Elokuva-ala on reagoinut voimakkaasti hallituksen budjettiriihen päätökseen leikata kotimaisen elokuvan tukia. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä lähtisi lähes 8 miljoonaa, joista pääosa elokuvatuotannon tuista.
Suomen elokuvasäätiön johtaja Lasse Saarinen arvioi vaikutuksia alalle näin:
– Tilanne on katastrofaalinen.
Kotimaisen elokuvan rahoituksesta katoaisi Saarisen mukaan kolmannes.
Yhteensä 17 alan toimijaa julkaisi torstaina asiasta kannanoton. Siinä todetaan, että budjettiriihen leikkaukset ovat sietämätön isku audiovisuaalisen alan yrityksille ja työllisyydelle.
Elokuvateattereita lakkautettaisiin
Suomen elokuvasäätiö (SES) tukee 17 pitkää elokuvaa vuosittain. Saarinen arvioi, että määrä voi leikkausten jälkeen tippua alle kymmeneen. Ja se tarkoittaisi monelle tuotantoyhtiölle kuoliniskua.
Leikkaukset näkyisivät myös elokuvateattereiden lakkauttamisena eri puolilla Suomea, kertoo puolestaan tuotantoyhtiöiden edunvalvontajärjestön Apfin toiminnanjohtaja Laura Kuulasmaa.
Erityisesti pienempien paikkakuntien teatterit elävät kotimaisen elokuvan varassa. Kuulasmaa arvioi, että noin 50 elokuvateatteria saattaa joutua lopettamaan toimintansa. Pienillä paikkakunnilla elokuvateatteri voi kuitenkin olla kunnan ainoa kulttuurilaitos.
Kuulasmaa pelkää, että leikkaukset tarkoittaisivat lisäksi noin 200 henkilötyövuoden vähentämistä alalta, joka tällä hetkellä muutenkin kärsii kulttuurin leikkauksista. Esimerkiksi näyttelijöistä 30 prosenttia on työttömänä.
Leikkaukset vaativat joustoa lakiin
Elokuvalaki edellyttää, että SES tukee valtion rahoituksella muun muassa käsikirjoittamista, elokuvien kehittelyä, tuotantoa, jakelua, pieniä teattereita ja elokuvafestivaaleja.
Avaa kuvien katselu
Elokuvasäätiön Lasse Saarinen sanoo, että elokuvalakia on vaikea toteuttaa, mikäli leikkaukset menevät läpi. Kuva: Katriina Laine / Yle
– Emme pysty täyttämään elokuvalain vaatimuksia, jos meillä on näin paljon vähemmän rahaa, SES:n Lasse Saarinen sanoo.
Saarisen mukaan heidän on nyt keskusteltava ministeriön kanssa siitä, miten ministeriö tulkitsee lakia ja mitä tukitoimista voidaan jättää pois.
Kuulasmaa ajattelee, että leikkaukset vaatisivat jonkinlaisia lupia poiketa laista.
Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie painottaa, että kyseessä on budjettiriihen päätös. Budjettiesitys on määrä esitellä eduskunnalle 22. syyskuuta.
– Kulttuuriministerinä teen parhaani, että vaikutukset kotimaiseen elokuvatuotantoon olisivat mahdollisimman vähäiset. Näitä asioita käydään lähiviikkoina läpi, hän kertoo Ylelle.
Avaa kuvien katselu
Tonttu-elokuvaa kuvattiin helmikuussa Kemin Lumilinnalla. Leikkauksilla olisi myös välillisiä vaikutuksia, sillä suuret tuotannot eivät enää toisi samassa mitassa rahaa paikkakunnille. Kuva: Antti Ullakko / YleDirektiivi suunnitteilla
Hallitus aikoo korvata kulttuurialan leikkauksia ottamalla käyttöön EU:n AVMS-direktiivin. Tämä tarkoittaa, että isot kansainväliset suoratoistopalvelut, kuten Netflix, Disney ja Amazon, joutuisivat maksamaan rahaa suomalaisen sisällön tuottamiseen.
Ministeri Talvitien mukaan direktiivistä on tehty selvitys. Budjettiriihessä taas tehtiin päätös, että valmistelu voidaan aloittaa. Hän kertoo, että direktiivi mahdollistaa maksun keräämisen Suomessa toimivilta suoratoistopalveluilta, mikä tuo toimialalle resursseja lähivuosina.
Alan toimijat pitävät positiivisena asiana, että direktiivi on edennyt.
Elokuvasäätiön Lasse Saarinen sanoo, että tuki tulee kuitenkin liian myöhään. Nopeimmillaankin tuloja saataisiin vasta vuonna 2028.
– Seuraavan kahden vuoden aikana ala kurjistetaan henkihieveriin, ennen kuin mahdollisesti jotain lisärahaa olisi käytettävissä, Saarinen summaa.
Samaa sanoo Apfin Kuulasmaa.
Saarinen muistuttaa lisäksi, että suoratoistoyhtiöiltä kerättävä maksu ei korvaa suomalaisen elokuvakulttuurin perustukea, johon leikkaukset kohdistuvat. Siksi maksu ei oikeasti korvaa leikkauksia.
– Jos raha kerätään suoratoistopalveluilta, se pitäisi jakaa myös sen tyyppisiin tuotantoihin, joita ulkomaiset suoratoistopalvelut hankkivat Suomesta. Se tarkoittaisi muutamaa draamasarjaa ja paria suosituinta elokuvaa. Laajaan kotimaiseen kulttuuritarjontaan se ei auta, Saarinen sanoo.
Suomi laahaa perässä
Kuulasmaan mukaan EU-direktiiviä on toivottu piristysruiskeeksi elokuva-alalle. Muissa maissa, kuten Tanskassa, käyttöönotto onkin sujunut suunnitellusti. Direktiivin käyttöä edistetään myös Ruotsissa ja Norjassa.
Pesäeron muihin maihin tekee se, että niissä ei ole samanaikaisesti leikattu elokuvatuotannosta.
Kuulasmaa kertoo, että Tanskassa direktiivi on tullut voimaan vuoden alusta. Maassa elokuvasäätiön rahoitus on kolminkertainen Suomen Elokuvasäätiöön nähden.
– Siellä elokuvakulttuurin rahoitus on ollut jo ennestään paremmalla tasolla, mikä on mahdollistanut sen, että tanskalaiselokuvien laatukin on parempi. Tanskalaiset elokuvat ovat Oscar-ehdokkaina ja kansainvälisessä levityksessä jatkuvasti, Kuulasmaa kertoo.
”Valtio häviää nyt tietoisesti rahaa”
Eniten elokuvasäätiön Saarista ihmetyttää, miksi SES:n tuet katsotaan yritystuiksi, eikä taiteen perusrahoitukseksi. Hänellä on selitys.
– Viking Linelle tai Stora Ensolle jaettavat tuet ovat aitoja yritystukia. Mutta meidän kauttamme jaettavat rahat ovat yhden elokuvan tuotantobudjetin alijäämän kattamista, jotta kulttuurituote voidaan ylipäätään tehdä.
Saarisen mukaan SES:n tukirahat myös palautuvat yhteiskunnalle verotuloina ja eläkemaksuina. Hänen mielestään valtio häviää nyt tietoisesti rahaa vähentämällä SES:n tuotantotukia.
Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Laura Mäkelä vastasi Ylelle viestitse, että ei pysty kommentoimaan elokuva-alaa koskevia leikkauksia, sillä asian käsittely on vielä ministeriössä kesken.