Hikoilu, vapina, sydämen tykytys ja ajatusten katoaminen. Moni kokee jännityksen fyysisinä oireina, kun pitäisi pitää julkinen puhe.

Jyväskylän yliopistossa on kehitetty virtuaali- eli keinotodellisuuslasit, joilla opiskelijat ja henkilökunta voivat simuloida suurille yleisöille puhumista ja totutella tilanteisiin ilman pelkoa nolatuksi tulemisesta.

Simulaatiossa voi nähdä virtuaali-ihmisten eleet ja havainnoida heidän ilmeitään ja käyttäytymistään. Tämä saa tilanteen tuntumaan luonnolliselta.

VR-lasien avulla voi harjoitella muitakin sosiaalisia tilanteita, jotka käyttäjä kokee ahdistavina. Simulaatiossa voi kohdata muun muassa silmiin katsovan virtuaalisen henkilön, joka istuu aivan vieressä ja tuijottaa arvioivasti.




Iida Akselin on työnsä puolesta käynyt testaamassa VR-palvelun ja harjoitellut esiintymistä. Sami Saarenpää

Jyväskylän yliopiston opiskelija sekä JYU.Well:in tutkimusavustaja Iida Akselin on työnsä puolesta käynyt testaamassa VR-palvelun ja harjoitellut esiintymistä. Hän toivoo pääsevänsä urallaan erilaisiin esiintymistehtäviin ja haluaa kehittää esiintymisvarmuuttaan.

Esiintymistilanteen harjoittelu on hänelle paras keino selviytyä jännittävistä esiintymistilanteista.

Akselinin mukaan paras hyöty simulaatiossa on se, että pääsee tuntemattoman yleisön eteen harjoittelemaan puheen pitämistä. Toistot tuovat rutiinia ja varmuutta.

Puheen pitämisen jälkeen simulaatiossa tehdään mielikuvaharjoituksia, joiden tarkoitus on lievittää puhumiseen liittyviä ahdistuksen tunteita ja opetella tunteiden hyväksymistä. Tämän jälkeen puhe pidetään vielä uudestaan.

– VR-laseja käyttäessäni koin, että virtuaaliyleisö loi samantyylisen jännittävän tunnelman kuin oikea esiintymistilanne. Yllätyin, kuinka paljon rentoutuneempi olin pitäessäni toista puhetta, Akselin sanoo.

Julkisen puhumisen ahdistuksesta kärsivät eivät usein hakeudu hoitoon.

Ana Gallego, tutkijatohtori

Hänen mukaansa simuloitu esiintymistilanne tuntui realistiselta. Akselinista tuntui kuin olisi ollut oikeassa luentosalissa pitämässä puhetta.

Akselin kokee esiintymisjännitystä tietyissä tilanteissa. Hän pitää jännittävänä esiintymistilanteita, joissa hänen on tärkeä näyttäytyä edukseen. Myös vieraalla kielellä esiintyminen on jännittävää.




Simulaatiossa tehdään myös erilaisia mielikuvaharjoituksia. Sami Saarenpää

Jopa yksi kolmesta suomalaisesta opiskelijasta kokee julkisen puhumisen isona ongelmana, Jyväskylän yliopiston tutkijatohtorina sekä VR-lasiprojektin kehittäjänä toimiva Ana Gallego kertoo.

Gallegon mukaan julkisen puhumisen ahdistus voi johtaa tilanteiden välttelyyn. Julkinen puhuminen ja esiintymistilanteet ovat kuitenkin usein välttämättömiä opinnoissa ja työelämässä.

Esiintymistilanteiden välttely vähentää mahdollisuuksia jatkokouluttautumiseen. Se voi myös lisätä työhön liittyvää stressiä ja vaikuttaa työllistymismahdollisuuksiin.

– On valitettavaa, että julkisen puhumisen ahdistuksesta kärsivät eivät usein hakeudu hoitoon. Tämä on ongelmallista, sillä hoitamattomana pelko voi kroonistua ja tällöin siitä on vaikeampi päästä yli, Gallego kertoo.

