Leikkaus ei saisi heikentää maahanmuuttajien kielenopetusta, varhaiskasvatusta, perusopetusta tai työllistämistä.
Avaa kuvien katselu
Kuntaliitossa ihmetellään, mistä palveluista norminpurku voidaan tehdä vaikuttavasti. Kuva: Susanne Salin / YleJuttu tiivistettynä
- Hallitus leikkaa kotouttamisen määrärahoja 30 miljoonaa euroa.
- Kotouttaminen sisältää muun muassa kielikoulutusta ja työllistymisen edistämistä.
- Kuntaliitossa kotouttamisen normienpurun onnistuminen huolestuttaa, koska nykyisistä palveluista ei hallituksen mukaan saisi leikata.
- Helsinki ja Vantaa odottavat tarkempia tietoja leikkausten vaikutuksista ja toivovat yhteistyötä lainsäädäntömuutoksissa.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Pääkaupunkiseudun kunnat odottavat tietoa, miten maahanmuuttajien koutouttaminen jatkossa hoidetaan.
Hallitus päätti budjettiriihessään leikata lisää kotouttamisen määrärahaa.
Kotouttaminen tarkoittaa esimerkiksi ulkomailta Suomeen tulleiden kielikoulutusta, joka on monesti Suomessa edellytys työpaikan saamiselle.
Kotouttamiskorvauksilla rahoitetaan myös työllistymisen edistämistä ja monikielisiä palveluja erityisesti suurissa kaupungeissa.
Määrärahaleikkaus on 30 miljoonaa euroa.
Kuntien lain määrittämiä velvoitteita puretaan vuoden 2027 alusta lähtien. Hallitus linjasi kuitenkin, että toimet eivät saa heikentää kielikoulutusta, varhaiskasvatuksen ja opetuksen palveluita tai työllistymistä edistäviä palveluita kunnissa.
Kuntien edunvalvoja Kuntaliitto on pureskellut tätä rajausta ja kysyy, mistä norminpurku sitten voidaan tehdä vaikuttavasti.
– Ensituntuma on, että kädet nousevat pystyyn, sanoo Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.
Kuntaliitto tukee sitä, että kuntien kotouttamista tehtäisiin nykyistä joustavammin ja asiakkaiden lähtökohdista.
– Kielikoulutusta ja työllisyyttä pitäisi hoitaa tiiviimmin yhdessä, Punakallio sanoo.
Punakallio arvioi, että työllisyyttä edistäviin palveluihin on rajauksesta huolimatta pakko koskea lainsäädäntötyössä, kun säästöä haetaan.
– Siellä kustannukset näistä palveluista pyörivät, hän sanoo.
Vantaa: Leikkaus täydentävistä palveluista
Kotouttamisrahojen leikkaussuunnitelmaa on seurattu tarkkaan Vantaalla. Se on Suomen monikulttuurisin kunta, jossa puhutaan äidinkielenä yli 120 kieltä.
Kotouttamisrahojen poistaminen kunnilta kokonaan sisältyi valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) kiisteltyyn budjettiesitykseen, jonka hän julkisti elokuussa.
Vantaan kaupunki haluaa panostaa vieraskielisten kielikoulutukseen ja kotoutumispalveluihin, jotka edistävät työllistymistä ja yhteiskuntaan kiinnittymistä.
– Ei meillä ole mahdollisuutta leikata näistä palveluista, sanoo Vantaan kaupungin kansainvälisten asiakkaiden palvelupäällikkö Suvi Lindén.
Käytännössä leikkaukset kohdistuisivat Vantaan kaupungin ostamaan täydentävään palveluun.
– Jos sekään ei riitä, niin sitten täytyy totta kai kartoittaa laajemmin leikkauskohteita, Lindén sanoo.
Rahallinen isku kuntiin epäselvä
Helsinki ja Vantaa eivät pysty vielä arvioimaan, miten suuri osuus 30 miljoonan leikkauksesta kohdistuu pääkaupunkiseudun kuntiin, jonne suurin osa maahanmuuttajista asettuu.
– Riippuu todella siitä, minkälaisia ehdotuksia valtiolta tulee sääntelyn purkamiseen, Lindén sanoo.
Viime vuonna budjettiriihessä hallitus päätti leikata valtion kunnille ja hyvinvointialueille maksamia kotoutumiskorvauksia 58 miljoonaa euroa tältä vuodelta.
– Tämä on vain yksi leikkaus monien kiristysten sarjassa. Valtio lupasi viime vuonna, että vuosina 2026–2027 korvauksia nostettaisiin taas, sanoo Helsingin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen.
Helsingin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen toivoo, että muutokset maahanmuuttajia koskevaan lainsäädäntöön tehdään yhteistyössä kuntien kanssa.
Gassen kumoaa väitteet siitä, ettei kotouttamistoimilla olisi ollut vaikutusta. Hänen mukaansa on tutkimusnäyttöä siitä, että niillä voidaan lisätä työllisyyttä ja sitä kautta verotuloja.
– Se on hyvä investointi tulevaisuuteen, hän sanoo.
Lainvalmistelutyö tehdään työ- ja elinkeinoministeriössä.
Ministeriö käy ensin läpi kotoutumislain ja tekee sen jälkeen arvioita eri säästömahdollisuuksista.
Hallituksen esitys lainsäädäntömuutoksista säästöjen toteuttamiseksi on annettava viimeistään vuoden kuluttua budjettilakina.