Langettava päätös 9603/UL/24

Helsingin Uutiset

Asia: lähdesuoja, erittäin kielteinen julkisuus, oma kannanotto (vastine)

Tulevasta ravintolahenkilöstön ulosmarssista uutisoinut lehti suostui lähteensä nimettömyyteen, mutta paljasti pian uutisen julkaisun jälkeen tämän henkilöllisyyden. Lähdesuojan rikkomiseen ei ollut riittävän painavia perusteita, mistä neuvosto antoi langettavan. Erittäin kielteisen julkisuuden osalta vapauttava äänestyspäätös 10–4. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Kantelu 20.10.2024

Kantelu kohdistuu Helsingin Uutisten 18.10.2024 julkaisemaan näkökulmakirjoitukseen, jonka otsikko oli Pääluottamusmiehen toiminta on kyseenalaista ja haitallista niin HOK-Elannolle, työntekijöille kuin koko ravintolatoimialalle.

Kantelun on tehnyt kirjoituksessa kritisoitu HOK-Elannon ravintolatoimialan pääluottamusmies. Kantelijan mukaan näkökulmakirjoituksessa rikottiin hänelle aiemmin luvattu anonymiteetti. Kantelijan mukaan hänelle ei kerrottu näkökulmakirjoituksesta etukäteen ja hän katsoo tulleensa asetetuksi siinä huonoon ja kielteiseen valoon ilman, että hänelle olisi annettu mahdollisuutta lausua asiasta mitään.

Kantelija kertoo Helsingin Uutisten toimittajan soittaneen hänelle perjantaina 18.10.2024 haastatellakseen häntä samalle illalle suunniteltuun ulosmarssiin liittyen. Kantelun mukaan ulosmarssin olivat organisoineet työntekijät ammattiosaston kanssa, eikä kantelijalla pääluottamusmiehenä ollut siihen osallisuutta.

Kantelijan mukaan toimittaja toivoi hänen kertovan asiasta, josta hän oli kyllä kuullut, mutta jonka toteutumisesta hän ei ollut varma. Kantelija ei halunnut esiintyä jutussa omalla nimellään. Kyse oli hänen mukaansa arkaluonteisesta asiasta, josta hän itse olisi saattanut joutua tuomioistuimessa syytetyksi.

Kantelijalla oli omasta mielestään painava syy haluta kommentoida asiaa nimettömästi. Kantelijan mukaan toimittaja ei ensin meinannut suostua tähän, mutta lopulta kantelija ja toimittaja päättivät yhdessä, että kantelijasta käytettäisiin jutussa nimitystä ”neuvotteluita läheltä seuraava työntekijä”. Toimittaja olisi kantelun mukaan halunnut laittaa juttuunsa kantelijalle jonkin tittelin, mutta kantelija kieltäytyi esiintymästä jutussa omassa roolissaan pääluottamusmiehenä asian arkaluonteisuuden vuoksi.

Uutinen, jota varten kantelijaa haastateltiin, julkaistiin Helsingin Uutisten verkkosivuilla otsikolla Useita HOK–Elannon ravintoloita suljetaan ulosmarssin vuoksi. Pian tämän perään lehti julkaisi kantelun kohteena olevan näkökulmajutun, jossa lehden päätoimittaja Karri Kannala paljasti kantelijan aiemmin nimettöminä esitettyjen kommenttien sanojaksi.

Kantelija kokee uutisen kirjoittajan kertoneen luottamuksellisia asioita päätoimittajalle ja arvioi molempien halunneen vahingoittaa häntä.

Julkisen sanan neuvosto ei käsitellyt kantelua siitä näkökulmasta, loukattiinko tapauksessa Journalistin ohjeessa 18 mainittuja haastateltavan oikeuksia.

Neuvosto soveltaa kantelun käsittelyssä 1.10.2024 voimaan tulleita Journalistin ohjeita.

Päätoimittajan vastaus 12.6.2025

Helsingin Uutisten vastaava päätoimittaja Karri Kannala toteaa, että kantelun kohteena oleva näkökulmakirjoitus tulee asettaa oikeaan kontekstiin suhteessa uutistapahtumaan, jota se käsitteli.

Lehti oli jo aiemmin uutisoinut HOK-Elannon ravintolatoimialan muutosneuvotteluista, ja se uutisoi myös neuvottelujen lopputuloksen.

