Kesällä sosiaalisessa mediassa levisi teksti, jonka väitettiin olevan Iltalehden uutinen. Artikkeli tavoitti suuren joukon suomalaisia Facebookissa ja Instagramissa.
Siinä kerrottiin, että Yle olisi muka hyllyttänyt tutkivan toimittajan Jessica Stolzmannin tekemän MOT-ohjelman jakson. Syy: Stolzmann oli paljastamassa, että suuryritykset ovat keksineet salaisen tavan tahkota sijoituksilla suuria summia rahaa.
Artikkelin mukaan Ylen ”oikeudellisen osaston johtaja” oli kieltänyt jutun julkaisun.
Loppukesästä sosiaalisessa mediassa alkoi kiertää lisää vastaavia mainoksia. Niissä esiintyi Ylen tutkiva toimittaja Minna Knus-Galán, jonka nimissä markkinoitiin lähes identtistä huijausta.
Artikkelit olivat tietenkin sepitettä.
Jos erehtyi klikkaamaan linkkiä ja jättämään yhteystietonsa, sai luultavasti pian puhelun huijarilta. Soittajat yrittivät saada ihmisiä sijoittamaan rahaa keksittyjen sijoitusalustojen kautta.
Verkkopetosten tekijät ovat aiemminkin hyödyntäneet julkisuudesta tuttuja henkilöitä. ”Sijoitusneuvojaan” ovat jakaneet niin presidentti Sauli Niinistö, entinen pääministeri Sanna Marin kuin Ylen eläköitynyt uutisankkuri Matti Rönkä.
Avaa kuvien katselu
Sijoitushuijauksessa kehotetaan käyttämään Ylen toimittajan Jessica Stolzmannin ”antamaa linkkiä”. Linkkien avulla huijarit kalastelevat ihmisten tietoja. Kuva: Kuvakaappaus huijausviestistä, kuvankäsittely: Otso Ritonummi / YleUseat suomalaiset menettäneet rahojaan
Facebookin omistaman Metan mainoskirjaston perusteella kesän valeartikkelit ovat tavoittaneet karkeasti arvioiden kymmeniätuhansia tilejä. Mainoksia ovat nähneet erityisesti yli 55-vuotiaat.
Ylen tietojen mukaan useat suomalaiset ovat myös menettäneet niihin liittyvissä huijauksissa.
Yleen yhteyttä ottaneet ihmiset ovat kertoneet, että yhteystietojen antamisen jälkeen heille on soittanut englantia puhunut ihminen. Soittaja on vaikuttanut tietävän ihmisten elämästä henkilökohtaisia asioita, mikä on lisännyt luotettavaa vaikutelmaa.
Huijarit kalastelevat tietoja potentiaalisten uhrien elämästä esimerkiksi sosiaalisesta mediasta ja verkkohauilla.
Yle teki kesällä levinneestä huijauksesta rikosilmoituksen poliisille. Asian selvittely on kesken.
Verkkopetosten tekijät jäävät harvoin kiinni, sillä he ovat usein ulkomailla.
Ylen tutkivan journalismin MOT-ohjelma paljasti yhdessä kansainvälisen toimittajaryhmän kanssa viime keväänä laajan Georgiasta käsin toimineen petostehtaan. Sillä oli myös suomalaisia uhreja.
Totuuden jäljillä
Ylen tuore podcastsarja Manipuloinnin mestarit kertoo petostehtaalla työskentelevien huijareiden tarinan. Siinä selvitetään vaihe vaiheelta, miten verkkohuijaus tehdään.Huijari kiristi suomalaismiestä alastonkuvilla
Ylen tutkivien toimittajien nimissä on yritetty tehdä myös toisenlaisia huijauksia. Eräässä tapauksessa suomalaismiestä kiristettiin alastonkuvien julkaisemisella.
Suomalainen Kimmo sai Telegram-sovelluksessa viime keväänä viestin.
Lähettäjä esittäytyi Ylen tutkivaksi toimittajaksi Minna Knus-Galániksi.
