Azerbaidžanin presidentin Ilham Alijevin ja Armenian pääministerin Nikol Pašinjanin tapaaminen Valkoisessa talossa ei ollut niin ruusuinen kuin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on antanut ymmärtää. Vaikka useimmat mediat toistivat Trumpin tekstin rauhansopimuksen allekirjoittamisesta perjantaina 8. elokuuta, Washingtonissa ei allekirjoitettu rauhansopimusta, vaan suhteellisen yksinkertainen ja sisällöltään ilmeinen julistus.
Seitsenkohtaisen julistuksen ensimmäisessä kohdassa on kirjoitettuna:
– Me ja Yhdysvaltain presidentti Donald J. Trump olemme todistaneet osapuolten ulkoministerien alustavasti sopiman tekstin sopimuksesta rauhan ja valtioiden välisten suhteiden perustamiseksi Azerbaidžanin ja Armenian tasavaltojen välille. Tässä mielessä tunnistimme tarpeen jatkaa toimia, jotka tähtäävät sopimuksen allekirjoittamiseen ja lopulliseen ratifiointiin, ja painotimme rauhan ylläpitämisen ja vahvistamisen merkitystä kahden valtiomme välillä.
Varsinaisessa rauhansopimustekstissä on 17 kohtaa.
Allekirjoitustilaisuus Valkoisessa talossa ei ollut muuta kuin kaunis seremoniallinen ele, jossa valtioiden johtajat tunnustivat tarpeen jatkaa töitä sopimuksen parissa, jonka sisällöstä ulkoministerit sopivat jo maaliskuussa 2025. Milloin tämä varsinainen rauhansopimus allekirjoitetaan, ei ole vielä tiedossa.
Azerbaidžanin ja Armenian välisen rauhansopimuksen allekirjoittamista estää yhä kaksi asiaa. Toinen on Euroopan turvallisuus ja yhteistyöjärjestö ETYJin vuonna 1992 Vuoristo-Karabahin konfliktin ratkaisemiseksi perustettu Minsk-ryhmä ja toinen on Armenian perustuslakiin kuuluvat kohdat, jotka Bakun mukaan sisältävät aluevaatimuksia.
Toistaiseksi on päästy eteenpäin ainoastaan Minsk-ryhmää koskevassa asiassa. Yksi Washingtonissa allekirjoitetuista asiakirjoista oli yhteinen vetoomus Minsk-ryhmän lopettamiseksi. Vetoomuksen hyväksymisestä äänestetään ETYJin ulkoministerikokouksessa Wienissä 4.–5. joulukuuta 2025. Todennäköisesti se on pelkkä muodollisuus.
Armenian perustuslakia koskeva asia on monimutkaisempi ja sitä sotkevat lisäksi kesäkuussa 2026 edessä olevat Armenian parlamenttivaalit, joiden jälkeen Pašinjan haluaa luonnollisesti säilyttää asemansa. Washingtonin tapaaminen palveli hänen vaalikampanjaansa, koska nyt hän voi kertoa äänestäjilleen, että rauhansopimus Azerbaidžanin kanssa on hyvin lähellä ja että Armenialla on turvallisuustakuut Yhdysvalloilta. Vasta vaalien jälkeen on mahdollista tehdä epäsuosittuja asioita: vetää maan rajoja uudelleen Karabahin luovuttamiseksi Azerbaidžanille ja valmistautua perustuslakimuutosta koskevaan kansanäänestykseen.