Juttu tiivistettynä
- Trumpin hallinto on sopinut useiden Afrikan maiden kanssa siitä, että maat ottavat vastaan Yhdysvalloista karkotettavia ulkomaalaisia.
- Uganda, Etelä-Sudan, Ruanda ja Eswatini ovat suostuneet vastaanottamaan Yhdysvalloista tuomittuja rikollisia, jotka eivät ole maiden omia kansalaisia.
- Arvostelijoiden mukaan Trump painostaa Afrikan maita muun muassa tuontitullien ja viisumien avulla.
- Tutkija Alex Vines sanoo Ylelle, että Trumpin hallinnon arvaamattomuus saa Afrikan maat etsimään entistä enemmän muita kumppaneita. Tällaisia ovat esimerkiksi Kiina, Turkki ja Persianlahden maat.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Afrikasta on tullut uusin kohde, jonne presidentti Donald Trumpin hallinto pyrkii lähettämään ihmisiä, joista se haluaa eroon.
Itä-Afrikassa sijaitseva Uganda kertoi elokuun loppupuolella, että se ottaa vastaan Yhdysvalloista karkotettavia muiden maiden kansalaisia.
Jo aiemmin kesällä Etelä-Sudan, Ruanda ja Eswatini eli entinen Swazimaa suostuivat ottamaan vastaan Yhdysvalloista karkotettavia. Lisäksi Trumpin hallinto on kosiskellut muun muassa useita läntisen Afrikan maita.
Yhdysvaltain kotimaan turvallisuuden ministeriön mukaan jotkut karkotettavista ovat tehneet niin poikkeuksellisen raakoja rikoksia, etteivät heidän omat kotimaansa suostu ottamaan heitä vastaan.
Neljä Afrikan maata on kuitenkin suostunut, koska ne ovat vaikeuksissa, sanoo tutkija Alex Vines Ylelle.
Avaa kuvien katselu
Trump tapasi useiden Afrikan maiden johtajia Valkoisessa talossa 9. heinäkuuta 2025. Kuva: Will Oliver / EPA
Trumpin kaudella monet Afrikan maat ovat ottaneet takkiin. Trumpin määräämät tuontitullit ovat ajamassa maita talousvaikeuksiin tai syventämässä niitä. Yhdysvaltain ulkomaanavun alasajo on romahduttanut terveyspalveluita. Lisäksi Trumpin hallinto on rajoittanut monien Afrikan maiden kansalaisten viisumien saantia.
Nyt maat hakevat tapoja saada jonkinlaista tukea Yhdysvalloista. Ne arvioivat hyötyvänsä diilistä Trumpin kanssa, Vines sanoo.
Hän johti pitkään tunnetun ajatushautomon Chatham Housen Afrikka-ohjelmaa ja on juuri aloittanut tutkimuslaitos ECFR:n Afrikka-ohjelman johdossa.
Kartta näyttää, missä Yhdysvaltain karkottamia ihmisiä vastaanottavat maat sijaitsevat:
Avaa kuvien katselu
Kuva: Juha Rissanen / Yle, lähde: Openstreetmap, Mapcreator
Monessa Afrikan maassa ajatellaan, että Yhdysvallat painostaa maita sopimuksiin kaupan, avun ja viisumien avulla. Näin sanoo muun muassa Länsi-Afrikan suurimman talouden Nigerian ulkoministeri Yusuf Tuggar.
Taustalla Trumpin vaalilupaus
Paperittomien siirtolaisten poistaminen maasta oli yksi Trumpin vaalilupauksista. Noustuaan presidentiksi Trump ryhtyi karkottamaan muun muassa venezuelalaisia Keski-Amerikkaan.
Kesäkuussa Yhdysvaltain korkein oikeus päätti, että hallinto voi aloittaa uudelleen karkotukset kolmansiin maihin ilman valitusoikeutta. Kolmannet maat ovat sellaisia, joihin karkotettavilla ei välttämättä ole mitään siteitä.