Päätoimittaja pitää kontekstin ja kokonaisuuden hahmottamista olennaisena näkökulmakirjoitusta arvioitaessa, ja viittaa myös muihin julkisuudessa olleisiin, muutosneuvotteluita koskeneisiin uutisiin. Asiasta uutisoi esimerkiksi Iltalehti 15.10.2024 ja 18.10.2024.

Päätoimittaja toteaa kantelijan väittävän kantelussa vain kuulleensa suunnitteilla olleesta ulosmarssista, mutta olleensa epävarma sen toteutumisesta. Päätoimittajan tulkinnan mukaan jutussa olleet kantelijan antamat, tarkastamat ja hyväksymät kommentit kuitenkin osoittavat, että kantelija oli ollut hyvin tietoinen ulosmarssista ja sen yksityiskohdista sekä vahvistanut sen toteutumisen. Tämä kävi päätoimittajan mukaan ilmi seuraavista jutun kohdista:

1) ”Osassa ravintoloita ulosmarssiin osallistuu koko henkilökunta, jolloin ravintoloita joudutaan sulkemaan kokonaan.”

2) Kantelija arvioi, että etenkin Helsingin keskustan baareja olisi jouduttu sulkemaan tunniksi ja että työntekijöiden oli määrä palata ravintoloihin kello 19, mutta ”tästä ei ole kuitenkaan varmuutta”.

3) Toimittaja myös kysyi haastateltavalta jutussa, eikö työntekijäpuoli ampuisi itseään jalkaan, jos asiakkaat hermostuisivat ravintoloiden sulkemisesta, jolloin niiden liiketulos heikkenisi entisestään ja neuvottelutilanne työnantajan kanssa tulehtuisi. Kantelija vastasi tähän: ”Tavallaan nä[in]kin. Tämä on kuitenkin se tapa, jolla näytämme työnantajalle olevamme tosissaan ja vastustamme irtisanomisia sekä työehtojen yksipuolista muuttamista.”

Päätoimittajan tulkinnan mukaan kantelijalla oli todellisuudessa muu kuin kantelussa kerrottu syy haluta esiintyä nimettömänä. Päätoimittajan käsityksen mukaan kantelija levitti tietoisesti ja aktiivisesti väärää tietoa käynnissä olleista muutosneuvotteluista, joiden sisältö oli tuossa vaiheessa salassa pidettävää (päätoimittaja viittaa tässä muiden lehtien uutisointiin HOK-Elannosta). Päätoimittaja huomauttaa, että pääluottamusmiehellä on irtisanomissuoja, mikä päätoimittajan mukaan mahdollistaa asioiden todenmukaisen kommentoinnin.

Päätoimittaja vahvistaa, että uutisen kirjoittanut toimittaja yritti saada kantelijaa esiintymään jutussa kaikin osin omalla nimellään. Päätoimittajan mukaan kantelija kuitenkin itse oma-aloitteisesti ehdotti, että hän esiintyisi osassa kommentteja nimettömänä ja osassa omalla nimellään ja tittelillään. Päätoimittaja kuvailee ehdotuksen tulleen yllättäen puhelinhaastattelun aikana, eikä toimittajalla siinä yhteydessä ollut mahdollista käydä asiasta keskustelua päätoimittajan kanssa ja hyväksyttää selvästi normaalikäytännöstä poikkeavaa menettelyä.

Päätoimittaja tulkitsee, että näin ollen kantelijan väite ”yhteisestä päätöksestä” nimimerkin käyttöön osassa sitaatteja ei pidä paikkaansa.

Päätoimittaja toteaa kirjoituksensa olleen kolumnityylinen teksti, johon ei tehty erillisiä haastatteluja. Journalistin ohjeet velvoittavat pitämään päätösvallan toimituksessa, minkä vuoksi olisi ollut päätoimittajan tulkinnan mukaan väärin ja poikkeuksellista kertoa kantelijalle erikseen näkökulmakirjoituksesta, saati sen sisällöstä ja julkaisuaikataulusta.

