Perinpohjainen dokumentti paljastaa Italian taiturin Leonardo da Vincin elämästä uusia tietoja.
Tv-lehti arvioi: Uusi Leonardo da Vinci -dokumenttisarja on kunnianhimoisesti tehty ja tarjoaa niin taiteen, tieteen kuin Italian historian ystäville huolellista nippelitietoa. Sarja toimii ensikertalaisille tutustumismatkana Leonardo da Vinciin (1452–1519) mutta antaa myös paljon uutta taiteilijan jo tunteville.
Ken Burnsin kronologisesti etenevä dokumentti on jaettu neljään osaan, pääosin sen mukaan, missä Italian kaupungissa da Vinci kulloinkin eli: ensimmäisessä jaksossa synnyinkylässään Vincissä ja Firenzessä, toisessa Milanossa.
Dokumentissa keskitytään myös da Vincin poikkeukselliseen luonteeseen ja henkilöön. Ja tietenkin maailmankuuluun Mona Lisaan.
Vuonna 1452 toscanalaisten kukkuloiden katveessa syntynyt avioton poika oli aikalaisten mukaan hauska, sympaattinen ja varttuneempana seurallinen ja aina muodikas. Hän oli todennäköisesti homoseksuaali, mikä ei tuon ajan Firenzessä ollut tabu.
Päinvastoin homoseksuaalisuus oli tavattoman yleistä, joskin kirkon kantilta kiellettyä, ja pidätyksiäkin tapahtui da Vincinkin kohdalla. Palvelustyttö Catarinalle syntyneen pojan elämään vaikutti homoutta enemmän se, ettei hän aviottomana saanut opiskella yliopistossa.
Viinitarhojen ja oliivilehtojen katveessa kasvanutta da Vinciä kiinnosti luonnon tutkiminen jo varhain. Nuorukaisena hän lähti Firenzeen taiteilija Andrea del Verrocchion verstaaseen oppipojaksi. Verstaan nähtiin olevan yliopiston jälkeen toiseksi paras koulutusvaihtoehto.
Renessanssi oli suuren muutoksen aikakautta, ja da Vinci koki muiden lailla, että kaikki oli mahdollista. Hän luonnosteli kasveja, eläimiä ja kuviteltuja koneita hämmästyttävän tarkasti ja oli hyvin kiinnostunut kuvaamaan ihmisten ulkoisen olemuksen ohella mielenliikkeitä.
Hän kantoi montaa viittaa: teatteriohjaajan, muusikon, tiedemiehen, seuramiehen… Toisin kuin Michelangelo, hän ei ollut riutuva taiteilija vaan elämänvoimainen juhlien ja hovin keskushahmo.
Sarjassa hyödynnetään da Vincin runsaita muistiinpanoja, aikalaisten kirjoituksia ja asiantuntijahaastatteluja ei vain taidehistorioitsijoilta vaan myös insinööreiltä, sydänkirurgeilta ja elokuvaohjaajilta, kuten Guillermo del Torolta.
Syvällinen dokumentti panostaa elämyksellisyyteen. Kuvitus yhdistää holistisesti eri elementtejä da Vincin lailla, maalaamisprosesseja, maisemia, värejä ja tekniikkaa, ja voimallinen musiikki vie hienosti aikakauden tunnelmaan.
Ken Burns on kertonut käyttäneensä ensi kertaa omaa, dokumenttia varten sävellettyä soundtrackia, jonka tekijänä toimi nuori säveltäjä Caroline Shaw. Shaw’ta kuvaillaan maailman parhaaksi nykysäveltäjäksi.
Dokumentin lopulla päästään viimein Mona Lisan salaisuuden äärelle. On kuvailtu, että da Vincin täytyi tietää ja ymmärtää ”kaikki”, ennen kuin hän sai luotua Mona Lisan, maailman kuuluisimman maalauksen. Hän tutki ihmistä fysiologisesti ja psykologisesti äärimmäisen pitkälle vietynä.
Ihmiset jonottavat nähdäkseen edes vilauksen Mona Lisasta Louvren museossa Pariisissa. Kuva: Zuma/MVPhotos/Chuck Myers
Hän muun muassa leikkeli kuolleiden ihmisten ruumiita tutkimuksissaan. Da Vinci loi aina tavanomaisesta upeaa, mutta Mona Lisan parissa hän meni kaikkein pisimmälle. ”Kuva lakkasi olemasta pelkkä muotokuva: siitä tuli kuvaus naisesta luonnossa”, dokumentissa analysoidaan.
Mona Lisan muotokuvasta on jopa väitetty, että siinä näkyy, kuinka veri virtaa ihon alla ja sydän sykkii. Hymyä on kuvailtu rikkaan sisäisen elämän kuvastajaksi.
Utuisella maalaustyylillä tehdyssä maalauksessa, joka oli tiettävästi tilaustyö firenzeläisen silkkikauppiaan vaimosta, näkyy da Vincin taiteen päämäärä: uskottavan ilmentäminen, elämän luominen ja siten – monien mielestä – Jumalan rinnalle nouseminen.
Leonardo da Vinci alkaen Teema & Fem klo 22.16 pe 5.9.