Valetoimittaja väitti Kimmon lähettäneen alastonkuvia alaikäiselle opiskelijatytölle. Viestittelijä uhkasi tehdä Kimmosta rikosilmoituksen ja kertoa tämän työnantajalle, jos Kimmo ei suostuisi maksamaan.
Sen lisäksi Yle julkaisisi Kimmosta jutun, viestissä sanottiin.
Todellisuudessa Ylen toimittaja ei ollut lähettänyt viestejä, eikä aiheesta oltu valmistelemassa juttua.
Ylen toimittajana esiintyvä huijari kiristi suomalaismiestä väittämällä tämän syyllistyneen seksuaaliseen häirintään.
Aiemmin Kimmo oli viestitellyt Facebookissa tuntemattoman naisena esiintyneen henkilön kanssa. He keskustelivat kuukausia. Ennen pitkää Kimmo lähetti ”naiselle” alastonkuvia itsestään.
Kimmo sanoo, että kaunis nainen sai hänen päänsä sekaisin. Hän ei halua esiintyä sukunimellään, koska hän haluaa säilyttää asian henkilökohtaisena salaisuutenaan.
Naisen pyynnöstä Kimmo osti tälle 120 euron Apple-kaupan lahjakortin. Kun tämä halusi lisää rahaa, Kimmo kieltäytyi. Silloin nainen uhkasi lähettävänsä Kimmon alastonkuvat Ylen toimittajalle. Kimmo pelästyi ja osti uuden lahjakortin.
Myöhemmin hän sai uuden yhteydenoton huijarilta. Nyt Ylen toimittajana esiintynyt henkilö väitti, että Kimmo oli lähetellyt alastonkuvia alaikäiselle opiskelijalle.
Huijari vaati lisää Apple-kaupan lahjakortteja. Ellei Kimmo ostaisi niitä, Yle tekisi kriittisen jutun Kimmosta ja julkaisisi hänen lähettämiään alastonkuvia.
Viestit oli selvästi käännetty tekoälyllä. Kimmo otti Yleen yhteyttä ja varmisti, että kyseessä oli huijaus.
Huijarin puhelinnumero ja tekoälykäännökset herättivät suomalaismiehen epäilykset.
Yle ilmoittaa huijauksista
Yle uutisten päätoimittaja Krista Taubert sanoo, että Yle suhtautuu huijauksiin erittäin vakavasti.
– Yle on Suomen johtava uutistoimija ja luotettavuus on toimintamme kulmakivi. On todella ikävää, että jotkut rikolliset toimijat pyrkivät hyväksikäyttämään tätä luottamusta, Taubert sanoo.
Tutkivien toimittajien käyttäminen huijauksissa on kansainvälinen ilmiö. Vastaavia mainoksia eurooppalaisista tutkivista toimittajista ja tv-kasvoista on julkaistu satoja pelkästään viimeksi kuluneen kuukauden aikana.
Kun huijauksia tulee tietoon, Yle vaatii somealustoja poistamaan ne välittömästi.
– Valitettavasti huijausten poistovaatimuksiin ei aina reagoida nopeasti. Niissä voi mennä tunneista viikkoon. Harmillisesti tänä aikana huijaukset saattavat ehtiä tavoittamaan ison joukon ihmisiä.
Kun huijaussivuja jakavia tilejä suljetaan tai mainoksia poistetaan, tilalle voi tulla nopeasti uusia.
Yle neuvoo huijauksen uhreiksi joutuneita ihmisiä tekemään rikosilmoituksen ja tallettamaan kaikki mahdolliset asiaan liittyvät viestit.
Suomalaiset menettivät verkkohuijauksissa poliisin tilastojen mukaan viime vuonna vähintään 84 miljoonaa euroa.
Suurin osa huijausten avulla saaduista rahoista päätyy kansainvälisten rikollisten taskuihin.
Oman osuutensa saavat kuitenkin sosiaalisen median yhtiöt, kuten Meta, jotka myyvät mainoksia huijareille. Meta ei vastannut Ylen kommenttipyyntöön.
Katso MOT-ohjelman jakso Petostehdas Yle Areenassa.