Päätös näkökulmakirjoituksen tekemisestä ja julkaisemisesta syntyi päätoimittajan mukaan vasta sen jälkeen, kun kantelijaa oli haastateltu uutisartikkeliin ja toimittaja oli kertonut päätoimittajalle tapahtumien kulusta. Päätoimittajan mukaan näkökulmakirjoitukseen syntyi peruste nimenomaisesti kantelijan toimintatavan ja muutosneuvottelukokonaisuudesta liikkuneiden, päätoimittajan vääriksi arvioimien tietojen vuoksi.

Kantelussa viitataan myös toimittajan ja päätoimittajan väliseen yhteistyöhön ja tietojen kertomiseen. Päätoimittaja toteaa, että esihenkilön ja toimittajan välinen keskustelu on luonnollinen ja olennainen osa journalistista työprosessia, kuten mitä tahansa muutakin työtä. Lisäksi päätoimittajalla on suhteessa toimittajiin ja toimitukseen työnjohto- ja direktio-oikeus sekä -velvollisuus. Päätoimittaja toteaa, että toimittaja toimi oikein tuodessaan päätoimittajan tietoon kantelijan poikkeuksellisen ja yllättävän ehdotuksen saada esiintyä jutussa osin nimettömänä ja osin omalla nimellään. Päätoimittaja katsoo käyttäneensä päätösvaltaansa ja -oikeuttaan niin julkaisupäätösten kuin nimettömyyden osalta huomioiden asian kontekstin ja kokonaiskuvan.

Päätoimittajan mukaan kantelijalla oli tiedossaan toimituksen yhteystiedot ja hän oli sekä puhelimitse että sähköpostilla yhteydessä uutisen tekijään. Tästä huolimatta kantelija ei lähettänyt toimitukselle näkökulmakirjoitukseen liittyvää palautetta tai korjauspyyntöä eikä osoittanut virhettä kummassakaan jutussa. Toimituksen tiedossa ei ollut, että kantelija olisi halunnut esittää lisäkommentteja tai tuoda esiin omaa näkökulmaansa sen paremmin uutisjuttuun kuin näkökulmakirjoitukseenkaan liittyen.

Koska näkökulmakirjoitusta varten ei muutoinkaan tehty erillisiä haastatteluja, vaan se perustui olemassa olevaan tietoon ja tilannekuvaan, ei kantelijan oman sitaatin tai näkemyksen hakeminen näkökulmakirjoitukseen olisi ollut päätoimittajan mukaan perusteltua. Jos kantelija olisi ollut näkökulmakirjoituksen julkaisemisen jälkeen yhteydessä toimitukseen tai esimerkiksi lähettänyt vastineensa, olisi päätoimittajan mukaan niiden julkaisemista luonnollisesti harkittu ja kantelijan palautteeseen vastattu.

Päätoimittaja toteaa vielä, että vuonna 2024 poliittiset lakot, ulosmarssit ja erilaiset työtaistelutoimet olivat kuuma puheenaihe. Kantelija on SDP:n aktiivinen paikallispoliitikko Hyvinkäällä. Päätoimittaja pitää kantelijan toimintatapaa hyvin kyseenalaisena varsinkin asetettuna kokonaiskontekstiin. Päätoimittaja katsoo kantelijan yrittäneen nimettömyyden avulla väärinkäyttää pääluottamusmiehenä saamaansa asemaa neuvottelujen osapuolena. Päätoimittaja arvioi, että tämän vuoksi oli yhteiskunnallisestikin olennaista kertoa, mikä oli asioiden oikea laita. Hän katsoo myös, että julkisuudesta tunnettuna henkilönä kantelijan tuli se kestää.

Päätoimittaja huomauttaa myös, että HOK-Elannon muutosneuvottelujen lopputulos oli hänen nähdäkseen hyvin erilainen kuin kantelija oli antanut ymmärtää ja sen mukainen, kuin lehti pyrki kertomaan lukijoille. Päätoimittaja katsoo lehden tuoneen lukijoilleen oikeaa tietoa ja kertoneen heille rehellisen ja puolueettoman tilannekuvan julkisesti levinneen, yksipuolisen tilannekuvan oikaisemiseksi.

Päätoimittaja katsoo, että Helsingin Uutiset ei ole syyllistynyt kantelussa väitettyihin seikkoihin eikä rikkonut kantelussa mainittuja Journalistin ohjeiden kohtia.