– Yhdysvaltain hallitus näkee meidät rikollisten kaatopaikkana, sanoo eswatinilainen oppositiopoliitikko Wandile Dludlu uutiskanava Al-Jazeeralle.
Yhdysvallat näyttää keskittyvän karkotuspyrkimyksissään maihin, joissa ihmisoikeuksien suojelu on heikkoa.
Avaa kuvien katselu
Keniassa osoitettiin mieltä Eswatinissa tapetun ihmisoikeusjuristin Thulani Masekon puolesta 30. tammikuuta 2023. Kuva: Daniel Irungu / EPA
Pieneen Eswatiniin Yhdysvallat lennätti kesällä viisi tuomittua rikollista, jotka ovat Jemenin, Kuuban, Jamaikan, Vietnamin ja Laosin kansalaisia. Heidän juristiensa mukaan heitä pidetään huippuvartioidussa vankilassa ilman mahdollisuutta tavata asianajajaa.
Eswatini sanoo aikovansa lähettää karkotetut lopulta kotimaihinsa. Käytännön toteutus on epävarma.
Eteläisessä Afrikassa sijaitseva Eswatini on absoluuttinen monarkia, jossa kaikki valta on kuninkaalla. Hallituksen vastustajia ja toimittajia vainotaan ja pidätetään mielivaltaisesti, ja vankiloissa esiintyy kidutusta, kertoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.
Yhdysvaltain Afrikan maiden kanssa tekemien sopimusten yksityiskohdista on julkaistu vain vähän tietoa. Vastustajat ovat arvelleet, että Eswatini sai vastineeksi apulupauksia ja lupauksen kovempien tuontitullien välttämisestä.
Eswatinilaiset aktivistit kertovat videolla, miksi he ovat haastaneet Yhdysvaltain ja Eswatinin sopimuksen oikeudessa:
”Uganda pystyy tuskin huolehtimaan nykyisistäkään pakolaisista”
Afrikkaan passitettavien listalla on myös todennäköisesti kuuluisin Yhdysvaltain tänä vuonna karkotettavaksi määräämä ulkomaalainen, Kilmar Ábrego García.
Ábrego García on El Salvadorin kansalainen, jonka Yhdysvallat jo kertaalleen karkotti laittomasti kotimaahansa. Ábrego Garcíaa ei ole koskaan tuomittu rikoksesta. Hänen karkotuksensa järkytti monia Yhdysvalloissa.
Kesäkuussa Ábrego García palautettiin Yhdysvaltoihin. Nyt Trumpin hallinto haluaisi lähettää hänet Itä-Afrikassa sijaitsevaan Ugandaan.
Avaa kuvien katselu
Kilmar Ábrego García kuvattiin Yhdysvaltain rajaviranomaisten tiloissa Marylandin osavaltiossa 25. elokuuta 2025. Kuva: Anna Moneymaker / AFP
Uganda menetti Yhdysvaltain rahoitusta jo presidentti Joe Bidenin aikana. Trumpin kaudella Uganda on kärsinyt tuontitulleista ja ulkomaanavun romutuksesta.
Ugandan opposition mukaan sopimus Trumpin kanssa auttaa liki 40 vuotta vallassa istunutta presidentti Yoweri Museveniä.
Ugandan hallitus on rahan perässä, arvioi ugandalainen ihmisoikeusjuristi Ylelle.
– Oletan, että Yhdysvallat antaa Ugandalle varoja, joilla näistä ihmisistä [karkotetuista] pitäisi huolehtia, juristi sanoo Ylelle Whatsapp-viestipalvelussa.
Hän ei halua esiintyä jutussa nimellään, koska ei ole nähnyt sopimustekstiä. Ugandassa hallituksen arvostelemisesta voi myös joutua vaikeuksiin. Ylellä on tiedossa haastateltavan henkilöllisyys.
Ugandalla on pitkä kokemus pakolaisten vastaanottamisesta. Se isännöi noin 1,7:ää miljoonaa pakolaista muista Afrikan maista ja on saanut työhön paljon tukea. YK on kuvannut Ugandan pakolaispolitiikkaa edistykselliseksi.
