Varhaisihmisen eli Homo erectuksen miltei kaksi miljoonaa vuotta vanha leukaluu löydettiin Georgiasta. Löytö tuo uutta tietoa varhaisimmasta ihmisasutuksesta Euraasiassa.
Avaa kuvien katselu
Uusin varhaisihmisen leukaluulöytö on myös Helsingin yliopiston tutkijoille tärkeä. Kuva: Giorgi BidzinashviliJuttu tiivistettynä
- Helsingin yliopiston tutkijaryhmä on mukana tutkimusprojektissa Georgiassa, jossa löydettiin varhaisihmisen leukaluu ja kaksi poskihammasta.
- Löytö on 1,8 miljoonaa vuotta vanha ja yksi vanhimmista Homo erectuksen fossiileista Afrikan ulkopuolella.
- Helsingin yliopiston tutkimusprojekti selvittää varhaisihmisten elinolosuhteita Kaukaasiassa ja suunnittelee kaivausten laajentamista tulevina vuosina.
- Löydöstä saadaan uutta tietoa varhaisihmisistä ja heidän sietokyvystään monipuolisemmassa ympäristössä kuin aiemmin on oletettu.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Helsingin yliopiston tutkijaryhmä on mukana merkittävän fossiililöydön tehneessä georgialaisessa tutkimusprojektissa.
Georgian Orozmanin kaivauksilla heinäkuun lopussa tehtiin kansainvälisestikin harvinainen löytö. Kaivauksissa löydettiin varhaisihmisen leukaluu, jossa on kiinni kaksi poskihammasta.
Löytö on yksi vanhimmista varhaisihmisen eli Homo erectuksen fossiililöydöistä Afrikan ulkopuolella. Luu on 1,8 miljoonaa vuotta vanha.
Tutkimuksessa selvitetään varhaisihmisen elinolosuhteita Kaukaasiassa lähes kaksi miljoonaa vuotta sitten.
Tutkimusprojektiin osallistuvan Helsingin yliopiston tutkijaryhmää johtaa kolme professoria. Siihen kuuluvat varhaisten ihmisten ekologian apulaisprofessori Miikka Tallavaara, paleontologian apulaisprofessori Juha Saarinen ja sedimentologian professori Anu Kaakinen.
Kesän leukaluulöydöksen teki kaivauksilla kenttäkoulussa ollut amerikkalainen opiskelija. Suomalaiset tutkijat eivät olleet paikalla löytöhetkellä. He työskentelivät kaivauksilla elokuussa.
Kaivauksilla aiemmin työskennellyt Helsingin yliopiston Kaukaasian alueen varhaisihmisten elämää tutkiva väitöskirjatutkija Alexander Bakhia kuvailee löytöhetkeä.
– Löydös kaivettiin hyvin nopeasti ylös, ettei se vahingossakaan vaurioituisi.
Bakhia kertoo, että nyt tutkittava alue on näyttää olevan hyvin rikas. Mahdollisuus uusille löydöille on valtava.
– Tarkoituksena on laajentaa kaivauksia tulevina vuosina, sanoo Bakhia.
Varhaisihmisten fossiililöydöt Afrikan ulkopuolella ovat todella harvinaisia, siksi jokainen löytö on hyvin merkittävä.
Avaa kuvien katselu
Homo erectus eli pystyihminen on nykyihmistä edeltänyt ihmislaji. Kuva: Knut Niehus / Alamy / AOPAlueella on ollut ihmisen kehitykselle suotuisia olosuhteita
Apulaisprofessori Miikka Tallavaara kertoo, että leukaluun poskihampaista on mahdollista saada yllättävän paljon uutta tietoa varhaisihmisistä.
Alexander Bakhian mukaan tämän kesän löytö osoittaa, että Homo erectuksen asuminen nykyisen Georgian alueella ei ole ollut poikkeustapaus. Laji on pystynyt selviämään alueen olosuhteissa.
– Uusin fossiililöytö varmistaa, että varhaisihmiset ovat asuttaneet aluetta 1,8 miljoonaa vuotta sitten huomattavasti laajemmin kuin aiemmin oletettiin, sanoo Bakhia.
Avaa kuvien katselu
Fossiililöytö tuo uutta tietoa varhaisihmisen sopeutumiskyvystä. Kuvassa Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Alexander Bakhia Orozmanin kaivauksilla. Kuva: Giorgi Bidzinashvili
Helsingin yliopisto on ollut mukana kaivausten tutkimushankkeessa kaksi vuotta. Yliopiston rooli alueen tutkimuksissa on selvittää muun muassa lähes kahden miljoonan vuoden takaisia ilmasto-olosuhteita.
Pieneltä alueelta löytyi jo kolme vuotta sitten varhaisihmisen etuhammas. Alueelta on löydetty myös paljon eläinten luita.
Kaivausalue Orozmanissa on erittäin pieni, vain pienen parkkipaikan kokoinen. Miikka Tallavaara sanoo, että jotain hyvin suotuisaa alueella on täytynyt olla, ja sitä Helsingin yliopisto tulevina vuosina selvittää.
Alexander Bakhian mukaan aiemmin oletettiin, että varhaisihmiset olisivat tarvinneet hyvin samanlaisia savanniolosuhteita kuin Afrikassa. Georgiassa löytöalueen vuosilämpötila on ollut 10–15 astetta kylmempi kuin Afrikassa ja sadettakin oli hyvin vähän.
– Uusin löytö antaa uutta tietoa varhaisihmisten sietokyvystä. Varhaisihmiset selvisivät paljon monipuolisemmassa ympäristössä kuin aiemmin on oletettu, sanoo Bakhia.
Tämän kesän tutkimukset Helsingin yliopisto on rahoittanut Suomen Tiedeseuran Sohlberg-rahaston stipendillä.
Homo sapiensin mutkikas evoluutio – meillä on kirjava joukko sukulaislajeja
