Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon ehdokkaat on julkistettu. Palkinnon saajaksi on ehdolla neljä rakennusta: Finlandia-talon peruskorjaus, Katajanokan Laituri, asuinkerrostalo Meander Töölössä ja Vuosaaren biolämpölaitos.
Voittajan ehdokkaiden joukosta valitsee arkkipiispa Tapio Luoma. Voittaja julkistetaan lokakuun 6. päivänä.
Suomen Arkkitehtiliitto (SAFA) myöntää Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon jo 12. kertaa. Finalistikohteet valitsi Safan hallituksen nimeämä esiraati.
Finalistit valittiin avoimella haulla ehdotettujen kohteiden joukosta. Finlandia-talon peruskorjausta lukuun ottamatta kaikki finalistikohteet ovat uudisrakennuksia.
– Lupaavimmissa kohteissa esiraati vieraili paikan päällä. Neljä parasta valikoitui, punnittuamme kohteita arkkitehtuurin eri näkökulmista, mahdollisimman monipuolisesti, esiraadin puheenjohtaja, professori Matti Sanaksenaho kertoo tiedotteessa.
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto myönnetään kolmen viime vuoden aikana valmistuneen uuden rakennuksen tai rakennusryhmän suunnittelusta tai korjaussuunnittelusta. Palkinto voidaan myöntää joko suomalaisen tai ulkomaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston Suomeen suunnittelemasta työstä tai suomalaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston ulkomaille suunnittelemasta työstä.
Tässä esiraadin arviot finalisteista.
Finlandia-talo. Tuomas Uusheimo
Finlandia-talo korjattiin rakennuksen henkeä kunnioittaen, patinaa menettämättä
Lähes kolme vuotta kestänyt Finlandia-talon peruskorjaus valmistui viime vuonna. Alvar Aallon suunnittelema, suojeltu rakennus on Suomen ikonisimpia moderneja rakennuksia.
Esiraati arvioi, että teknisesti haastava peruskorjaus suunniteltiin ja toteutettiin rakennuksen henkeä kunnioittaen, menettämättä kuitenkaan modernismille sopivaa patinaa. Finlandia-talon peruskorjaus on esiraadin mukaan omiaan tarjoamaan suuntaviivoja modernien arvorakennusten korjaamiseen Suomessa ja ulkomailla.
Peruskorjauksessa Finlandia-talon energiatehokkuutta ja esteettömyyttä parannettiin, talotekniikkaa uusittiin, apu- ja teknisiä tiloja muutettiin. Rakennuksen julkisivujen marmorit uusittiin ja uuteen laajennukseen sijoitettiin muun muassa uusi keittiö.
Peruskorjauksen arkkitehtisuunnittelusta vastasivat Arkkitehdit NRT:n Teemu Tuomi (pääsuunnittelija) sekä projektiarkkitehdit Tuomo Remes ja Jaakko Haapanen.
Katajanokan Laituri. Kalle Kouhia
Katajanokan Laiturin arkkitehtuuri on optimistista ja valoisaa
Valkoinen, puurakenteinen Katajanokan Laituri kätkee sisäänsä sekä hotellin että Stora Enson pääkonttorin. Viime vuonna ovensa avannut Laituri jatkaa Alvar Aallon suunnitteleman Enso-Gutzeitin pääkonttorin ajatusta ulottaa Kauppatorin vaalea rakennusrintama Katajanokalle.
Esiraati luonnehtii Laiturin arkkitehtuuria valovoimaiseksi ja optimistiseksi, heijastaen rakennuksen tulevaisuuteen katsovia tavoitteita. Sisään astutaan keskeltä, suoraan rakennuksen sydämeen. Pääaulan valokuilu samanaikaisesti erottaa ja yhdistää rakennuksen eriluonteiset osat.
Myös materiaalivalintaa pidetään onnistuneena. Puumateriaali sitoo hiiltä, tasaa kosteutta ja tarjoaa miellyttävän akustiikan. Rakennuksessa vallitsee esiraadin mukaan rento, salliva ja ihmisläheinen tunnelma.
Laiturin suunnittelivat Anttinen Oiva Arkkitehtien vastaava arkkitehti Selina Anttinen, Vesa Oiva ja pääsuunnittelija Teemu Halme.
Meander. Kuvatoimisto Kuvio
Meanderin veistoksellinen muoto tarjosi mahdollisuuden toteuttaa tavallisuudesta poikkeavia huoneistoja
Arkkitehti Steven Holl voitti Taivallahden entisen kasarmikorttelin täydennysrakentamisesta järjestetyn kutsukilpailun vuonna 2006. Monien vaiheiden jälkeen poikkeuksellinen asuinkerrostalo valmistui viime syksynä.
Rakennus alkaa matalana entisen kasarmin vierestä ja kohoaa kohti naapuruston korkeita kerrostaloja. Käärmemäisen rakennuksen jalustaosan muodostavat kaksikerroksiset loft-asunnot. Niiden päällä sijaitsevan parvekevyöhykkeen lasiseinät suojaavat ylempien asuinkerrosten parvekkeita ja puujulkisivuja.
Esiraadin arvion mukaan Meander on hieno esimerkki olemassa olevan korttelirakenteen tiivistämisestä, ja omaperäinen ratkaisu vastaa ahtaan rakennuspaikan asettamiin haasteisiin. Rakennuksen kaikilla 115 huoneistolla on kullakin oma identiteettinsä. Monipuoliset yhteistilat ovat omiaan edistämään yhteisöllisyyttä.
Meanderin suunnittelusta vastasivat yhdysvaltalainen Steven Holl Architects, suunnittelijoina Steven Holl, Noah Yaffe ja Jongseo Lee sekä suomalainen ARK-house arkkitehdit, suunnittelijoina Pentti Kareoja ja Pauli Terho. Steven Holl tunnetaan myös nykytaiteen museo Kiasman (1998) suunnittelijana.
Vuosaaren biolämpölaitos. Max Plunger
Vuosaaren biolämpölaitos osoittaa, että teollisuusrakennus voi olla arkkitehtonisesti kunnianhimoinen
Vuonna 2023 käyttöön otettu Vuosaaren biolämpölaitos on sekä teknisesti edistyksellinen että arkkitehtonisesti kunnianhimoinen. Biolämpölaitoksen rakennukset, niitä yhdistävät kuljettimet sekä lukuisat piiput, portaat, sillat ja säiliöt muodostavat yhdessä kiehtovan suurmaiseman.
Esiraadin arvion mukaan arkkitehdit ovat ottaneet käytettävissä olevista aineksista kaiken irti: Vinot betonirakenteet tuovat mieleen monumentaalisten goottilaisten kirkkojen ulkoiset tukikaaret. Pienemmät rakennukset sijoittuvat lähelle kulkureittejä ja kekseliäs maisemointi luo kulkijoille miellyttävää katutilaa.
Biolämpölaitos on esiraadin mukaan suunniteltu läpeensä laadukkaasti, jopa leikkisästi. Rakennus kykenee tuomaan teollisen arkkitehtuurin moderniseen perinteeseen omaleimaisen lisänsä.
Rakennuksen suunnittelusta vastasivat Kivinen Rusanen Arkkitehtien Tuomas Kivinen (pääsuunnittelija), Uros Kostic, Anna Blomqvist, Maija Hirvilammi ja Tania Serrano.