Avaa kuvien katselu
Kongon demokraattisesta tasavallasta tulleita lapsia pakolaisleirillä Ugandassa marraskuussa 2017. Kuva: AOP
Ylen haastatteleman juristin mukaan todellisuus on karu: Uganda pystyy tuskin huolehtimaan nykyisistäkään pakolaisista.
Toistaiseksi Ugandaan ei tiettävästi ole lennätetty vielä yhtään Yhdysvalloista karkotettua. Uganda on sanonut, että se ei ota vastaan tuomittuja rikollisia eikä alaikäisiä lapsia.
Mediatiedot: USA kokoaa kymmenien maiden verkostoa
Trumpin hallinnon pyrkimykset eivät rajoitu Afrikkaan ja Keski-Amerikkaan. Sanomalehti The New York Times kertoi kesällä, että hallinto on pyytänyt ainakin 29:ää maata ottamaan vastaan Yhdysvalloista karkotettuja kolmansien maiden kansalaisia.
Lisäksi Yhdysvaltain ulkoministeriö on ohjeistanut diplomaatteja olemaan yhteydessä samassa asiassa ainakin 29 muuhun maahan.
Trumpin hallinto on rajoittanut viisumeita monien näiden maiden kansalaisilta. The New York Timesin mukaan diplomaatit ovat saaneet ohjeet kertoa, että maat voisivat päästä pois kieltolistalta vastaanottamalla karkotettuja.
Maista suurin osa on Afrikassa:
Kesällä Yhdysvallat on lähettänyt väkivaltarikoksista tuomittuja ihmisiä myös sisällissodan partaalla olevaan Etelä-Sudaniin.
Etelä-Sudan on sanonut voivansa ottaa lisääkin ihmisiä, jos se pääsee vastineeksi eroon viisumirajoituksista ja pakotteista, kertoo Politico-lehti.
Ruandaan on lähetetty toistaiseksi seitsemän Yhdysvalloista karkotettua. Kaikkiaan Ruanda sanoo ottavansa vastaan 250 ihmistä.
Avaa kuvien katselu
Ruanda on tutkija Alex Vinesin mukaan Trumpin kanssa diilin tehneistä neljästä maasta ainoa, jota Trump pitää edes jossain määrin tärkeänä alueen mineraalien takia. Kuva on pääkaupungista Kigalista tammikuulta 2025. Kuva: AOP
Ruanda teki jo muutama vuosi sitten Britannian kanssa sopimuksen turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. Sopimus kuitenkin kaatui, kun Britanniassa vaihtui hallitus.
Britannia ehti maksaa Ruandalle satoja miljoonia euroja. Tiedossa ei ole, mitä Ruanda saa nyt Yhdysvalloilta.
Arvaamaton Trump saa Afrikan maat hakemaan muita kumppaneita
Arvostelijoiden mukaan Trumpin sopimukset Afrikan maiden kanssa paljastavat Trumpin asenteen Afrikkaa kohtaan.
Yhdysvallat ei näe Afrikkaa strategisena kumppanina vaan paikkana, jonne voi ulkoistaa väkivaltarikollisia, kirjoittaa muun muassa Institute for Security Studies -tutkimuslaitoksen tutkija Kelly E. Stone.
Näin on siitä huolimatta, että Trumpin päävastustajanaan pitämä Kiina lisää poliittista ja taloudellista vaikutusvaltaansa Afrikassa.
Trumpin arvaamaton politiikka ajaa Afrikan maita etsimään entistä kiivaammin erilaisia kumppaneita esimerkiksi Aasiasta, Persianlahdelta ja Turkista.
Mikään Trumpin kanssa nyt sopimuksen tehnyt maa ei haikaile pelkästään Yhdysvaltain kainaloon, sanoo ECFR:n Afrikka-ohjelman johtaja Alex Vines.
– Ne haluavat joustavia ulkosuhteita ilman, että kumppaniksi pitäisi valita vain yksi suurvalta.