikki seurat niitä eivät välttämättä täytä.
– Näille täytyy antaa mahdollisuus kasvaa esimerkiksi alemmalla sarjatasolla. Vastaavasti alemmalla sarjatasolla on useampiakin seuroja, joilla on kovakin tahti päällä ja liigatavoite. Silloin kilpailullisuus tarkoittaa sitä, että ne, jotka lisenssiehdot täyttävät ja joiden urheilullinen taso riittää, löytävät paikkansa liigasta, Laaksonen sanoi ja toivoi, että Keskimaan alueelta löytyy jatkossakin pääsarjakiekkoa.