VR-lasien simulaation ja todellisen maailman esiintymistilanteilla on myös eroja. Keinotodellisuudesta puuttuvat muun muassa arvaamattomat elementit, kuten odottamattomat yleisökysymykset, tekniset ongelmat tai muut yllättävät häiriötekijät.

Tällä hetkellä VR-palvelua voivat käyttää ainoastaan Jyväskylän yliopiston opiskelijat ja henkilökunta. Gallegon mukaan palvelua voitaisiin mahdollisesti laajentaa tulevaisuudessa muidenkin käyttöön, mutta projekti on vielä tutkimusvaiheessa ja VR-palvelun vaikuttavuutta vielä arvioidaan.

Jännittäminen ja sen tuomat keholliset reaktiot ovat luonnollisia esiintymistilanteissa.

Oleellista on, miten näihin tunteisiin ja ajatuksiin suhtaudutaan, sanoo Jyväskylän yliopiston vuorovaikutuksen ja viestinnän tuntiopettaja Anne Alanne. Alanne on opettanut muun muassa esiintymisvarmuuden kehittämisen kursseja.

Alanteen mukaan VR-harjoituksessa korostuu, että esiintymiseen liittyvät tunteet ja ajatukset ovat ainoastaan esiintyjän itse kokemia tunteita ja ajatuksia. Niitä ei pyritä poistamaan, vaan tunteisiin suhtautumista ja reagoimista pyritään muuttamaan.

– Hyväksymällä tunteet ja ajatukset sellaisina kuin ne ovat, voimme ymmärtää, että ne ovat vain tunteita ja ajatuksia, eikä sitä mitä olemme ihmisenä. Juuri tällaista ajattelutapaa opetan opiskelijoille, Alanne kertoo.

Alanne kertoo myös itse kokevansa jännitystä esiintymistilanteissa. Hän kokee kehollista vireytymistä ennen esiintymistilannetta ja erityisesti vaativat opetustilanteet sekä kokoukset tuntuvat jännittäviltä.

Esitettävän asian valmistelun lisäksi Alanne valmistautuu myös kehollisesti esiintymistilanteeseen. Hän tekee ennen vaativaa viestintätilannetta äänenkäytön harjoituksia.

– Tuotan erilaisia ääniä ja yhdistän niitä eri tavoin liikkeeseen. Tällä tavalla saan jännityksen aiheuttaman vireytymisen ikään kuin virtaamaan kehossa.

Alanteen mukaan tärkeintä on olla pidättämättä hengitystä. Ääni on ikään kuin hengityksen seurausta, kun hengityksen antaa kulkea vapaasti.

1/3

suomalaisista opiskelijoista kokee julkisen puhumisen ongelmana

Virtuaalitodellisuus

Eroon julkisen puhumisen ahdistuksesta

Virtuaalitodellisuus on keinotekoinen virtuaalinen ympäristö, joka on luotu tietokonesimulaation tuottamien aistimusten avulla. Siitä käytetään lyhennettä VR.

Virtuaalitodellisuuteen uppoamisen mahdollistavat VR-lasit, jotka ovat silmille asetettava laite.

Julkisen puhumisen ahdistus on tietynlaista sosiaalista ahdistusta, jolle on ominaista voimakas pelko tai epävarmuus yleisön edessä puhumisesta. Siihen voi liittyä pelkoa tuomituksi tulemisesta, virheiden tekemisestä tai siitä, ettei pysty täyttämään odotuksia.

Julkisen puhumisen ahdistuksella viitamaan nimenomaan puhetilanteissa esiintyvään ahdistukseen. Esiintymisjännitys on laajempi termi, jolla voidaan viitata kaikenlaisiin esiintymistilanteisiin, myös vaikkapa instrumentin soittoon.

Jyväskylän yliopiston JYU.Speak-niminen palvelu tukee VR-lasien avulla oppilaita ja henkilökuntaa pääsemään eroon esiintymisjännityksestä.

Hanketta rahoittaa JYU.Well, joka on hyvinvoinnin tutkimuksen yhteisö Jyväskylän yliopistossa.