Ratkaisu

JO 13: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, tälle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, tulee erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta kuulla jälkeen päin. Jos tämä ei onnistu, tulee hänen oma kannanottonsa julkaista mahdollisimman nopeasti ilman asiattomia lisäyksiä. Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, tulee sen korjaamisesta neuvotella ja pyrkiä julkaisemaan olennainen sisältö asiallisessa muodossa.

Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon.

Helsingin Uutiset uutisoi suunnitteilla olleesta ravintolatyöntekijöiden ulosmarssista. Jutun yhtenä lähteenä oli HOK-Elannon ravintolatoimialan pääluottamusmies. Jutun kirjoittanut toimituspäällikkö suostui siihen, että lähde esiintyisi jutussa pääosin nimettömänä. Yhdessä jutun kohdassa pääluottamusmies kuitenkin kommentoi omalla nimellään jakavansa työntekijöiden huolen käynnissä olleista muutosneuvotteluista. Hieman myöhemmin Helsingin Uutiset julkaisi uuden jutun, päätoimittajansa näkökulmakirjoituksen, joka kritisoi pääluottamusmiehen toimintaa ja paljasti tämän olleen uutisjutun nimettömien kommenttien lähde.

Julkisen sanan neuvosto muistuttaa, että journalistilla on velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu. Lähdesuojan kunnioittaminen on tärkeää, sillä se osaltaan mahdollistaa yhteiskunnallisten epäkohtien paljastamisen. Neuvosto tulkitsee, että tässä tapauksessa sopimus lähdesuojasta syntyi, kun jutun tehnyt toimituspäällikkö suostui pääluottamusmiehen vaatimukseen nimettömyydestä.

Neuvosto toteaa, että pääluottamusmiestä haastatelleen toimituspäällikön lupaama lähdesuoja sitoi myös päätoimittajaa. Haastatellun henkilöllisyyden paljastamisella ei ollut tässä tapauksessa niin suurta yhteiskunnallista merkitystä, että se olisi oikeuttanut lähdesuojan rikkomisen. Neuvoston mielestä ei ole myöskään merkkejä siitä, että lähde olisi pyrkinyt käyttämään lehden myöntämää nimettömyyttä väärin. Lehden toiminta oli omiaan rapauttamaan yleistä luottamusta lähdesuojaan.

Neuvosto arvioi näkökulmakirjoitusta myös lähdesuoja-asiasta erillään siltä kannalta, olisiko pääluottamusmiehelle pitänyt antaa tilaisuus vastata siinä esitettyyn kritiikkiin. Neuvosto toteaa, että pääluottamusmiehenä ja kunnallispoliitikkona kantelijan oli asemansa takia siedettävä kärjekästäkin toimintansa arviointia. Pääluottamusmies ei joutunut näkökulmakirjoituksessa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt tavoitella kommentoimaan kirjoituksen väitteitä. Asianomainen olisi voinut halutessaan vastata kritiikkiin tarjoamalla julkaistavaksi omaa kannanottoaan, mitä hän ei kuitenkaan tehnyt.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Uutiset on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 13, ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisu tehty:

3.9.2025

Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj.), Tommi Hatinen, Vesa Heikkilä, Jonas Jungar, Pasi Kivioja, Anssi Marttinen, Minna McGill, Sara Nurmilaukas, Farhia Omer, Margareta Salonen, Timo Sipola, Tuuli Tahkokorpi, Mari Tuohiniemi ja Erja Yläjärvi. Päätös oli Journalistin ohjeen 13 osalta yksimielinen.

Journalistin ohjeen 21 osalta vapauttavan puolesta äänestivät: Eero Hyvönen, Jonas Jungar, Pasi Kivioja, Anssi Marttinen, Minna McGill, Sara Nurmilaukas, Timo Sipola, Tuuli Tahkokorpi, Mari Tuohiniemi ja Erja Yläjärvi.

Journalistin ohjeen 21 osalta langettavan puolesta äänestivät: Tommi Hatinen, Vesa Heikkilä, Farhia Omer ja Margareta Salonen.

Heidän eriävä mielipiteensä: Helsingin Uutisten julkaisema Näkökulma-kirjoitus saattoi kantelijan niin kielteiseen julkisuuteen, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut. Varsinkin, kun otetaan huomioon lähdesuojan rikkominen, katsomme Helsingin Uutisten rikkoneen Journalistin ohjeiden kohtaa 21.