Venäjä jatkaa yhä sotavoimiensa kasvattamista Suomen lähialueilla Itämereltä arktiselle.
Venäjän laivaston joukkoja voitonpäivän paraatissa 2021, alle vuosi ennen suurhyökkäyksen alkua. AP
Venäjä on etenkin viimeisen vuoden aikana kiihdyttänyt Suomen lähialueille sijoitettujen joukko-osastojensa laajentamista prikaateista divisiooniksi. Tähän mennessä kaikki Leningradin sotilaspiirin moottoroidut jalkaväkiprikaatit on laajennettu divisiooniksi Alakurtin 80. arktista prikaatia lukuun ottamatta. Samalla Karjalan ja Murmanskin alueille on perustettu runsaasti uusia joukkoja.
Suomen läheltä löytyy myös kaksi venäläistä merijalkaväkiprikaatia. Pohjoisen laivaston 61. merijalkaväkiprikaati on sijoitettu Sputnikin kylään Petsamoon ja Itämeren laivaston 336. merijalkaväkiprikaatin sijoituspaikka on Kaliningrad.
Kokonaisuudessaan viiden merijalkaväkiprikaatin laajentuminen divisiooniksi eri puolilla Venäjää on ollut odotettavissa jo vuodesta 2022 lähtien, mutta muutoksen järjestyksestä ja aikataulusta on tullut vaihtelevia tietoja.
Viimeisimpien lausuntojen perusteella muutos alkaa Itämeren ja Tyynenmeren rannoilta. Venäjän valtiollisen uutistoimisto Tassin mukaan Venäjän merivoimien komentaja Aleksandr Moisejev kertoi syyskuun alussa kaikkien merijalkaväkiprikaatien laajentuvan divisiooniksi. Hän mainitsi ensimmäisiksi Itämeren laivaston ja Tyynenmeren laivaston prikaatit, joissa muutos tapahtuisi vielä vuoden 2025 puolella.
Ennen vuotta 2022 venäläiseen merijalkaväkiprikaatiin on kuulunut arviolta noin 2500–3000 miestä. Divisioonaksi laajentuessaan puhutaan todennäköisesti noin 7000 miehen yksiköstä, mutta tarkempaa määrää voi arvioida vasta uudistusten jälkeen, organisaation ottaessa lopullisen muotonsa. Enimmillään uusia sotilaita tulisi kahteen divisioonaan yhteensä siis lähemmäs 10 000, pienimmilläänkin useita tuhansia.
Käytännössä sotilaat eivät kuitenkaan tule olemaan fyysisesti Suomen lähistöllä vielä pitkään aikaan, sillä joukot ovat sidottu sotaan Ukrainassa ja kirjavahvuuden täyttämiseksi divisiooniin on rekrytoitava runsaasti uutta henkilöstöä. Ei ole myöskään vielä varmaa, milloin Petsamon 61. prikaati laajenee.
Muutos on osa suurempaa trendiä, jossa Venäjän sotilaallinen voima Suomen lähialueilla kasvaa huomattavasti. Tähän mennessä tunnetuista maavoimien joukkolisäyksistä ja organisaatiomuutoksista voi lukea enemmän tästä analyysista.
Merijalkaväki Ukrainan sodassa
Ukrainan sodassa merijalkaväkeä on viime vuosina käytetty pääosin tavallisten jalkaväkiyksiköiden ohella maaoperaatioissa. Kenties näkyvimpään rooliin on noussut Tyynenmeren laivaston 155. merijalkaväkiprikaati, joka taisteli pitkään ukrainalaisia vastaan Kurskissa ja Sumyssa.
Petsamon 61. merijalkaväkiprikaati on ryhmitetty hiljaisemmalle lohkolle Hersoniin, mutta Kaliningradin 336. prikaati on ollut kovissa taisteluissa Pokrovskin eteläpuolella, Donetskin ja Dnipropetrovskin oblastien raja-alueella.
Venäläisten merijalkaväkiprikaatien koko on voinut sodan aikana kasvaa runsaasti jo ennen muutosta divisioonaksi. Yksittäiseen prikaatiin on saatettu liittää useita uusia jalkaväkipataljoonia vuotta 2022 edeltäneeseen organisaatiorakenteeseen verrattuna. Toisin sanoen ainakin osaa joukoista on lihotettu jo ennen virallista divisioonatason organisaatiomuutosta.