Britannian tuore ”verkkoturvallisuuslaki” herättää voimakasta vastustusta.
Seitsemän vuotta valmistelussa ollut Online Safety Act otettiin käyttöön 25. heinäkuuta.
Lain kumoamista vaativa kansalaisaloite on kerännyt lyhyessä ajassa yli puoli miljoonaa allekirjoitusta.
Avaa kuvien katselu
Kriitikoiden mukaan uusi verkkoturvallisuuslaki antaa Britannian hallitukselle ja viestintävirasto Ofcomille kohtuuttoman paljon valtaa. Kuva: Alamy
Lain tarkoitusperä vaikuttaa ainakin päällepäin vastuulliselta.
Sen tarkoitus on saada erilaiset verkkosivustot ja -palvelut siivoamaan alustaltaan laittomaksi luokiteltu sisältö sekä estää alaikäisiä näkemästä lapsille haitallista sisältöä.
Lain noudattamiseen kannustetaan tuntuvien sakkojen uhalla.
Britannian hallitus on vastannut kritiikkiin toteamalla, että se aikoo varmistaa lain tehokkaan mutta kohtuullisen täytäntöönpanon.
Henkilötietojen jakaminen ja vahva tunnistautuminen suututtaa
Jalomielisestä tarkoitusperästä huolimatta monet kokevat, että laki antaa Britannian hallitukselle keinot valvoa kansalaistensa viestintää ja selailutietoja.
– Tavoite on sinänsä kannatettava, mutta laiton sisältö pitäisi saada pois itse julkaisualustoilta. Estot vastaanottajan päässä eivät oikein toimi, Electronic Frontier Finlandin (Effi) toiminnanjohtaja Tapani Tarvainen arvioi.
Effi on yhdistyksenä omistautunut kansalaisten oikeuksien puolustamiseen internetiä ja tietotekniikkaa koskevissa kysymyksissä.
Britannian uusi verkkoturvallisuuslaki edellyttää seuraavia toimiaLaiton sisältö
Laki velvoittaa kaikkia yhtiöitä siivoamaan laittoman toiminnan alustoiltaan. Laiton toiminta voi tarkoittaa seuraavia asioita:
- Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, kontrolloiva tai pakottava käyttäytyminen, vakava seksuaaliväkivalta, ääriporno, petosyritys, etnisyyteen ja uskontoon liittyvä viharikos, väkivaltaan yllyttäminen, laiton maahantulo tai ihmisten salakuljetus, itsemurhaan kannustaminen, kostoporno tai uhkaus arkaluontoisen kuvamateriaalin julkaisemisesta, laiton huume- tai asekauppa, seksuaalinen hyväksikäyttö, sekä terrorismi
Lapsille haitallinen sisältö
Laki velvoittaa yhtiöitä estämään lapsille haitallisen sisällön päätymisen alaikäisten näkyville. Lapsille haitallinen sisältö voi tarkoittaa seuraavia asioita:
- porno, sisältö joka kannustaa tai antaa ohjeita itsensä vahingoittamiseen, syömishäiriöihin, väkivaltaan tai itsemurhaan, kiusaaminen, loukkaava ja vihamielinen sisältö, sisältö joka kannustaa vaarallisiin stuntteihin tai haasteisiin, sisältö joka kannustaa haitallisten aineiden käyttöön
Britannian uusi laki koskee muun muassa hakukoneita, erilaisia sisällön julkaisualustoja, viestintäpalveluja, verkkosivustoja, sovelluksia, verkkopalveluja, sosiaalisia medioita, pilvipalveluja, verkkofoorumeja ja deittipalveluja.
Avaa kuvien katselu
Lakiuudistuksen jälkeen somepalvelut ovat ryhtyneet sensuroimaan väkivaltaista sisältöä alustoillaan. Kuva maahanmuuttoa vastustavasta mielenosoituksesta Manchesterissa 2. elokuuta. Kuva: Jake Lindley / AOP
Tarvaisen mukaan laki on monella tapaa ongelmallinen.
– Isoin ongelma on se, että laki on mahdottoman väljästi muotoiltu. Se antaa hallinnolle edellytykset valikoivaan vallankäyttöön.
Kun lain muotoilu on epätäsmällinen, voi se johtaa myös siihen, että verkkopalvelut sensuroivat sisältöään varotoimena enemmän kuin tarpeellista.
– Uudistuksella oli mielenkiintoisia vaikutuksia saman tien. Siellähän blokattiin muun muassa mielenosoituskuvia, joissa poliisi pamputtaa tai muutoin väkivaltaisesti kohtelee mielenosoittajia.
Useilla verkkosivustoilla on jätetty tekoälyn vastuulle tunnistaa väkivaltaa esittävää sisältöä ja estää se näkymästä.
Kuvatun kaltaisissa tapauksissa sensuuri voi estää ihmisiltä pääsyn tärkeän tiedon pariin.
Ikärajatarkistuksissa piilee vaara
Laki edellyttää myös ikärajatarkistuksia sivustoille ja alustoille, joilla saattaa esiintyä alaikäisille haitalliseksi luokiteltua sisältöä.
Tarvaisen mukaan vaatimus on ikävä etenkin siksi, ettei niiden toteuttamistapaa ole määritelty erikseen eikä asiaan liittyviä ongelmia ole ratkaistu etukäteen.
