Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kokousti tänään ensimmäistä kertaa budjettiriihessä käytyjen rasismikeskustelujen jälkeen.
Mediaa kuluneella viikolla eduskunnassa vältellyttä perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarjaa ei kokouksessa paikan päällä nähty.
Myöskään eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä ei kommentoinut medialle mitään, ei ennen eikä jälkeen kokouksen.
Ylen tietojen mukaan ryhmä ei käsitellyt kokouksessaan ollenkaan Keskisarjan puheita.
Mäkelä oli jo etukäteen haluton spekuloimaan sillä, tuleeko ryhmä käsittelemään Keskisarjan tapausta tai johtaako tämä johonkin seuraamuksiin.
Budjettiriihen alla polemiikkia herättivät niin valtiovarainministeri, puolueen puheenjohtaja Riikka Purran eduskuntaryhmän kesäkokouksessa esittämät viittaukset äärioikeistolaiseen salaliittoteoriaan kuin varapuheenjohtaja Keskisarjan puheet Ylen A-studiossa.
Keskisarja kutsui Suomeen tulevia maahanmuuttajia heikkolaatuisiksi.
– Siivot, suomalaiset pidot muuttuvat kehitysmaalaiseksi sikalaksi ja verilöylyksi. Siksi väestönvaihto sapettaa minua ja perussuomalaisia, Keskisarja sanoi A-studiossa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra totesi Ylen Ykkösaamussa, että rasistisista puheista syntynyt ”hässäkkä” aiheutti hallituskriisiin.
Toisin kun hallituskumppanit, Purra ei ole suostunut tuomitsemaan Keskisarjan puheita. Hän on myös toistanut, että sanktioita ei anneta takautuvasti.
Purra totesi kokoukseen saapuessaan, ettei hänellä ole aiempiin kommentteihinsa lisättävää eikä hän ota kantaa siihen, miten eduskuntaryhmä Keskisarjan tapausta mahdollisesti käsittelee.
Vastaukset kysymyksiin, käsiteltiinkö tapausta ja jos niin miten, jäivät medialta siis saamatta.
Tavio: ”Joskus totuus on epämiellyttävää kuulla”
Eduskuntaryhmän kokoukseen saapuessaan ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Taviolta kysyttiin, pitääkö puolueessa tarkemmin vahtia, ettei Keskisarjan puheiden kaltaisia kommentteja enää tule.
– Perussuomalaiset ovat voimakkaasti sananvapauden kannalla. Joskus totuus on epämiellyttävää kuulla, mutta pidän sitä tärkeänä, että maahanmuutosta käydään asiallista ja siistiä keskustelua.
– En sano, etteikö hän olisi voinut sanoa, mitä sanoi. Omalta osaltani voin sanoa, että pyrimme puhumaan maahanmuutosta tavalla, jolla kaikki voivat olla keskustelussa mukana.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho pitää mediaa osin syypäänä siihen, että perussuomalaisten puheet johtivat nähdyn kaltaiseen kuohuntaan hallituksessa.
– Jos ajattelen muutamaa kulunutta vuotta, se näyttää olevan jonkinlainen kesäinen ilmiö. Ehkä se johtuu osittain siitä, että medialla ei ole painavampia puheenaiheita, Halla-aho tokaisi kokoukseen saapuessaan.
Mistä hallitus sopi alkuviikosta?
Hallitus käytti budjettiriihestään ensimmäisen päivän perussuomalaisten ulostuloista kimmokkeen saaneeseen pelisääntökeskusteluun.
Hallituspuolueet ovat esittäneet, ainakin julkisuudessa, jokseenkin eriäviä tulkintoja siitä, mitä riihen yhteydessä käydyissä keskusteluissa täsmälleen sovittiin.
Pääministeri, kokoomuksen Petteri Orpo ja Purra kuitenkin vakuuttivat maanantai-iltana, että yhteisymmärrys on olemassa: Mikäli kansanedustajat toimivat hallituksen yhdenvertaisuustiedonannon vastaisesti, siitä koituu seurauksia.
Orpo rinnasti tiedonantoon sitoutumisen hallitusohjelman noudattamiseen.
Yhdenvertaisuustiedonanto laadittiin jo hallitustaipaleen ensiaskeleitakin värittäneen rasismikeskustelun jälkimainingeissa.
Tiedonannossa linjataan, että hallitus ja sen jokainen ministeri irtisanoutuu rasismista ja vastustaa kaikenlaista ääriajattelua sekä sitoutuu omassa työskentelyssään aktiiviseen työhön rasismia vastaan. Rasismin kuvataan olevan yksilöiden tai ihmisryhmien määrittelemistä alempiarvoisiksi esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden tai uskonnon perusteella.
Jos ministeri toimii vastaisuudessa tiedonannon vastaisesti ja esimerkiksi puhuu epäasiallisesti, hallitus käsittelee asian pääministerin johdolla.
Mikäli taas kyse on kansanedustajan törttöilystä, sitä puidaan hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajien kesken.
Jos ryhmänjohtajat eivät löydä yhteisymmärrystä, asia viedään hallitusnelikon ratkaistavaksi.
Muutos nykytilanteeseen on se, että epäasiallisista puheista pitäisi siis seurata sanktio.
Eduskuntaryhmät voivat antaa edustajalle omien sääntöjensä mukaan huomautuksen, varoituksen tai viime kädessä erottaa edustajan ryhmästä.
Käytäntö olisi sama kuin miten jo nyt toimitaan, mikäli kansanedustaja toimii hallitusohjelman vastaisesti esimerkiksi äänestäessään eduskunnassa.
Päätösvalta siitä, mitä sanktioita sen kansanedustajalle seuraa, pysyisi siis vastaisuudessakin jokaisen eduskuntaryhmän omissa hyppysissä.
Näin pääministeri Petteri Orpo (kok.) kommentoi hallituksen keskusteluja tiistaiaamuna 2. syyskuuta.
Mikäli yhteisiin pelisääntöihin ei sitouduta eli esimerkiksi rikkomusten jälkeisiin toimiin ryhdytä, pääministerikin on todennut, että hallitus menettää kykynsä toimia. Käsillä voisi siis olla jopa aina uusi hallituskriisi.
Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä kuvasi eilen Ylen Politiikkaradion haastattelussa, että pääministeri saattoikin tulla rakentaneeksi eräänlaisen ”hallituskriisiautomaatin”.