Ukraina on tehnyt drooneilla yhä kiivaammin iskuja Venäjän öljykohteisiin.
Ukrainalaiset pelastustyöntekijöitä asuinalueella Harkovassa, jonne Venäjä iski 18. elokuuta. Vähintään seitsemän ihmistä kuoli yöllä tehdyssä iskussa, mukaan lukien lapsi. YEVHEN TITOV, EPA/AOP
Iltalehden sota-asiantuntija Emil Kastehelmen mukaan Ukrainan drooni-iskut Venäjälle ovat kehittyneet, mutta niiden tuloksellisuus riippuu erityisesti kahdesta asiasta.
– Onnistunut iskukampanja nojaa ensisijaisesti massaan ja jatkuvuuteen. Ei siihen, että yksittäinen lennokki olisi mikään maailman kehittynein ja hienoin.
Ukraina kiihdytti erityisesti elokuun aikana iskukampanjaansa, jonka kohteena on Venäjän öljyinfrastruktuuri. Syyskuussa iskuja on ollut vähemmän, mutta iskut saattavat hyvinkin jatkua.
– Ukrainakin on kehittänyt näitä kyvykkyyksiään, pystyy ainakin ylläpitämään jonkinasteista jatkuvaa iskutoimintaa, joka ainakin paikoittain ihan kunnolla haittaa esimerkiksi Venäjän öljynjalostamoiden toimintaa, ja sitä kautta myös vaikuttaa ihan tavallisenkin kansalaisen elämään.
Kysymys on siis siitä, kuinka hyvin Ukraina pystyy pitämään yllä iskuja ja tuottamaan riittävästi drooneja iskuja varten.
Venäjä puolestaan iskee Ukrainaan laajasti Shahed-drooneilla, joista sillä on myös omaa tuotantoa. Ukrainan droonikyvykkyydet ovat kehittyneet, mutta ne eivät vielä ole Venäjän tasolla.
– Ukraina ei kykene ihan vielä samanlaiseen joka päivä toistuvaan massamaiseen iskutoimintaan kuin Venäjä.
Ukrainan pitää myös valikoida kohteensa Venäjällä melko tarkkaan. Kohteiden pitäisi olla sellaisia, jotka Venäjän on mahdollisimman vaikea korvata.
Venäjällä on kuitenkin myös heikkouksia.
– Selkeästi osoittautuu, että Venäjällä on hieman ongelmia, että miten saadaan riittävästi ilmatorjuntaa suojaamaan kaikkia mahdollisia tärkeitä kohteita.
Koko Iltalehden Tilannestudion 136. jakson voit katsoa tästä linkistä.
Novokuibyševskin öljynjalostamosta Venäjällä Samaran alueella näkyi voimakas liekkimeri drooni-iskun jäljiltä 2. elokuuta. EyePress News, REUTERS