– Hyviä ratkaisuja ei oikein ole. Käytännössä kaikki tiedetyt ratkaisut vuotavat totaalisesti tai keräävät henkilötietoja ilman mitään muuta järkevää syytä.
Avaa kuvien katselu
Muun muassa aikuisviihdesivustoilla vieraileminen vaatii Britanniassa jatkossa aiempaa vahvemman tunnistautumisen. Kuva: AOP
Se, että henkilötietojen luovuttamisesta tulee oletus, antaa uusia mahdollisuuksia myös epärehellisille toimijoille.
– Ei ole toivottava tilanne, jos vaikka lapset tottuvat luovuttamaan henkilötietoja tai tunnistautumaan näyttämällä naamansa verkkokameralle. Kuvat ovat muutenkin alttiita väärinkäytöksille, mutta niitä saatetaan käyttää myös kiristämiseen ja lasten jäljittämiseen.
Hallituksen valta kasvaa
Tarvainen näkee, että uusi laki antaa Britannian hallitukselle ja viestintävirasto Ofcomille kohtuuttoman paljon valtaa.
Avaa kuvien katselu
Britannian pääministeri Keir Starmer kuvattuna Downing Streetin virka-asuntonsa edustalla 30. heinäkuuta 2025. Kuva: Thomas Krych / AOP
Britannia esimerkiksi suunnitteli yksityisviestien skannausvelvollisuutta Signalin, Whatsappin ja Facebook Messengerin kaltaisille viestisovelluksille.
Vastauksena yhtiöt uhkasivat poistua Britannian markkinoilta.
– Lain tulkintaa lievennettiin lopulta niin, ettei skannauksia tarvitse tehdä siksi, ettei se ole vielä teknisesti mahdollista, Tarvainen sanoo.
Ongelma ei kuitenkaan ole väistynyt kokonaan. Joka tapauksessa ihmisten toimista kertyy sellaista tietokantaa, joka Tarvaisen mukaan luo potentiaalisia uhkakuvia.
– Sen lisäksi, että hallitukset saattavat itse olla pahanteossa, tiedot myös vuotavat.
Katso videolta, miten asiantuntija arvioi verkkoturvallisuuslain kaltaiseen lainsäädäntöön liittyviä uhkakuvia:
Uudistus antaa hallitukselle helpon keinon sensuroida keskusteluja ja tiedonvälitystä, Tarvainen arvioi.
Haittavaikutukset eivät rajoitu myöskään valtioon.
– Kun vastuu lain noudattamisesta on jätetty alustojen vastuulle, myös ne saavat syyn kerätä lisää tietoa ihmisten käyttäytymisestä, ilman sen suurempia perusteita.
Itsevaltaisista maista tutut lait leviävät lännessäkin
Tarvaisen mukaan brittien huolelle on aihetta.
Hänen mukaansa tilanne alkaa hiljalleen muistuttaa orwellilaista isoveliyhteiskuntaa.
– Siellä rakennetaan valvontajärjestelmää, joka on hyvin altis väärinkäytöksille.
Avaa kuvien katselu
George Orwellin vuonna 1949 julkaistu dystooppinen klassikkoteos Vuonna 1984. Kirja kuvaa tulevaisuuden valvontayhteiskuntaa, jossa diktaattori nimeltä isoveli seuraa kansalaisten jokaista liikettä. Kuva: AOP
Ihmisten internetinkäytön valvonta ja rajoittaminen on ollut pitkään arkipäivää Venäjän ja Kiinan kaltaisissa autoritäärisissä maissa.
Nyt länsimaissa nähdään samansuuntaista kehitystä.
Myös EU:lla on oma DSA-hankkeensa (Digital Services Act), joka otettiin käyttöön helmikuussa viime vuonna. Suomessa sen toimeenpano on pitkälti Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin vastuulla.
EU:n digipalveluasetus on Tarvaisen mukaan hieman Britannian lakia järkevämmin ja täsmällisemmin muotoiltu.
– EU:ssa idea on se, ettei palveluntarjoaja saa tietää käyttäjästä mitään muuta kuin sen, että käyttäjä on täysi-ikäinen.
Tarvaisen mukaan tunnistautuminen olisi mahdollista toteuttaa niin, että kolmas taho vastaisi tunnistautumisesta tavalla, jossa se ei itse saisi tietää, mille sivustolle käyttäjä on tunnistautumassa.
Tarvaisen käsitys on, että EU aikoo kokeilla kyseistä menettelyä.
Tämäkään ei ole hänen mukaansa täysin riskitöntä. Jos toteutus jätetään jäsenmaiden vastuulle, tietyt valtiot voivat haluta toteuttaa asian tavalla, jossa valtio voi valvoa ihmisten käyttäytymistä verkossa.
”Huonoon suuntaan ollaan menossa”
Tarvainen ei usko siihen, että kansalaisten painostus johtaisi Britanniassa lain perumiseen.
Tiettyihin muutoksiin ja maassa on kuitenkin jätetty varaa.
Kaikesta huolimatta Tarvainen on huolissaan maailmassa nähtävästä kehityksestä.
– Huonoon suuntaan ollaan menossa. Tilanne ei ole vielä täysin toivoton, mutta se vaatii kovaa taistelua, että yksityisyydensuoja ja sananvapaus saadaan säilytettyä edes jollakin tasolla.