6.8. 18:30
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Muusikko ja psykologi Aino Peltomaa julkaisi uuden albumin, joka käsittelee uhanalaisia kasveja ja keskiajan naissäveltäjiä.
Peltomaa haluaa tuoda esiin vaiennettuja ääniä ja osoittaa, että voimme vaikuttaa tulevaisuuteen ekologisen kriisin keskellä.
Ensemble Gamut -trion albumi yhdistää esimerkiksi keskiajan musiikkia, suomalaisia kansansävelmiä ja elektronisia äänimaisemia.
Ihminenhän täältä häviää ja kasvit jäävät.
Tälle ajatukselle säveltäjä Aino Peltomaa on perustanut yhtyeensä kolmannen albumin lyriikat. Jos emme tuhoa aivan kaikkea, jäljelle jäävät hauraat mutta sitkeät yksilöt.
Peltomaa on solisti, harpisti ja perkussionisti Ensemble Gamut! -triossa. Kansainvälistäkin menestystä kerännyt yhtye yhdistelee omiin sävellyksiinsä elementtejä keskiajan musiikista, suomalaisista kansansävelmistä ja elektronisista äänimaisemista.
Vaikka Peltomaa puhuu lyriikoissaan uhanalaisten kasvien puolesta ja ottaa kantaa ekologiseen kriisiin, hän ei halua syyllistää.
”Haluan työskennellä polarisaatiota vastaan lempeyden ja vaikuttamisen kautta enkä lähteä syyttelyyn tai lisätä huonoa omaatuntoa”, hän sanoo.
Peltomaa on sekä musiikin että psykologian maisteri. Kasviteeman alla lyriikoiden kantava teema onkin mielen järkkyminen.
Laulaja puhuu mielen eri tasoista ja niiden muuntumisesta. Hän toteaa, että ajassamme korostuu rationaalinen ja analyyttinen ajattelu. On kuitenkin mahdollista saavuttaa myös toisenlainen olemisen tapa, mielen tila.
”Se, mitä haluaisin musiikilla ja taiteella tehdä ja tuoda, on unohtaa ja olla ajattomassa tilassa. Ettemme mieti tulevaa tai menneisyyttä, vaan vain olemme.”
Hänen mielestään juuri musiikki on tapa unohtaa hetkeksi lineaarinen, eteenpäin puksuttava ajattelu. Esimerkiksi konserteissa käyminen tarjoaa läsnäolon mahdollisuuksia.
”Toki sitä voi ajatella eskapismina, tai sitten se on yhteyttä johonkin merkitykselliseen.”
Aino Peltomaa uskoo lempeään vaikuttamiseen. Siksi hän halusi tehdä levyn, jonka keskiössä ovat arktiset kasvit. Kuva: Anton Kunnas / HS
Ensemble Gamut! -yhtyeen uusimman albumin nimi on MI. Se viittaa Micrantes Stellaris -kukkakasviin eli tähtirikkoon. Laji on uhanalaisuudeltaan silmälläpidettävä.
Albumia varten Peltomaa tutustui tutkija Mia Röngän avulla arktisen alueen kasvistoon. Erään kappaleen nimi on Tuutulaulu pikkulehdokille. Pikkulehdokki on äärimmäisen uhanalainen.
Kappale on omistettu Peltomaan ystävälle, joka menetti lapsensa.
”Siinä on henkilökohtainen suru ja tragedia, mutta toisaalta pienen kukan kautta suru maailmantilasta ja ekokatastrofista”, Peltomaa kertoo.
Kappaleessa nimeltä Mieli meni / Hodie aperuit lauletaan haihtuvista hullukaaleista, haalistuvista haavayrteistä ja metsässä muuntuvasta mielestä. Hullukaali on keskiaikainen lääkekasvi ja hyvin myrkyllinen.
Erittäin uhanalaiselle jääleinikille omistetussa Karitas/Jää (Leinikille) -kappaleessa taas harhaileva mieli yhdistyy tähtiin asti ulottuvaan rakkauteen.
Ilmastonmuutos uhkaa vakavasti jääleinikin olemassaoloa. Kuva: Rauni Partanen
Kasvien lisäksi albumi ammentaa keskiaikaisista teksteistä. Peltomaa on kiinnostunut erityisesti Hildegard Bingeniläisen ja Birgitta Birgerintyttären ajattelusta ja heidän säilyneistä lyriikoistaan.
Hildegard Bingeniläinen oli 1000–1100-luvuilla elänyt saksalainen säveltäjä, mystikko, runoilija ja parantaja. Hän on ensimmäinen säveltäjänainen, jonka elämää ja tuotantoa tunnetaan länsimaisessa historiankirjoituksessa.
Ruotsalainen Birgitta Birgerintytär eli Pyhä Birgitta taas oli 1300-luvulla Euroopan vaikutusvaltaisimpia naisia. Hän oli pyhimys, jota on tutkittu ja juhlistettu Suomessakin yhä enemmän viime vuosina.
Näiden naisten teksteissä kerrotaan Peltomaan mukaan tunteista, jotka ovat tunnistettavia tänäkin päivänä. Rakkauden, kaipauksen ja luonnon teemat eivät ole kadonneet.
Keskiajan jälkeen ihminen on tosin aiheuttanut ympäristökriisin. Peltomaa haluaa taiteellaan osoittaa, että voimme välittää ja vaikuttaa monin tavoin.
”Tulevaisuus ei vain tule ja vyöry, vaan me jokainen rakennamme sitä joka hetki. Sen unohtaa, kun tulee maailmantuska.”
Aino Peltomaan mielestä ihmisellä on aina ollut tarve selittää asioita: ”Koen, että on olemassa inhimillinen perusmysteeri: miksi olemme täällä, miksi tämä on tällaista, ja mihin uskon.” Kuva: Anton Kunnas / HS
Vaikka Ensemble Gamut ponnistaa vanhan musiikin kentältä, sen aiemmat levyt ovat päässeet parhaiden albumien listoille niin klassisen kuin progressiivisen musiikin julkaisuissa. Toinen albumi oli myös ehdolla vuoden Etno-Emman saajaksi. Monipuolisuus on Peltomaasta hienoa.
”On sanottukin, että olen hiljainen kapinallinen. Olen halunnut nimenomaan pois kaikista lokeroista.”
Uusimmalla levyllä on rytmisyyttä mutta myös minimalistisia kappaleita, joissa ei ole selkeää tahtilajia. Kappaleet eivät myöskään rakennu sävellajien varaan vaan hyödyntävät moodeja eli alun perin keskiaikaisesta musiikista kumpuavia säveljärjestelmiä. Tämä saa laulut kuulostamaan ajattomilta.
Tänä vuonna Aino Peltomaa yhtyeineen on lähdössä vielä Hollantiin, Belgiaan ja Saksaan. Lisäksi heinäkuussa alkoi trion kiertue Suomessa. Kuva: Anton Kunnas / HS
Peltomaa työskentelee päätoimisesti muusikkona, mutta tekee silloin tällöin myös uravalmennusta psykologina. Tapaamisten vaikutus ihmisten arkeen on suoraviivainen.
”Siitä tulee merkityksellinen olo, kun on voinut auttaa jotakin ihmistä hetken. Koen, että musiikin kautta voin tehdä samaa, mutta se on vähän välillisempää.”
Kahdelle alalle kouluttautunut Peltomaa pohti pitkään, pitäisikö hänen keskittyä vain yhteen. Musiikkikasvatuksen opintoja seuranneiden psykologian opintojen jälkeen hän päätti satsata musiikkiuraan.
Pikkuhiljaa Peltomaa kuitenkin tajusi, ettei tarvitse valita jompaakumpaa. Tässäkin häntä inspiroivat keskiajan naiset.
”Poikkitieteellisyys ja -taiteellisuus on ollut minulle inspiroivaa ja se on selkeyttänyt omaa ajattelua – että on ihan okei olla montaa asiaa.”